Olen suunnitellut hankkivani koiran nyt keväällä.
Kovasti olen etsinyt eri rotuvaihtoehdoistani kasvattajia,mutta kukaan ei tunnu haluavan antaa minulle pentuani.Miksikö?Koska en ole kiinnostunut näyttelyistä.En tiedä niistä mitään.Roduista,kouluttamisesta ym. koiriin liittyvistä asioista tiedän.Näyttelyissä olen kerran käynyt ja en todellakaan pitänyt sen ilmapiiristä ja siitä miten jotkut ihmiset kohtelivat koiriaan.
Ennemminkin olen kiinnostunut kaikenlaisesta muusta puuhailusta:kouluttamisesta,agilitystä,TOKOsta ja ehkä voisi raunio harjoituksissakin käydä.Koira tulisi seurakoiraksi,joka ei tarkoita sitä että siitä tulisi sohvaperuna ja se unohdettaisiin nurkkaan.Pitkät lenkit ovat osa joka päivää.
Pitäisikö siis suoraan etsiä paperitonta koiraa?
Jostain tekstikanavien sivuilta?Rotukoiran kuitenkin haluaisin...
Kovasti olen etsinyt eri rotuvaihtoehdoistani kasvattajia,mutta kukaan ei tunnu haluavan antaa minulle pentuani.Miksikö?Koska en ole kiinnostunut näyttelyistä.En tiedä niistä mitään.Roduista,kouluttamisesta ym. koiriin liittyvistä asioista tiedän.Näyttelyissä olen kerran käynyt ja en todellakaan pitänyt sen ilmapiiristä ja siitä miten jotkut ihmiset kohtelivat koiriaan.
Ennemminkin olen kiinnostunut kaikenlaisesta muusta puuhailusta:kouluttamisesta,agilitystä,TOKOsta ja ehkä voisi raunio harjoituksissakin käydä.Koira tulisi seurakoiraksi,joka ei tarkoita sitä että siitä tulisi sohvaperuna ja se unohdettaisiin nurkkaan.Pitkät lenkit ovat osa joka päivää.
Pitäisikö siis suoraan etsiä paperitonta koiraa?
Jostain tekstikanavien sivuilta?Rotukoiran kuitenkin haluaisin...
Vastaukset 18
Vanhimmat
>Pitäisikö siis suoraan etsiä paperitonta koiraa?
Jostain tekstikanavien sivuilta?Rotukoiran kuitenkin haluaisin... <
häh? jos sinä kerran haluat rotukoiran, niin ei mikään sinua estä hankkimasta sitä! en usko, että rotukoirien kasvattajat haluavat koiristaan näyttelijäkoiria henkeen ja vereen. Ei kukaan voi sinua pakottaa. Sinunhan koira se tulee olemaan.
Ehkä kannattaisi tutustua näyttelykulttuuriin? En tarkoita, että joka viikonloppu ravaisit ympäri Suomea näyttelyissä, vaan että kävisit kerran tai kaksi vuodessa jossain lähialueen näyttelyssä? Ei kai se ole liikaa vaadittu? Itsekin harrastan näyttelyitä pienimuotoisesti. Käyn parissa - muutamassa näyttelyssä ihan huvin vuoksi tapaamassa koirani sukulaisia ja mukavia ihmisiä. Mukana tietysti myös huonosti käyttäytyviä ihmisiä, kuten kaikissa harrastuksissa. Näyttelyissä on ihan hauskaa, kun ei ota sitä niin vakavasti.
jos ei näyttelyt kiinnosta niin ei kiinnosta, siihen ei pitäis olla kasvattajalla mitään sanomista. Aika outoa on, jos haluaa koiran niin pitäis väen väkisin käydä jossain näyttelyssä vaikka haluaisi harrastaa oman koiransa kanssa jotain mielekkäämpää.
