Atlannin toisella puolella, ja vähän lähempänäkin (Ruåtsissa) on paljon veneitä nimen J/Boats alla, malleja J/xxx on pilvin pimein. Suomessa näitä ei kuitenkaan usein näy, eikä tälläkään palstalla ole kovasti hehkutettu.
Onko omaa tai luettua käsitystä kyseisestä venemerkistä? Kuka niitä valmistaa, missä, ja mikä on veneiden laatutaso?
Ovatko rakenteeltaan kestäviä työkaluja vai kisarasseiksi optimoituja päiväperhoja? Nykyään niitä näyttää olevan myös ns. Cruiser/Racer malleja. Onko niistä mihinkään?
Tarkoitus on tutkailla pariskunnalle Itämerelle soveltuvaa hyvin purjehtivaa lomavenettä, ja siinä yhteydessä näiden J/Boatsien soveltuvuus tuli ajankohtaiseksi.
Onko omaa tai luettua käsitystä kyseisestä venemerkistä? Kuka niitä valmistaa, missä, ja mikä on veneiden laatutaso?
Ovatko rakenteeltaan kestäviä työkaluja vai kisarasseiksi optimoituja päiväperhoja? Nykyään niitä näyttää olevan myös ns. Cruiser/Racer malleja. Onko niistä mihinkään?
Tarkoitus on tutkailla pariskunnalle Itämerelle soveltuvaa hyvin purjehtivaa lomavenettä, ja siinä yhteydessä näiden J/Boatsien soveltuvuus tuli ajankohtaiseksi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
jenkeissä putoillut kölejä, mutta suosittuja ovat. lue jenkkipalstoja: sailnettiä vaikkapa
On niistä täällä Euroopassakin ainakin yhdestä köli pudonnut, 4 viikon ikäinen 43 ft J133 pudotti kölinsä Englannin kanaaliin 2009. Miehistö pelastettiin helikopteriin. Näyttäviä kuvia tuolla:
http://www.ybw.com/forums/showthread.php?t=223841
Omaa kokemusta on J/105:sta viikon verran. J-veneet ovat mielestäni ns. purjehtijan veneitä, eli heille joille hyvä suorituskyky on tärkeämpää kuin prameus ja asuttavuus. Kyllähän J:ssä voi asuakin ihan hyvin, mutta ei ehkä yhtä kauan kuin varsinaisissa cruisereissa, kannattaa tarkistaa tankkien ja säilytystilojen riittävyys mallista riippuen.
J-veneet olivat genaakkerien/asymmetristen spinnujen edelläkävijä jo 90-luvulla ja edelleen se on yksi J:n tavaramerkki. Vauhtia tuleekin helposti yli 10 solmua, ja ovat silti hallittavissa pienelläkin miehistöllä.
Suomessa J:t ovat harvinaisia ja yksi tärkeä syy lienee se, että meillä suosittu ORCi-tasoitussääntö ei suosi genaakkeriveneitä, jolloin kilpapurjehtijat valitsevat muita veneitä. Ruotsissa on hieman toisin ja esimerkiksi Peter Gustavssonin blur.se sivuilla voi seurata miten hyvin hän pärjää J/111:veneellään SRS:ssä.
Laadusta ja lujuudesta en osaa sanoa, omassa käytössä ollut vene oli muistaakseni ihan ok eikä sitä tarvinnut mitenkään sääliä käytössä, ja se kesti kovan tuulen käsittelyvirheetkin ihan hyvin. J-veneitä valmistetaan USA:n lisäksi myös Ranskassa.
Itse jos olisin vaihtamassa niin J/97 tai J/112 voisivat olla ihan varteenotettavia, vaihtoehtona ehkä jokin X-vene tai ranskalainen performancevene. Mutta ehkä ei enää "eläkeveneeksi".
"...meillä suosittu ORCi-tasoitussääntö ei suosi genaakkeriveneitä". Millä tavalla ORCi ei suosi genaakkeriveneitä? Eikö ORCi:n ole tarkoitus olla objektiivinen suosimatta sen enempää spinaakkeri- kuin genaakkeriveneitäkään.
