Lääkärit, nuo kärsimyksen tuojat

Aika hyvin kirjoitettu.

Kyllä sä olet viisas ihminen!

Tuon kun olisin tajunnut nuorena naiivina tytönhupakkona, joka luuli, että apua on tarjolla ja lähti etsimään apua, niin monelta kärsimykseltä olisin välttynyt! Nyt tiedän, ettei tällä hoitojärjestelmällä mulle apua ole. Kaikki mitä he tekevät (eläkettä lukuunottamatta) on saanut vaan kaikki mun ongelmat pahenemaan noin keskimäärin. Nykyään olen traumatisoitunut siitä "hoidosta" mitä mulle on tehty.

Minulle määrättiin vahvoja lääkkeitä. Aiempaa lääkitystä ei ole ollut, muuta kuin verenpaineeseen. Tulin huonovointiseksi, pahoinvoivaksi, päässä heitti, huimasi, oksetti - koin oikeasti fyysisiä sairauden oireita. Kukaan ei kiinnittänyt mitään huomiota. Kotiin päästyäni tajusin tarkistaa verenpaineen. Sairaalassa verenpainettani ei mitattu kertaakaan. Yläpaine sadan kieppeissä ja alapaine alle 70. Verenpaineeni oli tipahtanut uuden lääkityksen vuoksi 35-40 pykkälää. Kotona lopetin itse verenpainelääkityksen. Olo koheni huomattavasti.
Näin jälkikäteen ajatellen ennemmin olisi kai kaiketi pitänyt lopettaa uusi lääkitys.
Että tämmöisiä lääkäreitä.

verenpaine_romahti kirjoitti:

Minulle määrättiin vahvoja lääkkeitä. Aiempaa lääkitystä ei ole ollut, muuta kuin verenpaineeseen. Tulin huonovointiseksi, pahoinvoivaksi, päässä heitti, huimasi, oksetti - koin oikeasti fyysisiä sairauden oireita. Kukaan ei kiinnittänyt mitään huomiota. Kotiin päästyäni tajusin tarkistaa verenpaineen. Sairaalassa verenpainettani ei mitattu kertaakaan. Yläpaine sadan kieppeissä ja alapaine alle 70. Verenpaineeni oli tipahtanut uuden lääkityksen vuoksi 35-40 pykkälää. Kotona lopetin itse verenpainelääkityksen. Olo koheni huomattavasti.
Näin jälkikäteen ajatellen ennemmin olisi kai kaiketi pitänyt lopettaa uusi lääkitys.
Että tämmöisiä lääkäreitä.

Lue lisää

Kokeile viljatonta ruokavaliota.
Sokeri on avain moneen sairauteen.

verenpaine_romahti kirjoitti:

Minulle määrättiin vahvoja lääkkeitä. Aiempaa lääkitystä ei ole ollut, muuta kuin verenpaineeseen. Tulin huonovointiseksi, pahoinvoivaksi, päässä heitti, huimasi, oksetti - koin oikeasti fyysisiä sairauden oireita. Kukaan ei kiinnittänyt mitään huomiota. Kotiin päästyäni tajusin tarkistaa verenpaineen. Sairaalassa verenpainettani ei mitattu kertaakaan. Yläpaine sadan kieppeissä ja alapaine alle 70. Verenpaineeni oli tipahtanut uuden lääkityksen vuoksi 35-40 pykkälää. Kotona lopetin itse verenpainelääkityksen. Olo koheni huomattavasti.
Näin jälkikäteen ajatellen ennemmin olisi kai kaiketi pitänyt lopettaa uusi lääkitys.
Että tämmöisiä lääkäreitä.

Lue lisää

Verenpaineen romahtamisesta johtuneet oireet tulkittiin nuppuviaksi?

psykoottinen- kirjoitti:

Kyllä sä olet viisas ihminen!