Onko se näyttelyissä käyminen koirankaan kannalta niin kivaa, usein kun pitää matkustaa satojakin kilometrejä yhden näyttelyn takia.
koiran kehäkäyttäytyminen kertoo selvääkin selvemmin, onko sillä kehässä hauskaa vaiko ei!
ettei kaikkia näyttelyt kiinnosta. Koiran kannalta sillä ei ole mitään merkitystä, hauskaa tekemistä on yllin kyllin ilman näyttelyitäkin. Kun pennun ostaja maksaa pennusta täyden hinnan, pitää olla ostajan päätettävissä viekö koiran näyttelyyn vai ei.
Mutta jos kuitenkin on allekirjoittanut kauppasopimuksen, jossa tosiaankin yhtenä ehtona on näyttelyttäminen esim. 3krt. niin silloin ostaja on sitoutunut omalla allekirjoituksellaan myöskin tekemään niin. Ja tiedän kasvattajia, jotka todellakin ovat alkaneet pommittamaan ostajia lähestulkoon heti, kun pentu on sen 7kk.
Pitäisi myöskin osata ottaa huomioon, että koirat kehittyvät myöskin erilailla, jopa pentuesisarukset, eli toiset ovat rakenteeltaan ja turkiltaan nopeammin valmiita kuin toiset, eikä mielestäni ole mitään järkeä viedä kehään kesken kehityksen olevaa koiraa siitä yksinkertaisesta syystä, että pieninkin mahdollinen innostuksen poikanen näyttelyitä kohtaan karisee pois vain siitä syystä, ettei koira ole vielä "valmis" ja saa ehkä huonoja arvosteluita! Kuitenkin siitäkin koirasta saattaa kehittyä varsinainen komeus, kun se on valmis. Silloin, ja vasta silloin olisi sen aika esittäytyä, mutta kun sitä kadotettua innostusta ei sitten välttämättä enään löydykään mistään.
Tämä on oma mielipiteeni, sillä meillä ei ole ylimääräisiä ehtoja, toivomme vain kasvatellemme hyvät kodit ja elämät! Onko ymmärretty ;)?
on tietysti asia erikseen, jos ostaja on tällaisen kauppasopimuksen allekirjoittanut, sopimuksia pitää kunnioittaa.
Ja joka tapauksessa tärkeintä on se, että koira saa hyvän kodin, käytiin sitten näyttelyissä tai ei.
onko mahdollista, että kasvattaja "lainaa" koiraa omistajalta ja käyttää itse näyttelyssä ja saa itselleen sitä tärkeää tietoa kasvatustyönsä tuloksista, jolloin omistajan ei tarvitse "väkisin" kiinostua näyttelyistä.
täysin mahdollista!
Sehän on oikeastaan vain sopimus- ja järjestelykysymys.
Tuollaiset sopimukset, joissa on ehtona näyttelyissä käyttäminen, eivät ole sitovia (laittoi niihin nimensä tai ei). On hyvin ikävää jos kasvattaja laittaa tuollaisia ehtoja sopimukseen, niistä voi aiheutua jälkikäteen hyvin paljon mielipahaa.
Kun kaverini osti pennun, lykkäsi kasvattaja hänen eteensä hyvinkin "vaativan" sopimuksen. Siitä sopimuksesta jäi sellainen tunne, ettei koko koira edes ole kaverini vaan kasvattajan omaisuutta. Kaverini selvitti asioita ja tietää nyt, ettei sopimuksesta tarvitse välittää. Hän aikoo viedä koiraa näyttelyyn, mutta ei suinkaan sen takia, että kasvattaja niin vaatii, vaan koska hän on kiinnostunut näyttelyistä.
On toki ikävää, jos ostajat eivät pidä lupauksiaan. Mutta ei pidä kuitenkaan liioitella niiden sopimuksien kanssa.
