(1) miten jaetaan kuluina perukirjan kohtaan "pesän velat ja poisto" vainajan ja lesken kesken esim. yhteisen asunnon sähkölasku, hesari etc? puolet ja puolet vai?
(2) entä, jos esim. kännykkälasku tulee lesken nimellä (on maksaja), mutta omistaja ja käyttäjä oli vainaja?
(3) jos perukirjan teon ja verottajalle lähettämisen jälkeen löytyy vielä pesään kuuluvia kulukuitteja, niistä voi halutessaan tehdä ns. täydennysperukirjan, eikö niin?
(2) entä, jos esim. kännykkälasku tulee lesken nimellä (on maksaja), mutta omistaja ja käyttäjä oli vainaja?
(3) jos perukirjan teon ja verottajalle lähettämisen jälkeen löytyy vielä pesään kuuluvia kulukuitteja, niistä voi halutessaan tehdä ns. täydennysperukirjan, eikö niin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
(1) Fifty-fifty, ellei muuta ole esittää. Periaatteessa lasku kuuluu kuitenkin ensisijaisesti sille, joka on sopimuksen allekirjoittanut.
(2) Kts. kohta 1. Puhelinliittymälaskun maksaa viime kädessä se, joka on liittymän omistaja. Maksajan ollessa maksukyvytön, omistaja eli sopimuksen laatija vastaa velvoitteiden täyttämisestä.
(3) Kyllä. Pesän velkoihin ja vähennyksiin voi kuitenkin merkitä summia varauksina, joita tietää tulevaksi, vaikka tarkka eurolleen oleva summa ei olisikaan tiedossa. Pienet summat kannattaa siis tehdä varauksena. Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia isoja laskuja (tai varoja), kuukauden sisällä on laadittava täydennyskirja tai oikaisu.
kiitos vastauksestasi. Eli tarviiko kohtaa 1 itse asiassa edes eritellä puolisoiden kesken, vaan riittääkö yleensäkin yhteisistä kuluista kokonaissumma/kuluerä kohtaan "pesän velat ja poistot"? Ja kohtaan lesken velat ja vainajan velat merkitään ao. hlöiden omat esim. pankkivelat?
(2) Eli (a) jos vainaja omisti (= laskun saaja), mutta leski maksoi, voidaanko laittaa "pesän velat ja poistot" kuluihin?
Entä (b) jos vainaja maksoi, mutta leski omistaa (=laskun saaja)?
Mitä kaikkia tietoja (minimissään vai onko samalla maksimissaan) täydennysperukirjaan on laitettava?
Lähtökohtaisesti pesän "etu" lienee saada perukirjaan velat ja vähennykset verottajaa varten mahdollisimman suurina, jolloin verotettava omaisuus jää mahdollisimman pieneksi.
Toisistaan pitää erottaa vainajan velat ja vastuut sekä pesän velat ja vastuut.
Kysymys kuuluu, kuka kulun on aiheuttanut. Jos vainaja on aiheuttanut toimillaan kustannuksen (laskun), summa voidaan saada perukirjaan vainajan velkoina. Vainajan aiheuttamat laskut kuoltuaan voivat olla vain rajalliset, sillä oikeustoimen ja tyypillisesti sopimuksen, on pitänyt syntyä jo ennen kuolemaa.
Vainaja voi vielä kuoltuaan aiheuttaa esim. vuokra- ja lainakuluja yhteisestä asunnosta, mutta kulut siirtyvät lopulta lesken ja kuolinpesän vastuulle. Vainajalla ei voi olla pankkitiliä, kuolinpesällä voi olla ja yleensä myös on. Vainaja voi aiheuttaa kuoltuaan lisäksi mm. hautauskuluja, maistraatin kuluja jne,, jotka ovat kuitenkin pesän velkoja ja vastuita. Vainaja ei voi maksaa laskuja.
>>> (2) Eli (a) jos vainaja omisti (= laskun saaja), mutta leski maksoi, voidaanko laittaa "pesän velat ja poistot" kuluihin?
Perukirja on siis tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Kuoleman jälkeen syntyneet kulut, jotka vainaja on eläessään aiheuttanut, ovat siirrettävissä velkoihin ja vähennyksiin. Voidaan siis kirjata ko. osioon.
>>> Entä (b) jos vainaja maksoi, mutta leski omistaa (=laskun saaja)?
Perukirjaan voidaan kirjata vain laskut, velat ja vähennykset, jotka ovat syntyneet vainajan eläessä, mutta jotka kirjataan (laskutetaan) vasta vainajan kuoltua. Jos vainaja on maksanut laskun, se näkyy jo vainajan varojen vähentymisenä. Ko. laskua ei siis huomioida perukirjassa lainkaan, koska se on jo maksettu. Puhelin- ja vastaavat liittymät tulee irtisanoa, sillä muutoin kulut jäävät pesän maksettaviksi.
>>> Mitä kaikkia tietoja (minimissään vai onko samalla maksimissaan) täydennysperukirjaan on laitettava?
Ne tiedot, jotka olennaisesti muuttavat pesän ja/tai vainajan varallisuusasemaa. Muuttumattomilta osilta voi vain viitata aikaisempaan perukirjaan.
Katso
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Perinto/Perinnon_arvo(9820)
Kiitoksia tästäkin tyhjentävästä vastauksesta.
"Perukirjaan voidaan kirjata vain laskut, velat ja vähennykset, jotka ovat syntyneet vainajan eläessä, mutta jotka kirjataan (laskutetaan) vasta vainajan kuoltua."
Perukirjaan voidaan kirjata _vainajan velkoina_ vain laskut, velat ja vähennykset, jotka ovat syntyneet vainajan eläessä, mutta jotka kirjataan (laskutetaan) vasta vainajan kuoltua. Toisistaan pitää erottaa vainajan velat ja vastuut sekä pesän velat ja vastuut.
Minkälaisen vähennyksen Hesarista ajattelit tehdä? Hesarin tilaushan maksetaan etukäteen, joten velkana se ei ole - ja vainaja ei Hesaria lue. Jos vainaja olisi lehden tilannut, voisit tilauksen peruuttaa, jolloin pesälle hyvitettäisiin käyttämätön osa tilausmaksusta. Kun tilausta kuitenkin jatkanet, voit tietysti kuolinpesää hyvittää ½ x jäljellä olevan tilauskauden hinnasta (jos vainaja oli ½ tilausmaksusta maksanut). Mutta pesälle ei mitään vähennystä tuosta tule, pikemminkin lisäys varoihin, mikäli em. tavalla teet.
"Vähennyskelpoisia ovat vainajan elinaikaan kohdistuvat, mutta kuolinhetkellä maksamatta olleet velat esimerkiksi
•asunto-, osamaksu- ja luottokorttivelka
•vainajan elinaikaan kohdistuva verovelka
•vesi-, sähkö- ja puhelinlaskut
•maksamattomat sairauskulut"
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Perinto/Perinnon_arvo(9820)