Ei maassamme ole koskaan ollut juurikaan J-veneitä, riippumatta siitä mikä mittasääntö kulloinkin on ollut käytössä.
Yksi osoitus on tuore uusi kisarassi Audi Quattro (Next 37) johon satsattiin kunnolla kansainvälisiin kisoihin. Alussa sillä kilpailtiin ilman tavallista spinakkeria, mutta kokemuksien jälkeen genakkerit vaihtuivat spinnuihin ja tulokset alkoivat paranemaan.
Ja mm. Xp33 tarjotaan genakkerilla IRC:iin ja spinnulla ORC:iin, se kertonee jotakin.
Suomessa en muista yhtään ORCi-venettä, joka olisi mitenkään menestynyt genakkerilla. Yritystä kyllä on ollut mm. uusi Elan 310.
Mutta voihan asia olla niinkin että muut mittasäännöt suosivat genakkeria enemmän, jolloin J-veneet sopivat paremmin niihin.
J-veneet yleistyivät vasta vähän ennen kuin IMS/ORCi. J/24 oli ensimmäinen ja taisi tulla 1980-luvun alussa.
Ratakisoissa genaakkeri ei välttämättä toimi noin pienissä (lue hitaissa) veneissä, mutta Nextillä ei kyllä kauaa kokeiltu assyillä eikä voi oikein sanoa tulosten muuttuneenkaan.
Suomessa ainakin Tempolla on voitettu SM assyllä (spinnupuomilla tosin) -99, muistaakseni muitakin on, mutta en osaa yksilöidä. ORCi MM-kisat on voitettu moneen kertaan assyllä. Viime vuonna kahden suurimman luokan voitot tuli assyllä (TP 52 ja Swan 42).
Rolex Middle Sea Racen ORC-luokka on voitettu J/122:lla moneen kertaan ja viime vuonna J/111 oli luokkansa kolmas. Molemmat siis assylla.
J/24 tuli markkinoille -77 ja Suomessa on ainakin kaksi noita. IMS alkoi Suomessa 90-luvun alussa.
J:llä ei ole maahantuojaa Suomessa (onko koskaan ollutkaan?) ja ne ovat varsin kalliita, kalliimpia kuin X.t, mutta kuitenkin varsin spartaanisesti sisustettuja ja rakenteellisesti "normaaleja" (ei hiilikuitua tms.). Siinä varmaan syyt niiden harvinaisuuteen.
Niinkuin jokainen voi J-veneiden sivuilta lukea, 22-65-jalkaisia J-veneitä on valmistettu yli 7000 kpl vuodesta 1977 lähtien. Valmistajalla näyttää olevan eri kategorioiden mukaisia venemalleja: daysailors, one-design, sport-series, sport-cruisers, racers, c/r sekä offshore cruisers.
Kahtena viime vuonna olen sattumalta tutustunut amerikkalaisparin J/46:een, jolla he purjehtivat USA:n Mainesta Norjan Lofooteille ja viime kesänä Pohjois-Norjasta Suomeen. J/46 kuuluu "offshore cruiser"-sarjaan ja on hyvin varustettu, asiallinen matkavene, siisti sisustus. Kyllä sellainen minulle kelpaisi ;-)
Itämerelle ei välttämättä tarvita J:n offshore cruiseria, joka taitaa olla valtamerikäyttöön suunniteltu ja rakennettu. Pienempi C/R riittäisi.
Kiitos komeista kuvista. Miten ihmeessä tuo kaatunut runko on noin kuoriutunut? Kaksoisrunko kuin tankkereissa vai delaminaatio tyyliin HR?
Kuorirakenne siinä on. Onkohan väliaine jotain foam-massaa vai puuta? Näyttää ainakin helposti murtuvalta. Samoin ulkokuorikin, jossa murtumajälki on kuin piparia olisi taittanut. Luulisi lasikuituvahvisteisen kuoren olevan sitkeämpi, onkohan tässä jotain lyhyttä puhalluskuitua tms?
http://i411.photobucket.com/albums/pp197/cantata_2009/2009_12310022small.jpg