Itse halusin ns. valita parhaan pennun päältä ja olin innostunut näyttelyistä. Sain sen minkä halusin, mutta tasan ei käy onnenlahjat. En voinut pitää kasvattajalle antamiani "lupauksia". Niin lupaava upea pentu kuin minulla olikin... pahasti lonkkavikainen siitä tuli. Ehdin käyttää pentua kahdesti pentunäyttelyssä ja kerran pentuluokassa, seuraava näyttely minun pitikin jo perua. Koira meni vain pahempaan kuntoon, kunnes vuoden vanhana jokainen raaja leikattiin. Siitä lähti toipuminen. Neljän vanhana vein koiran kehään (koska se on elämänsä kunnossa), halusin koirastani kuitenkin virallisen arvion. Koirani on upea, mutta ne liikkeet ja hoikkuus. Aion luultavasti ilmoittaa koirani vielä joihinkin näyttelyihin vaikkei voidakaan pärjätä. Muuten koirani saa elää ns. normaalia kotikoiran elämää. Kun tulee seuraavan koiran aika, ehkä saan sen näyttelykoirani.
Sanoisin kaikille koiran ostoa suunnitteleville, että ne paperit pitää siellä kasvattajan luona lukea ENNEN kuin panee nimensä mihinkään paperiin. Jos ei ymmärrä niitä asioita, joista papereissa puhutaan, pitää kysyä niin monta kertaa että asia selviää. Kysyminen EI OLE hölmöä!
Jos on eri mieltä kasvattajan kanssa sopimuksen asioista, niin sopimusta pitää pyrkiä muuttamaan ennen kauppakirjan allekirjoittamista tai sitten on jätettävä kyseinen koira ostamatta. Tämä on ainoa asiallinen ja kummankin osapuolen kannalta oikeudenmukainen menettelytapa. Myyntiehdot voi (ja pitää) selvittää ennen kuin pentua mennään hakemaan. Suloisten pentujen äärellä monien on vaikea pitää päätä kylmänä!
Sen jälkeen kun on nimensä sopimukseen laittanut, sopimuksesta on pidettävä kiinni, ellei asiallisia esteitä (muuttunut elämäntilanne, koirassa ilmennyt vika jne.)sopimuksen noudattamiselle ilmaannu.
Koirapiireissä kiertelee jos jonkilaista tulkintaa näiden myyjän ja ostajan välisten sopimusten laittomuudesta. Ne eivät ole laittomia, mutta jos jompikumpi osapuoli haluaa lähteä oikeuteen riitelemään esim. sopimuksen kohtuullisuudesta tai noudattamatta jättämisestä, niin oikeus sitten ratkaisee asian suuntaan tai toiseen.
kasvattajan toivoo, että ne omat kasvatit vietäisiin edes jonkun kerran näyttelyihin. Tiedän kyllä varsin monta, joilla se on jopa yhtenä kauppasopimuksen ehtona. Meillä ja varmasti aika monella muullakin on tarkeintä se, että kasvatit saavat hyvät ja rakastavat kodit, jotka takaavat koiralle hyvän elämän.
Tosin näyttelyissä on ihan mukavaa, tapaa saman rodun muita harrastajia ja kasvattajia ja ennenkaikkea saa paljon uusia ystäviä ja uusia kokemuksia!
itse ostaessani meidän koiran (westie) kasvattaja tiedusteli olenko kiinnostunut näyttelyistä. Itse en ollut, halusin sen "kotikoiran". Annoin kumminkin kasvattajalle luvan että jos hän haluaa viedä koiraa näyttelyyn niin halutessaan voisi sen tehdä. No koirasta ei ikinä tullut näyttelykelpoista pehmeän turkkinsa vuoksi. Sen jälkeen otimme kyseiseltä kasvattajalta toisen koiran samoilla ehdoilla ja nyt tämä pienempi koirista lähtenee kasvattajan kanssa näyttelyihin silloin tällöin. Ymmärrän toki kasvattajiakin, miksi he toivovat (jos pentu on lupaava) että sitä koiraa käytettäisiin näyttelyissä.
Näyttelykäynnit on yksi niistä iäisyysasioista, joita jaksetaan tällaisilla palstoilla jauhaa, mutta vastaan nyt silti toivossa, että asia vähitellen laajemmaltikin kirkastuisi.
