On meillä pätevä päällikkö!

Kunnan tehtävä ei ooe tuottaa työpikkoja vaan palveluja sillä rahalla mitä on käytössä. Tuskin veroakaan halutaan siksi lisätä, että saadaan ihmisiä vaan kunnalle venymään.

Pyhtäällä on menossa loppunmyynti ennen kuntaliitosta. Kiinteistöt ja palvelusopimukset kavereille. Kunnalle ostetaan joutomaat esim. E18 läheltä. Pyhtään mielestä kunnan työntekijät laiskoja ja huonoja, jos saman tai enemmän saa yksityisiltä, jotka tekee vielä voittoa. Olisiko vika kuitenkin johdossa ja Hyvä Veli-systeemissä? Palvelun tason pyhtäälläiset näkee sitten kun yritykset alkavat ottamaan voittoja kotiin ulkoistuksista.

Jos kuka on kiinnostunut kunnan tulevaisuudesta, voisi käydä vilkaisemassa hallituksen pöytäkirjoja. Vuonna 2016 Pyhtää ottaa 5 miljoonan euron budjettilainan ja 2015 vastaavaa lainaa otettiin 1,5 miljoonaa euroa. Investointeihin kohdentamattomana Pyhtään ottama budjettilaina on suomeksi sanottuna syömävelkaa, eikä se siitä muuksi muutu vaikka kuinka korulauseisiin paketoitaisiin. Lainanottoa perustellaan alhaisella korkotasolla, mutta matalakorkoinenkin laina on joskus maksettava takaisin. Maksajina sille ovat tämänpäivän peruskoululaiset.

Kun tämän vuoden lainaerä on kokonaisuudessaan nostettu, lähestyy Pyhtää asukaslukuun suhteutettuna Kymenlaakson velkaisimman kunnan ykkössijaa.

No onhan 2kk tietty pitkä aika, mutta lyhyempi kuin 6kk. Lainahan ei ole lisälainaa, vaan sillä vaihdetaan lainoja pitkäaikaisiin, joiden korot on nyt alhaalla ja lyhyisiin sisältyy korkoriski korkojen noustessa. Samaa näkyy muissakin kunnissa ja kaupungeissa tehtävän. Mutta tärkeintähän on tääläkin valittaa, lietsoa epävarmuutta ja haukkua virkamiehiä. Eiköhän siellä tehdä mitä tässä tilanteessa pystytään. Vai luuleeko joku, että tässä yritetään tuhota palveluja. Kunnantyöntekijöitä tietty korpeaa, pitkät tauot ja lomat, vähän työtä vs yksityinen ta on lorvittu ohitse. Miksi, nosyytä löytyy ehkäpä omasta toiminnasta. Siltiksellä käydessä on kyllä huomattu pulliksella seisova kunnanauto, miehet istuu tunnin siellä kahvilla. Parannusta tietty entiseen, ensi motellilla tunti ja toinen tien toisellapuolella. Tai ajellaan autolla kirkolta varikolle kertomaan että siellä on joku merkki kenollaan...no mitä jos olisitte korjanneet? Ei, kun sitten ajetaan taas autolla takaisin. Tässä on käynyt kuten monessapaikkaa, omaan punttiin on kustu. Omasta mielestä on painettu hommia, mutta reaalimaailmassa panos tai sitten kyky tehdä ei enää vastaa tätä päivää. Ikävä sanoa, kunnan palveluksessa on laiskoteltu. Veronmaksajana ei sellaista voi kestää. Näin pienessä kunnassa asia on ollut kaikkien nähtävillä.

Niin ja nyt sitä merkkiä käy ensin työpäällikkö katsomassa, sitten miehet korjaamassa, sitten työpäällikkö varmistamassa työn tehdyksi ja hoitaa sen lisätyönä erikseen lisälaskutettavaksi työksi kunnalle. Ja lopuksi kunnan valvoja käy kirkolla etsimässä pari kertaa sitä merkkiä ja kun ei löydä, kuittaa laskun maksettavaksi.

Pikkuhiljaa ulkoistetaan kaikki mistä joku voi tienata. Kunnalle jää luu käteen ja kalliit ulkoistussopimukset. Kuka sitten muutaman vuoden kuluttua vastaa huonoista sopimuksista?

Koettakaa ymmärtää kunnan lisälainanotto. Ollut paljon eli pelkästään toteutumattomia/epäonnistuneita projekteja, mihin on palanut rahaa. Eikä loppua näy. Projekteissa. Kunnan loppu kyllä häämöttää.

Latiakaan ei mene projekteihin...tietämys palstalla lapsien luokkaa. Kaavoitukseen mennyt pieniä summia. Lukekaa josmosaatte, lainojen muutoksiin on kunta ottanut rahaa. Lainan määrä ei ole lisääntynyt.