Rengaskokojen muunnostaulukko

...noitten nastoitettujen Bridgestoneiden ja pinnoitetun Nokialaisen kappalehinta toisiaan sama? Vai yhteishinta oli 720, jolloin keskimääräinen kappalehinta on 120?

Oli sitten miten vain, niin jos yhteishinta oli 720, niin se oli halpa, koska 1,5 vuotta sitten kun kyselin Vianorilta, niin silloin tuliterä Michelin (alkuperäinen rengasmerkki) 8.5-levyisenä maksoi 335/kpl. Silloin tosin mulla ei ollut tiedossa, että renkaita on ennen merkitty kahdella eri tavalla, joten saatoin kysyä aivan erilaista rengasta, kuin mitä autossani oikeasti on. Hintaan saattaa vaikuttaa renkaan yleisyys/harvinaisuus.

Mikä tuo viirusilmä on?

Petteristi kirjoitti:

Mikä tuo viirusilmä on?

lienee vanha petteri varmempi peli kuin ykskään viirusilmä. tarkottaa nimittäin uutta pystylamppusta volvoa

silmä kirjoitti:

lienee vanha petteri varmempi peli kuin ykskään viirusilmä. tarkottaa nimittäin uutta pystylamppusta volvoa

No nyt selkisi. Eli siis Petteri romikselle ja viirusilmä tilalle, koska eletään jo vuotta 2005?

Ei nyt sentään. Auto on samankaltainen, jollainen meillä on joskus ollut ja kun näin sellaisen myytävänä, päätin "pelastaa" sen nimenomaan romikselta. Autolla on ajettu vasta n. 65 000 km.

Harmittaa, kun en pääse juuri nyt tarkistamaan, kumpi merkintä noissa nykyisissä renkaissa on, eli ovatko vyö- vai ristikudosrenkaat. Olen vain nuo numerot ottanut aikoinaan muistiin.

Niin arvelinkin, että R tarkoittaa vyörengasta. Auton manuaalin mukaan tuon mallin kaikki muut mallit ovat olleet ristikudosrenkailla vuonna 1972, mutta juuri tuo rengaskoko on ollut saatavana vain vyörenkaana (tuota kokoa ei ole valmistettu ristikudoksella?).

Tuo vanteen vaihtaminen kuulostaa vähän liian työläältä (ja kalliilta) sessiolta, varsinkin, koska tarkoitukseni on jonakin päivänä entisöidä ja ehkä museokatsastaa auto. Silloin menee vanteitten vaihtaminen hukkaan.

Tuo STRO oli hyvä vihje. Google löytää sillä kaikenlaista. Ehkä löydän netistä jotain sopivaa.

Hyvä vihje oli kysellä purkaamoistakin.

Harmittaa, kun olen niin persaukinen, että joudun etsimään halpaa keinoa hankkia käyttökelpoiset renkaat autooni. Muuten voisin painella suoraan Vianoriin ja sieltä koettaa löytää sopivat (uudet?) renkaat.

Petteristi kirjoitti:

Harmittaa, kun en pääse juuri nyt tarkistamaan, kumpi merkintä noissa nykyisissä renkaissa on, eli ovatko vyö- vai ristikudosrenkaat. Olen vain nuo numerot ottanut aikoinaan muistiin.

Niin arvelinkin, että R tarkoittaa vyörengasta. Auton manuaalin mukaan tuon mallin kaikki muut mallit ovat olleet ristikudosrenkailla vuonna 1972, mutta juuri tuo rengaskoko on ollut saatavana vain vyörenkaana (tuota kokoa ei ole valmistettu ristikudoksella?).

Tuo vanteen vaihtaminen kuulostaa vähän liian työläältä (ja kalliilta) sessiolta, varsinkin, koska tarkoitukseni on jonakin päivänä entisöidä ja ehkä museokatsastaa auto. Silloin menee vanteitten vaihtaminen hukkaan.

Tuo STRO oli hyvä vihje. Google löytää sillä kaikenlaista. Ehkä löydän netistä jotain sopivaa.

Hyvä vihje oli kysellä purkaamoistakin.

Harmittaa, kun olen niin persaukinen, että joudun etsimään halpaa keinoa hankkia käyttökelpoiset renkaat autooni. Muuten voisin painella suoraan Vianoriin ja sieltä koettaa löytää sopivat (uudet?) renkaat.