Siis: on kasvattajia, jotka haluavat koirilleen näyttelymeriittejä, koska kilpailevat toisten kasvattajien kanssa erilaisissa vuoden koira/ vuoden kasvattaja jne. -kisoissa. Valtaosalle kasvattajista näyttelyt kuitenkin ovat tärkeitä ensisijaisesti koirista saatavan informaation vuoksi: millaisia jälkeläisiä toteutetusta yhdistelmästä syntyi. Samalla julkisista näyttelyarvosteluista saatu tieto hyödyttää myös muita kasvattajia, esim. niitä, jotka harkitsevat saman uroksen käyttöä omalle nartulleen. Tieto on tarpeen rodun laadun säilyttämisen ja kehittämisen vuoksi.
Tämän vuoksi itse toivon, että mahdollisimman moni kasvattini viedään näyttelyyn, enkä todellakaan pitä tätä toivetta mitenkään kohtuuttomana. Jos rodussani järjestettäisiin ns. jalostustarkastuksia, ne ajaisivat saman asian kuin näyttelyt, mutta niitä ei ole.
Lopuksi sanoisin, että kasvattajallakin on oikeus tulla kohdelluksi rehellisesti, näinhän pennunostajatkin toivovat tulevansa kohdelluiksi. Jos siis et todellakaan aio viedä koiraasi näyttelyyn, on törkeää valehdella ostovaiheessa kasvattajalle näin tekevänsä.
lopputekstiisi, että olet äärimmäisen oikeassa!!
Erittäin usein on meiltäkin haluttu juuri nimenomaan se paras pentu kun on kerrottu innostuksesta lähteä näyttelyihin. Vaan kuinkas sitten onkaan vuosien aikana käynyt....ei milloinkaan niiden pentujen kanssa olla ainoassakaan näyttelyssä käyty, vaikka resursseja olisi löytynyt vaikka miten paljon.
Juuri tällaiset epärehelliset pennunostajat ovatkin tehneet kasvattajista todella varovaisia. Ei siis ole mikään ihme, että kasvattajat ovat aina vain enenevässä määrin alkaneet "tenttailla" ostajia. Ei siis voida syyttää kasvattajia ja heidän mahdollisia vaateitaan, kun enin syy löytyy pennunostajista!!
PAPERITTOMIEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY!
koska seropien ja paperittomien puhtaiden tehtailijat eivät piittaa muusta kuin että pääsevät pennuista eroon ja saavat rahat käteensä. Hälläväliä kuka on ostajana. Ikävä tosiasia!!
Sen verran vielä lisäisin, etten itse asiassa ymmärrä, mikä niissä parissa näyttelykäynnissä on niin vaikeaa.(Kertokaapa, kiitos!) Koiran esiintyminen kehässä kestää pari minuuttia ja normaalilla arkitottelevaiuudella pärjää, mutta jos aikoo menestyä esim. tokossa tai agilityssa, on harjoiteltava kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja ja kisat päälle.
Ja aivan, itsekin olen kokenut sen "ilon", että ostaja haluaa parhaan pennun, eikä sitten vastoin lupauksiaan vie sitä edes oman paikkakunnan näyttelyyn. Jos on esim. kyse erinomaisesta, mielenkiintoisesta yhdistelmästä peräisin olevasta uroksesta, se on tappio koko rodulle, sillä näyttelytuloksetonta urosta ei omassa rodussani juuri käytetä siitokseen. Sitä paitsi tällaisilta koirilta puuttuvat useimmiten myös terveystutkimukset, mikä myös estää jalostuskäytön.
Miksi näitä koiria ei sitten jätetä kotiin kasvattajalle? Siitä yksinkertaisesta syystä, että valtaosa kasvatuksesta on Suomessa pienimuotoista harrastuskasvatusta, joten kotona voi olla vain hyvin rajallinen määrä koiria.