Tuon kun olisin tajunnut nuorena naiivina tytönhupakkona, joka luuli, että apua on tarjolla ja lähti etsimään apua, niin monelta kärsimykseltä olisin välttynyt! Nyt tiedän, ettei tällä hoitojärjestelmällä mulle apua ole. Kaikki mitä he tekevät (eläkettä lukuunottamatta) on saanut vaan kaikki mun ongelmat pahenemaan noin keskimäärin. Nykyään olen traumatisoitunut siitä "hoidosta" mitä mulle on tehty.

Lue lisää

Samat sanat. Meni 45-50 vuotta ennenkuin oikea diagnosi myönnettiin. Menetin koko elämän. Opiskelut, perheen perustamisen, kaiken.. Nyt vain odottelen tämän he...tin loppumista.

Kyllä niin uskomattomia "diagnooseja" saa lukea OMAKANTA järjestelmästä, että ei ihan pienellä vähällä uskalla sairaaksi tulla . Kuinka jollakin ammattiryhmällä voi /saa olla tällainen oikeus muovata terveistä ihmisistä vähintään mielenterveyspotilaita :D. Diagnooseja rustataan leikkaa-liitä systeemillä ja sitten toinen kolleega jatkaa "tarinaa" ...soppa valmis
Yllättävän harva lääkäri on osunut jonoon, missä huumorintajua on jaettu. Eli paras on istua nököttää suu supussa ja nyökytellä, että kyllä tohtoti. kyllä tohtori ....ja vaan toivoa, että on lääketieteen tohtori :D

Itselläni kyllä hyvä terveyskeskus lääkäri.Tiedän, että tk-lääkärien valtuudet rajattu ja eivät voi/saa tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat.

Mitä siinä potilas voi muuta kun todistella, että kurkku tässä on kipeä, ei pää :D.
Harvemmin, kuin kerran vuodessa otan viiniä tai viinaa ja nyt sitten olenkin krooninen alkoholisti :D. Päihdealan ammattilainen, sairaanhoitaja oli tuota mieltä. Nyt sitten olen liemessä tuon "diagnoosin" kanssa :(
Oikaisuvaatimuksen tekeminen ei auta.

edelleen_hoitomyönteinen kirjoitti:

Kyllä niin uskomattomia "diagnooseja" saa lukea OMAKANTA järjestelmästä, että ei ihan pienellä vähällä uskalla sairaaksi tulla . Kuinka jollakin ammattiryhmällä voi /saa olla tällainen oikeus muovata terveistä ihmisistä vähintään mielenterveyspotilaita :D. Diagnooseja rustataan leikkaa-liitä systeemillä ja sitten toinen kolleega jatkaa "tarinaa" ...soppa valmis
Yllättävän harva lääkäri on osunut jonoon, missä huumorintajua on jaettu. Eli paras on istua nököttää suu supussa ja nyökytellä, että kyllä tohtoti. kyllä tohtori ....ja vaan toivoa, että on lääketieteen tohtori :D

Itselläni kyllä hyvä terveyskeskus lääkäri.Tiedän, että tk-lääkärien valtuudet rajattu ja eivät voi/saa tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat.

Mitä siinä potilas voi muuta kun todistella, että kurkku tässä on kipeä, ei pää :D.
Harvemmin, kuin kerran vuodessa otan viiniä tai viinaa ja nyt sitten olenkin krooninen alkoholisti :D. Päihdealan ammattilainen, sairaanhoitaja oli tuota mieltä. Nyt sitten olen liemessä tuon "diagnoosin" kanssa :(
Oikaisuvaatimuksen tekeminen ei auta.

Lue lisää

Eikö sellainen leikkikin ole, jossa jatketaan aina edellisen osallistujan tarinaa. Lopputuloksena tarinasta muotoutuu usein tosi absurdi ja koominen.

