Vaikeuksia palstalla, Ruuneperi

Joskus vaan (harvoin onneksi) ei saa unta.
Oli mukava tulla katsomaan ,onko meitätänä aamuna muita.
No olihan täälä eräs joka runon rustas ,no tässäkohtaa jo melkein minäkin heräs.
Ei tule meistä kaikista " runoseppää" ei ainakaan tällasesta suutarista -
Mutta hyvää huomenta toivottelen ja kevättä kohti mennään -

On pyykki päiväkin mulla ,ja kahvikinon jo valmista -- tuoksusta tunnen .
U.M

muuttunut.

Syria, Iraq, Israel, Yemen, Libya...

Mitäpä jos ISIS:in päätarkoitus onkin
raakuudellaan aiheuttaa Kalifaattinsa lisäksi

myös sekasortoa ja massamuuttoa Eurooppaan.

Suuriin massoihin voi soluttaa omia taistelijoita
suurta länsimaista hyvinvointia ja EU:ta vastaan.


Näemmekö tämän?

Ehdotin kerran tuota aloittajan nimen liittämistä otsikkoon. Olit keksinyt saman idean Ruuneperi, tack!

Eräille on tärkeämpää KUKA sanoo kuin MITÄ sanoo. Se on yksi palstan mädättänyt asia. HYIII

ruuneeri,
runo please meille tuon roskan keskelle valopilkuksi.

Mä runon teille kirjoitan
Keskellä talven ja tuiskun.
Ehkä ilon tunteen joku saa,
tuntee kuin huulillaan muiskun.

Mä tässä vielä ilmoitan
Kun runonpätkää kirjoitan.
On runon aika meillä nyt
Sen olen päättänyt.

Jos jonkun mieltä kaivertaa
murhe suuri ja apeus
Niin miehensä tästä saa
Mieli hyvä ja laupeus.

Nyt yhteen kaikki liitytään
saadaan valoisa kovin mieli
Kohta korvissamme livertämään
rupee keväinen satakieli

Miehensä p.o. Mielehensä.

Kiitos riimittelystä. Samalla nousee ketjusi näkyville, sillä eräs yrittää töniä kaikki muut sivulta pois omien aloituksiensa tieltä. Näyttää hällä ihan pakkoneuroosi olla.

Kupin korva kipuilee, kahviako kaipailee ?
Kuumana jo pannun kylki hohtelee,
muurin otsa lämpöä tupaan hohkailee.
Tuolin jalka jalka pöydän jalkaa halailee
mummo neulan silmään lankaa pujottelee.

Ulkona järvenselkä jäässä uinailee
niemennenän yli viimat temmeltelee.
Sillankorvan tuvassa väki kuuntelee,
miten koskenniska vapaana kohisee.
Tienposkessa kinokset vain ylenee
Lähteensilmä jo kevättä odottelee.

Kyl on joskus..

Kyi on joskus sentään niin mukavaa,
Ettei oikein uskoisikaan.
Palstaväkeä runottaa
Eihän sitä usko kukaan.

Palkaksi lupaan kaikille
Pienen makkaranpätkän
Se maistuneet joka Ilkalle,
Syynkin tiedäthän.

Kas makkara on lihan verraton
Kun särki ihan littana on
Siis riemuin kaikki paistamaan
Makkaralla rakastumaan

Minua ei hurmata makkaralla
pikemminkin päivänkakkaralla
ei särjellä eikä myöskään simpulla
vaan hehkuvalla tulppaanikimpulla,
tai lämpimällä rukiisella limpulla.

♪♫♥♥♥♥♫♫

Paistaminen sopii hyvin kahdelle
lieden lämmössä sijaa romantiikalle
torttupäivä omistettu Ruuneperille
ja päivänsä myös laskiaispullalle,
hymyten tarjoillaan palstan kullalle,
Kaille, Matille, Laurille, Antille, Irmalle , Airille, Ullalle...jne :)

Runoniekka Ruuneperi,
lisää runokerää keri!
Tarvitsemme vähän raitaa,
tämän palstan tummaan paitaan.
Hyvää mieltä toivomme,
että päivästä toiseen jaksamme.

Makkarasta puheenollen:
Wilhelm juusto maistuu mulle!
Takkatuli äsken räiskyi,
punahiileks´ tuli väistyi.
Wille juusto grillitikkuun,
hiilten päälle hetkeks kiikkuun.
Herkkuhetki kohta koittaa,
Wille juusto nälän voittaa!

