Ollaan oltu jo 6vuotta yhdessä mieheni kanssa ja ylä- että alamäkiä on ollut ja paljon.
Nyt meillä on yhteinen 7kk vanha poika enkä minä enään jaksa tätä avoliittoa.
Niin mitta täynnä koko jätkää..
En saa mennä minnekkään, esim. ottaa salaa kotiavaimet avainnipustani ja irrottaa auton akun niin että en pääse minnekkään.
Hän hankki koiran jota mnun pitää hoitaa, aina kun olen saanut pojan nukkumaan täytyy mennä 6km pissalenkki koiran kanssa.
Ruoka täytyy olla heti valmista mutta ei ikinä kelpaa perus kotiruoka (esim. Lasagne, eri keitot padat ym)
Olen aina sanonut että saa mennä ja tehdä mitä lystää mutta hänen täytyy miettiä miltä minusta ja pojasta tuntuu.
Nyt on taas 3kk eteenpäin suunniteltuja ryyppyreissuja, on firmapippaloita, varpajaisia tupareita ja kaiken näköistä muuta.
En saa itse ollenkaa vapaata arjesta tai pojasta, rakastan poikaa yli kaiken mutta kun kaikkialle täytyy ottaa mukaan kun isä ei voi hoitaa.. eilen olin katsastamassa hänen auto ja hakemassa 5laatikollista saunakiviä poitsun kanssa.
Yksi ilta istuin pöntöllä kun poika alko itkee unissa niin mies huusi mulle että minun täytyy mennä kun hän laittaa takkaa tulta.
Siis pelkään lähtee kun hän kokoajan haukkuu että olen niin huono äiti ja että kun olen 2 kertaa jättänyt pojan miehelle kun ollaan tapeltu niin rajusti niin olen hypänny autoon ja ajellu pari tuntia ja itkenny ja raivonnu. Mutta aina olen palannut takasin (ei siis mitään että mies olisi myöhästynyt töistä tai ollut muutakaan tekemistä)
Mutta siis hän vetoo että hänellä on rahaa mennä oikeuteen ja saada yksinhuoltajuus koska olen näköjään niin sekava äiti ja jätän pojan noin vain ja koska minulla on ulosotossa velkoja (siis 5000€) niin minulla ei ole varaa edes hoitamaan poikaa vetoo hän myös.
Olen niin hajallaan koko tilanteesta niin en tiedä pitäisikö ottaa pojan mukaa ja vain lähteä vai jätänkö ihan kaikki taakseni ja aloitan yksin alusta.
Rakastan poikaani mutta välillä alan pelätä että ajattele jos olen oikeasti niin sekava ihminen mitä mies haukkuu (skitsofreniksi, manipuloiva, hullu, kaksisuuntainen mieliala ja mitä kaikkea muuta) että onko vain parempi jättää poika hänen käsiinsä.
Välillä käy myös itsemurha ajatuksia päässä kun elämä näyttää niin synkältä, parisuhde niin helvetistä, kaikki rakkaat kuolevat ympärilläni, ulosotto ja kaikki pienet arjen huolet päälle.
En tiedä tarvinko vinkkejä ja apua mutta ihanaa päästä kirjoittamaan.
Nyt meillä on yhteinen 7kk vanha poika enkä minä enään jaksa tätä avoliittoa.
Niin mitta täynnä koko jätkää..
En saa mennä minnekkään, esim. ottaa salaa kotiavaimet avainnipustani ja irrottaa auton akun niin että en pääse minnekkään.
Hän hankki koiran jota mnun pitää hoitaa, aina kun olen saanut pojan nukkumaan täytyy mennä 6km pissalenkki koiran kanssa.
Ruoka täytyy olla heti valmista mutta ei ikinä kelpaa perus kotiruoka (esim. Lasagne, eri keitot padat ym)
Olen aina sanonut että saa mennä ja tehdä mitä lystää mutta hänen täytyy miettiä miltä minusta ja pojasta tuntuu.
Nyt on taas 3kk eteenpäin suunniteltuja ryyppyreissuja, on firmapippaloita, varpajaisia tupareita ja kaiken näköistä muuta.
En saa itse ollenkaa vapaata arjesta tai pojasta, rakastan poikaa yli kaiken mutta kun kaikkialle täytyy ottaa mukaan kun isä ei voi hoitaa.. eilen olin katsastamassa hänen auto ja hakemassa 5laatikollista saunakiviä poitsun kanssa.
Yksi ilta istuin pöntöllä kun poika alko itkee unissa niin mies huusi mulle että minun täytyy mennä kun hän laittaa takkaa tulta.
Siis pelkään lähtee kun hän kokoajan haukkuu että olen niin huono äiti ja että kun olen 2 kertaa jättänyt pojan miehelle kun ollaan tapeltu niin rajusti niin olen hypänny autoon ja ajellu pari tuntia ja itkenny ja raivonnu. Mutta aina olen palannut takasin (ei siis mitään että mies olisi myöhästynyt töistä tai ollut muutakaan tekemistä)
Mutta siis hän vetoo että hänellä on rahaa mennä oikeuteen ja saada yksinhuoltajuus koska olen näköjään niin sekava äiti ja jätän pojan noin vain ja koska minulla on ulosotossa velkoja (siis 5000€) niin minulla ei ole varaa edes hoitamaan poikaa vetoo hän myös.
Olen niin hajallaan koko tilanteesta niin en tiedä pitäisikö ottaa pojan mukaa ja vain lähteä vai jätänkö ihan kaikki taakseni ja aloitan yksin alusta.
Rakastan poikaani mutta välillä alan pelätä että ajattele jos olen oikeasti niin sekava ihminen mitä mies haukkuu (skitsofreniksi, manipuloiva, hullu, kaksisuuntainen mieliala ja mitä kaikkea muuta) että onko vain parempi jättää poika hänen käsiinsä.
Välillä käy myös itsemurha ajatuksia päässä kun elämä näyttää niin synkältä, parisuhde niin helvetistä, kaikki rakkaat kuolevat ympärilläni, ulosotto ja kaikki pienet arjen huolet päälle.
En tiedä tarvinko vinkkejä ja apua mutta ihanaa päästä kirjoittamaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jätän tän vaan tähän... Lue ajatuksella. http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Aapinen.html
Oikeusaputoimisto tarjoaa apua ainakin tietyissä tapauksissa ilmaiseksi. Sieltä voi myös kysellä neuvoja erilaisiin oikeudellisiin tilanteisiin. Siis oikeus.fi/oikeusapu