Lue lisää

Saman kokoisiahan nuo ovat, niin ristikudos- kuin vyörenkaanakin. Luulisi noita vielä ainakin purkurenkaina löytyvän. Itselläni oli vielä vuosi sitten tuommoisen Fordin alusta kohtuuhyvillä Michelineillä. Kuulemma ovat kysyttyjä nimenomaan lavettitarkoituksiin. Seuraile ahkerasti Pörssiä ynnä muita ilmoitusjuttuja, etteivät vie niitä kaikkia nenän edestä. Ehkä ostoilmoituksetkin auttaisivat. Minulla on 66-mallinen Petteri J6 jotakuinkin joutilaana. Et tiedä kuka tarvitsisi?

S-52 kirjoitti:

Saman kokoisiahan nuo ovat, niin ristikudos- kuin vyörenkaanakin. Luulisi noita vielä ainakin purkurenkaina löytyvän. Itselläni oli vielä vuosi sitten tuommoisen Fordin alusta kohtuuhyvillä Michelineillä. Kuulemma ovat kysyttyjä nimenomaan lavettitarkoituksiin. Seuraile ahkerasti Pörssiä ynnä muita ilmoitusjuttuja, etteivät vie niitä kaikkia nenän edestä. Ehkä ostoilmoituksetkin auttaisivat. Minulla on 66-mallinen Petteri J6 jotakuinkin joutilaana. Et tiedä kuka tarvitsisi?

Lue lisää

Sanoin vähän epäselvästi. Ristikudos- ja vyörengas ovat varmaankin samankokoisia. Ajattelin vain, että jos muistaisin kummat mulla on, siitä voisi päätellä jotain renkaan kokomerkintöihin (ikään) liittyvää.

Vanhoissa traktoreissahan vanha merkintä saattaa olla esim. 11-34 tuumaa, ylimenokauden se oli 11/12.4-34 (vai oliko vanha ja uusi merkintä toisinpäin) ja nykyään vain 12.4-34 (saatan muistaa luvut hieman pieleen, mutta periaate on kuitenkin tuo). Ajattelin, että jos mulla olisi vyörenkaat, siitä voisi (ehkä) päätellä, että mun on etsittävä nykymerkintöjen mukaisia renkaita, eli nimenomaan 8.25-16, mutta jos taas mulla olisi ristikudosrenkaat, nykymerkinnöillä se saattaa olla jopa 9-16.

Onko tuo rengaskoko oikeasti kuinka tarkkaa puuhaa? Saahan henkilöautojenkin renkaiksi laittaa leveämmät, jos vain vanteilla pysyvät ja mahtuvat pyörimään (ainakin niin olen luullut). Renkaan vierintäkehä ei muistaakseni saa pienentyä, mutta suurentua saa, jos vain mahtuu pyörimään. Ajattelin vain, että Vianorilta olisi löytynyt 8.5-16 renkaat, jotka olisivat siis vain 6 mm leveämmät kuin nykyiset, jos merkintätapa on mun nykyisissä renkaissa sama, kuin nykyään käytössä on.

Onko tuo J6 sama, joka on ollut muistaakseni Keltaisessa Pörssissä myynnissä valokuvien kanssa? Jos on, niin hieno peli on. Kuorma-autot ovat siitä hankalia, että ne tarvitsevat aika ison säilytystilan siksi ne ovat aliarvostettuja. Kukaan tutuistani ei ole saanut kuorma-autokuumetta, vaikka olen heille omasta hankinnastani kertonut. Tai yksi sai kuumeen, mutta valitteli säilytyspaikan puutetta. Hän asuu omakotitalossa erittäin pienellä tontilla ja autotalliin mahtuu vain henkilöauto. Autotalli ja talo ovat ohi kulkevassa kadussa melkein kiinni.

Petteristi kirjoitti:

Sanoin vähän epäselvästi. Ristikudos- ja vyörengas ovat varmaankin samankokoisia. Ajattelin vain, että jos muistaisin kummat mulla on, siitä voisi päätellä jotain renkaan kokomerkintöihin (ikään) liittyvää.

Vanhoissa traktoreissahan vanha merkintä saattaa olla esim. 11-34 tuumaa, ylimenokauden se oli 11/12.4-34 (vai oliko vanha ja uusi merkintä toisinpäin) ja nykyään vain 12.4-34 (saatan muistaa luvut hieman pieleen, mutta periaate on kuitenkin tuo). Ajattelin, että jos mulla olisi vyörenkaat, siitä voisi (ehkä) päätellä, että mun on etsittävä nykymerkintöjen mukaisia renkaita, eli nimenomaan 8.25-16, mutta jos taas mulla olisi ristikudosrenkaat, nykymerkinnöillä se saattaa olla jopa 9-16.