Onneksi on liukasta,
onneksi kauppa kaukana.
Muuten olis kohta tässä
takkatuli räiskymässä.
Wilhelmiä parempaa
kannata ei odottaa.
Mutta:
Huomenissa heti vaan
Wilhelmiä ostamaan
(Vastoin parempaa tietoaan)

Terveisin
Makriina ylipainoisin

Kaurapuuro, marjakeitto
siinä aamun sisään heitto
pieni vaiva, hyvä tulos
riittää puhti vaikka ulos!

Possut, hepat, syövät kauraa
hyvin pärjää, turha nauraa

Yksi Wilhelmi oli Makriinan ovella,

ja hiljalleen kolkutti...

Tunne en minä Wilhelmiä ollenkaan,

siksi kyselen heiltä nyt:

Kuka onkaan tuo ihana Wilhelmi,

jota Makriina kaipailee?

Se ompi tuo ihana makkara,
jota Mariina kaipailee
ja wilhelmi nimistä etenkin
suuhunsa haikailee.

Mä toivon, et ehtoon tykönä
toiveensa toteutuu
ja illan tullen täyttyvä
on makkarasta suu.

Nyt rypes luistaa, muukin kun kelkkamäki -- Runo suoni aukes!
Sinne ei ollutkaan enään lapsilla menemistä, kun täälä kaikki lumi suli jo

Oon yksin nyt ,
Ei ole edess puhekaveria mulla- Se ainookin kualipois ,
sai aina myöntävän vastauksen ,
mennäänkö pihalle.
KUNKYSYIN .

Ei tule edes naapuri.
jolla on "piäni seefferi"
Olis ollut ollu tatjolla yks"
laskiaipullakin mulla.

Niin ,on yksin yhminen ,yksin.

Allimummupa keksi konstin ,sai apulaisekseen sen Maahanmuuttajan , mikä hyvä idee !
U.M

on teillä kivat jutut,
mulle kyllä aika tutut.
meilläkin joku Wilhelmiinasta tykkää,
Alituiseen sitä suuhunsa lykkää.
Jos sitä joskus kotoa puuttuu,
miehen ilme kummaksi muuttuu,
chilimakkaraa en suuhuni pistä,
mutta tietääkö sen mistä.
Silloin henki vinkuu
ja vesi silmistä sinkuu.
ilman Wilhelmiinaa
olis paras pysytellä.
ainoastaan toisilta tuloksia kysellä.

Nyt en jouda runoilla
olen kauppamatkalla.
Makkarahyllyllä valita
saan monen Wilhelmin joukosta
SEN OIKEAN!
Juusto Mdkoon mieleinen
tai sitten Wilhelm perinteinen.

Nyt tämä ketju teki tehtävänsä kohdallani. Makkaroita toki välttelen, mutta ylipääsemättömän mieliteon varalle on melkein aina pakastimessa makkaraa. Nyt se hetki tuli ja ei kun pakastimeen kurkkaamaan. Kesti kauan ennekuin hoksasin tuon Wilhelmi makkarat. Ei ollut Wilhwlmiä mutta oli Krakovan makkaraa.
Siispä tänään syödään Krakovanmakkarasta tehtyä ruokaa. Lidlistä ovat ostetut nuo pitkät ja soukat Krakovan makkarat, joita on neljä kappaletta tuossa pakkauksessa. On kuntosalipäivä ja sieltä tultua pitää saada helposti ruoka valmistettua. Sopiskohan makkaran lisukkeeksi kaali-sipuli-porkkana pannu paistokasarissa valmistettuna.
ps. kuntosaliin ja uimaan komennan itseni lähtemään, vaikka kovasti hanttiin panen.

Minä menin Siwaan ja voi kauhee - siellä ei ollut Wilhelmiä, lankesin Kivikylän lenkkiin. Nyt se on jääkaapin hyllyllä, mitä minä sillä teen! Yritän syödä terveellisesti, voi minua.
Mutta olipa liukasta. Siinä ja siinä, että kesti pystyssä.

Voi teitä makkaranaisia
ootte te ihania.
Kilottoisarvoisia,
Vaikkapa lihavia.

Tunnustuksen ten minäkin
Liityn makkarajoukkoon.
Ihastus ollut on minunkin
Makkara juustoinen.
Maustaminen ainakin
Oon samanarvoinen

Oho! Riimitykdelle

Välähtipä mieleen laulelma: "Makkarall on kaksi päätä, toinen pää ja tää, toinen pää ja tää". Jatkoa en muista, muistaako joku toinen?

Vielä yksi Wilhelm-kulta,
sitten loppuu herkut multa
kunnes uutta noutaa jaksan,
mielelläni pussin maksan.

Makkarat ja miseliinit

vyötärölle pakkaa,

vaikka paljon vihanneksii

niitten kanssa suuhun nakkaa.