Eikä kukaan välitä.Haluan peiton alle pahaa maailmaa piiloon.
Kipeä ja paha olo
oksettaaaa
785
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä välittää. Esimerkiksi minä juuri nyt välitän siitä, että sinulla on paha olo. Kuulostaa kornilta tai ei, mutta kyllä välitän.
Kokeile tehdä jotain mukavaa mistä olet aiemmin pitänyt, on se sitten mitä tahansa.
Voi ressukkaa! Voi nakki ja hö. Toivottavasti piristyt ja huomaat että maailma on ihan ok mesta. Älä usko paska internet palstoja ja uutisia, joiden mukaan kaikki on päin prinkkalaa. Kivoja asioita tapahtuu kokoajan, ne täytyy vaan löytää. Mä löysin tänään irto koiran ja toin sen kotiin ja soitin pannassa olevaan numeroon, ne ehti tulla hakee sen vasta illalla ja mulla oli koira monta tuntia. Olen aina haaveillut koirasta, mutta en jaksaisi ja osaisi semmosta pitää. Nyt mulla oli laina koira hetken ja oli ihan älyttömän kivaa. Me leikittiin kokoajan. Ja ne omistajat, ne oli niin iloisia kun ne tuli hakemaan sen. Ne oli jotain rikkaita ja halusi väkisin antaa mulle 50e. Kiva sekin. Voimia sulle!
Ymmärrän hyvin olotilaasi. Se on todella ahdistava tunne. Eikä vain tunne, vaan myös ihan fyysisesti se tuntuu kipuna.
Siis se yksinäisyys. Kun kokee, ettei kukaan välitä yhtään. Kukaan ei ole kiinnostunut, mitä minulle kuuluu. Olenko terve vai sairas, iloinen vai surullinen.
Vai olenko kuollut. Sekin on kaikille ihan yhdentekevää.
MUTTA: Vielä asiat voivat muuttuvat! Ja ne muuttuvat.
Se on paljon ihan itsestäkin kiinni. Pitää vaan päättää, että NYT ASIANI ALKAVAT MUUTTUA! Ja periksi en anna, EN EN EN!
Enkä luovuta. En vaivu pohjattomaan itsesääliin, pois se minusta!
Sairaana olo tuntuu muutenkin kurjalta ja siinä vielä lisukkeena lamaannuttava yksinäisyys...
Mutta sinä paranet ja sitten nouset terveenä ja muuttuneena ylös vuoteesta ja mietit, miten alat pienin muutoksin murtautua yksinäisyydestäsi yhteisöllisempään elämään.
Pienin askelin parempaan elämään, niin se alkaa.
Kuka ikinä oletkaan :)
Sen voin sanoa, että olen ollut joskus hyvin yksinäinen.
Lapsena minulla ei ollut yhtään ystävää. Ei ketään, ei ensimmäistäkään.
Siksi olen miettinyt asioitani ja tilannetani hyvin syvällisesti ja selvinnyt.
Vaikka se on ollut usein raastavaa ja lohdutonta elämää ilman juuri mitään ilonaiheita, se on opettanut paljon. Sekä muista että itsestäni.
Siksi opin arvostamaan terveyttä ja hyvää kuntoa. Yksinkin voi selvitä ja pärjätä, kun on pakko.
Nykyisin on pari ystävää ja muutama tuttava ja se riittää. Useimmiten. Jopa tykkään yksinolosta, jota elämäni enimmäkseen on.
Silti haaveilen ja unelmoin kaltaisestani naisesta, joka ymmärtää. Jolla on samankaltainen tausta.
Kiltti, ujo ja yksinäinen. Kuten minä.
Mistä sinut mies löytää?
Useista paikoista. Useimmiten laitan ruokani itse, joten teen itse myös ruokaostokseni. Siis kaupoista löytät.
Joskus käyn ulkona syömässä, joten kaupunkini ruokapaikoissa tapaat minut.
Pari kertaa viikossa tietyllä kuntosalilla ja kerran viikossa uimahallissa.
Jos löydät tien mökilleni, istuisimme takkatulen ääressä keskustellen ja tutustuen...
Viikonloppuna menen ensimmäistä kertaa hiihtämään lähistön ladulle.
Mutta senssi- tai muilla vastaavilla palstoilla en ole koskaan ollut. Niistä kukaan ei ole minua löytänyt eikä löydä vastakaan!
tuollainen... että joo tartuttaa mahatautiakin netin kautta toisille ;D
Isäntäsi voisi naurahtaa.