Onko tuo rengaskoko oikeasti kuinka tarkkaa puuhaa? Saahan henkilöautojenkin renkaiksi laittaa leveämmät, jos vain vanteilla pysyvät ja mahtuvat pyörimään (ainakin niin olen luullut). Renkaan vierintäkehä ei muistaakseni saa pienentyä, mutta suurentua saa, jos vain mahtuu pyörimään. Ajattelin vain, että Vianorilta olisi löytynyt 8.5-16 renkaat, jotka olisivat siis vain 6 mm leveämmät kuin nykyiset, jos merkintätapa on mun nykyisissä renkaissa sama, kuin nykyään käytössä on.

Onko tuo J6 sama, joka on ollut muistaakseni Keltaisessa Pörssissä myynnissä valokuvien kanssa? Jos on, niin hieno peli on. Kuorma-autot ovat siitä hankalia, että ne tarvitsevat aika ison säilytystilan siksi ne ovat aliarvostettuja. Kukaan tutuistani ei ole saanut kuorma-autokuumetta, vaikka olen heille omasta hankinnastani kertonut. Tai yksi sai kuumeen, mutta valitteli säilytyspaikan puutetta. Hän asuu omakotitalossa erittäin pienellä tontilla ja autotalliin mahtuu vain henkilöauto. Autotalli ja talo ovat ohi kulkevassa kadussa melkein kiinni.

Lue lisää

nimittain itsellani ainakin. Meilla tyon alla volvo kuorkkiprojekti 60-luvulta. On siina saanut monelle tutulle selvittaa ettei ole aikomustakaan kuljettaa autolla, jos se joskus tulille viela saadaan, mitaan hyotyajoa tai tehda silla mitaan muutakaan jarkevaa. Loyty vain hyva aihio ja eikun rakentelemaan. Onhan noissa vanhoissa laitteissa oma viehatyksensa

kylla muillakin viiraa paassa kirjoitti:

nimittain itsellani ainakin. Meilla tyon alla volvo kuorkkiprojekti 60-luvulta. On siina saanut monelle tutulle selvittaa ettei ole aikomustakaan kuljettaa autolla, jos se joskus tulille viela saadaan, mitaan hyotyajoa tai tehda silla mitaan muutakaan jarkevaa. Loyty vain hyva aihio ja eikun rakentelemaan. Onhan noissa vanhoissa laitteissa oma viehatyksensa

Lue lisää

...harrastajia on aika paljonkin, mutta wanhojen kuorma-autojen harrastajia saisi olla enemmän.

Tietääkseni Volvo on ollut sen verran yleinen, että osia (edes käytettyjä, kunnostuskelpoisia) pitäisi löytyä melko helposti, vai löytyykö noin vanhaan vielä Volvon omilta tehtailtakin?

Bedfordja on aikoinaan tehty kai miljoonia yksilöitä, joten niihin ainakin pitäisi vielä saada kaikkea. Tietääkseni suuri osa vanhoista kuorma-autoista päätyi vetäviksi peräkärryiksi traktoreihin ja hytit navetan seinustalle, joten kokonaisia autoja ei liiemmälti kuitenkaan enää ole olemassa.

Mun "hyötyajona" tulee olemaan polttopuiden kuljettelu pari kertaa vuodessa n. 50 km päähän ja satunnaiset muut kevyet siirtohommat, joihin henkilöauton peräkärry on liian pieni tai kantavuus ei riitä. Lähimmälle sorakuopalle on kuitenkin niin paljon matkaa ja auton kantavuus on n. 4800 kg, joten tuskin sillä koskaan soraa kuljettelen. Lava on matalalaiteinen kappaletavaralava kipillä. Isommissa projekteissa ainakin täysperävaunukuorma hiekkaa tulee halvemmaksi, kuin omalla autolla ajaminen 30 km päästä. Kerralla tulee n. 25 tonnia soraa paikalle. Omalla autolla pitäisi tehdä sama reissu viidesti. Ja mitäpä sitä wanhaa enää "oikeilla töillä" kiusaamaan.

Muut "hyötyajot" mulla tulevat olemaan pelkkää huviajelua, mm. työpaikan ja kodin välillä.

Petteristi kirjoitti:

...harrastajia on aika paljonkin, mutta wanhojen kuorma-autojen harrastajia saisi olla enemmän.

Tietääkseni Volvo on ollut sen verran yleinen, että osia (edes käytettyjä, kunnostuskelpoisia) pitäisi löytyä melko helposti, vai löytyykö noin vanhaan vielä Volvon omilta tehtailtakin?

Bedfordja on aikoinaan tehty kai miljoonia yksilöitä, joten niihin ainakin pitäisi vielä saada kaikkea. Tietääkseni suuri osa vanhoista kuorma-autoista päätyi vetäviksi peräkärryiksi traktoreihin ja hytit navetan seinustalle, joten kokonaisia autoja ei liiemmälti kuitenkaan enää ole olemassa.

