Mindfulnessilla apua ajatustenhallintaan?

Olen samoissa aikeissa kun sinäkin. Käytössä Lamictal ja Sycrest.
Olen tehnyt minfulness-harjoituksen joulukuusta alkaen päivittäin, jossa yksinkertaisesti lasken ja tarkkailen hengitystäni. Harjoitus on hyvin yksinkertainen. Uloshengityksellä ajatuksissani sanon numeron ensimmäisen tavun ja lopun rutistaessani vatsalihaksilla kevyesti ilmaa keuhkoista ulos. Sisäänhengityksellä taas annan vatsan palautua rennosti ilman kontrollia, ja suuntaan huomioni pelkästään vatsan liikkeeseen. Lasken tätä kymmeneen ja aloitan alusta. Jos mieli lähtee harhailemaan jonkun mielikuvan, muiston, idean tai muun ajatuksen perässä niin aloitan laskemisen alusta.
Kuukauden harjoittelun jälkeen, tehden tätä mielen etunojapunnerrusta, voin todeta, että olen muuttumassa toiseksi ihmiseksi. Olen rennompi. Huomaan muutosta esimerkiksi ihmisten kanssakäymisessä, että olo ei ole enään niin ahdistunut, että kokoajan olisi päästävä tilanteesta pois. Pystyn istumaan koneella pidempiä aikoja ja keskittymään tekemiseeni ihan eri intensiteetillä. Uni on muuttunut. Unissakin pystyn keskittymään paremmin. Olo on ihan erilainen. Meditoidessa on hyvin outo tunne tajuta, että ajatus ei harhaile. Jää jokin tyhjä tila missä aiemmin on ollut häiriötä.
Meditoin tuolilla istuen, mutta tavoitteena on päästä zazen-asentoon mietiskelyjakkaralla istuen. Siinä tulee parempi tuntuma hengitysliikkeeseen ja koko kehoon. Kirja mistä ammennan oppini on Timo Klemolan - Mindfulness. Voin vain suositella. Se muutti, ja käynnistää elämässäni aivan eri ulottuvuuden.

Kiitos vastauksestasi! Onpa ihanaa kuulla, että mindfulnessista on noinkin suurta hyötyä. Minua pelottaa omalla kohdallani yksi sairauteni aiheuttama ongelma: lyhytjännitteisyys. Alan aina kamalalla innolla tekemään jotain uutta asiaa, mutta kovan alkuinnostuksen jälkeen kyllästyn yleensä nopeasti. Pelkään näin käyvän myös mindfullnesin kohdalla. Yritän kuitenkin sinnitellä :)

Tänään puolitin ensimmäisen kerran Lamictal-annokseni ja aion syödä puolikasta kaksi viikkoa, jonka jälkeen syön neljäsosaa vielä kaksi viikkoa. Yritän tsempata itseäni, sillä minusta tuntuu, että kuvittelen masennuksen alkavat heti iltapäivällä, kun vähennän aamun annosta. Mieleni on siis riippuvainen lääkkeestä väärällä tavalla. Perustelen tämän sillä, että tänä aamuna huomasin sekä la että su lääkkeiden jääneen ottamatta eikä tuntunut missään. Pidän tämän nyt kirkkaana mielessä, kun puolitan annoksen. Onnea sinulle pyrkimyksessäsi eroon lääkkeistä, toivon että onnistun itsekin :)

Buddhalaisessa perinteessä, mistä mindfulnesskin on peräisin, luetellaan viisi harjoituksen estettä:
1. Pitäytyminen aistinautinnoissa
2. Viha, pahantahtoisuus
3. Laiskuus, tylsyys
4. Levottomuus
5. Epäily
1. Jos pysyy aistinautinnoissa kuten netflixin katselussa, herkkujen syömisessä, musiikin kuuntelussa niin silloin jää työ tekemättä. Jos osaat priorisoida arjen tehtäviä niin varmasti löytyy ainakin hetki meditoinnille, mutta sillä hetkellä jos ajattelee, että kuuntelen mielummin eka spotifystä biisin niin huonolta näyttää.
2. Jos negatiiviset ajatukset pyörii päässä niin on vaikea rauhoittua meditoimaan. Buddhalaisuudessa on neuvo, että viljele positiivista, mutta hyväksy negatiivinen. Se tarkoittaa sitä, että ajattele positiivisesti ja ole ruokkimasta negatiivisten ajatusten noidankehää, sillä negatiivisilla ajatuksilla on taipumusta kertaantua.
3. Tahdonvoimaa tarvitaan aloittamaan harjoitus säännöllisesti.
4. Ajatusten harhailu tuleviin koitoksiin saattaa synnyttää ajatuksia, että vois olla parempaakin tekemistä.
5. Epäilys, että toimiiko metodi oikeasti. Buddhalaisessa kahdeksan osaisessa keskitien polussa ensimmäinen askel on nimeltään "oikea näkemys". Ilman sitä uskoa säännöllisestä harjoittelusta tuskin tulee mitään.
Toivottavasti saat positiivisia kokemuksia harjoittelun tuloksista jotka kannattelevat pidemmälle ja kitkevät näin epäilystä metodin toimivuudesta.