Mun "hyötyajona" tulee olemaan polttopuiden kuljettelu pari kertaa vuodessa n. 50 km päähän ja satunnaiset muut kevyet siirtohommat, joihin henkilöauton peräkärry on liian pieni tai kantavuus ei riitä. Lähimmälle sorakuopalle on kuitenkin niin paljon matkaa ja auton kantavuus on n. 4800 kg, joten tuskin sillä koskaan soraa kuljettelen. Lava on matalalaiteinen kappaletavaralava kipillä. Isommissa projekteissa ainakin täysperävaunukuorma hiekkaa tulee halvemmaksi, kuin omalla autolla ajaminen 30 km päästä. Kerralla tulee n. 25 tonnia soraa paikalle. Omalla autolla pitäisi tehdä sama reissu viidesti. Ja mitäpä sitä wanhaa enää "oikeilla töillä" kiusaamaan.

Muut "hyötyajot" mulla tulevat olemaan pelkkää huviajelua, mm. työpaikan ja kodin välillä.

Lue lisää

Vanhoista Pettereistä kuulemma aika moni meni takavuosina Afrikkaan, siellä kun ne ovat aina olleet aika yleisiä.
Tuo minun ylimääräinen Petterini ei ole se, jota Pörssissä on kaupattu. Tämä on enemmänkin aihiokuntoinen. Sain sen kuitenkin ihan omin voimin liikkumaan.
Itse kyhään 65-mallista International Loadstaria, bensakoneista semmoista.

Sami kirjoitti:

Vanhoista Pettereistä kuulemma aika moni meni takavuosina Afrikkaan, siellä kun ne ovat aina olleet aika yleisiä.
Tuo minun ylimääräinen Petterini ei ole se, jota Pörssissä on kaupattu. Tämä on enemmänkin aihiokuntoinen. Sain sen kuitenkin ihan omin voimin liikkumaan.
Itse kyhään 65-mallista International Loadstaria, bensakoneista semmoista.

Lue lisää

Vilkaisin Googlen kuvahaulla, mitä tuo International Loadstar näyttää. Tiesin suurinpiirtein, millainen se on. Näyttää olevan jo ihan "oikea" kuorma-auto.

http://www.vintagecommercialvehicle.freeserve.co.uk/miscellaneous/miscellaneous.html

Tuo mun Petteri on diesel-koneella. Mun ajomäärillä pensakoneinen tulisi halvemmaksi. Pelkällä diesel-verolla ostaisin vuoden pensat ja ei tarvitsisi joka välissä viedä rekisterikilpiä pois. Näinkin Keltaisessa Pörssissä keväällä samanlaisen Petterin kuin mulla, pari vuotta vanhempi, 20" renkailla ja pensakoneella. Se olisi ollut lähempänä sitä, mitä oikeasti olin ajatellut. Meillä aikoinaan oli juuri 20" renkailla oleva n. 68-70-mallinen petteri (tarkkaa vuosimallia en tiedä). En kuitenkaan oikein raaski omastani enää luopua. Säilytystilaa ei mullakaan ole liikaa, joten joku muu lienee ostanut sen. Pyyntihintaa en tiedä. Katselin tietoja vain netistä ja en ollut maksanut lukuaikaa, joten hintoja ei nähnyt.

S-52 kirjoitti:

Saman kokoisiahan nuo ovat, niin ristikudos- kuin vyörenkaanakin. Luulisi noita vielä ainakin purkurenkaina löytyvän. Itselläni oli vielä vuosi sitten tuommoisen Fordin alusta kohtuuhyvillä Michelineillä. Kuulemma ovat kysyttyjä nimenomaan lavettitarkoituksiin. Seuraile ahkerasti Pörssiä ynnä muita ilmoitusjuttuja, etteivät vie niitä kaikkia nenän edestä. Ehkä ostoilmoituksetkin auttaisivat. Minulla on 66-mallinen Petteri J6 jotakuinkin joutilaana. Et tiedä kuka tarvitsisi?

Lue lisää

kiinnostaisi tuo j6. Itellä on tuollanen museorekisterissä ja renkaita siihen kohta pitäis alkaa etsiä. Missä kunnossa autosi on ilmoittele yht.tietosi niin voidaan keskustella asiasta.

> Se minkä kokoiselle vanteelle rengasta suositellaan on sitten ihan rengaskohtainen asia

...tuotapa en tullutkaan ajateelleksi. Niinpä tietysti...