Minulle omat ongelmani tulivat täytenä yllätyksenä yhtenä kauniina kesäpäivänä. Ja silloin minua vietiin. Koulutettuna ja fiksuna ihmisenä olen kyllä monista lääketieteenkin asioista kiinnostunut ja jonkinkin verran perillä. Mieleeni ei koskaan ollut tullut, että pääni voisi pettää minut, eikä lähipiirissäni ole ihmisiä, joille olisi sattunut vastaavaa, joten mentaalipuolen asiat olivat minulle vieraita.
Olin siis täysin ummikko, enkä ymmärtänyt kysymyksen merkitystä, kun minulta kysyttiin: "Lähdetkö nyt vapaaehtoisesti?". En tajunnut, minne ja miksi minua oltiin viemässä ja mitä siitä seuraisi. Eikä sitä seuranneen viikon aikana kukaan kysynyt "Kuinka sinä voit?", "Mitä sinulle kuuluu?" taikka kertonut, mitä nyt tapahtuu ja tulee tapahtumaan ja miksi. Kotiuduin reseptin kanssa ja aloin etsiä tietoa netistä.
Minulle ei esitetty oikeita kysymyksiä. Ei kerrottu asioista. Ei kerrottu, mistä saisin tietoa. Minulle ei selvinnyt, mikä oli hätänä ja pielessä. Ei selvinnyt, mistä kaikki johtui, miksi minulle kävi näin. Ei kerrottu, milloin pitäisi uudelleen huolestua ja ottaa yhteyttä. Käskettiin vain syödä lääkkeet loppuun.
Kuluneena aikana olen vain oppinut kuulostelemaan ja pelkäämään ennusmerkkejä, josko taas kohta mennään? Enkä tiedä, edes mitä pitäisi pelätä. Oikeasti olen vain oppinut pelkäämään itseäni.

Tämä vielä psykiatrille luettavaksi, ettäs tiedät minkälaisia lääkkeitä määräät potilaillesi. Suosittelen lämpimästi, jos oikeasti haluat riippumattomasta lähteestä saatua tietoa lääkkeistä! Kyse on siis lääkärin ja tutkijan kirjoittamasta kirjasta eikä mikään skitsofreenikon salaliittoteoria kirja. Kaikki on tutkimuksin ja lähteiden kanssa perusteltu viimeistä piirua myöten.

Peter C. Gøtzsche:
Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus
- Näin lääketeollisuus on turmellut terveydenhoidon

http://www.sitruunakustannus.fi/tappavat-laumlaumlkkeet-ja-jaumlrjestaumlytynyt-rikollisuus.html

Psykiatrille
Todella erikoista, suorastaan hämmentävää että psykiatri haluaa kuulla potilaiden mielipiteen. Harvaa psykiatria potilaiden mielipiteet kiinnostaa. Ansaitset siksi minunkin mielestäni vastauksen. Tässä minun mielipiteeni:

Olet töissä avo-osastolla jossa hoito perustuu usein vapaaehtoisuuteen. Suosittelen tutustumaan lääkärinä Kellokosken sairaalan tai jonkin muun psykiatrisen sairaalan suljettuihin osastoihin. Muista kuitenkin, että hoitajat käyttäytyvät aivan eri tavalla kun lääkäri on paikalla. Lääkärin poistuessa osastolta hoitajat ottavat VALLAN omiin käsiinsä.

Jostain syystä suljetuilla osastoilla hoitohenkilökunta saa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen nöyryyttää, alistaa, simputtaa ja rangaista potilaita henkisesti ja fyysisesti ilman että juuri koskaan kukaan siihen puuttuu."Potilaan parhaaksi" ajattelun taakse kätkeytyy suljettujen osastojen taakse paljon pahaa. Mielenterveyslakin kirjatut oikeudet ja potilaan ihmisarvo ovat psykiatrisilla osastoilla työskenteleville psykiatreille ja psykiatrisille hoitajille/lähihoitajille mielestäni liian usein vain huono vitsi. Hoitajien potilaisiin kohdistamasta epäeettisestä ja ammattitaidottomasta käytöksestä on hoitajan lisäksi vastuussa aina osastoa johtava psykiatri ja sairaalan ylilääkäri. Aivan sama onko osasto psykiatrian poliklinikka, avo-osasto tai suljettu osasto. Teidän psykiatrien velvollisuus on valvoa miten hoitohenkilökunta osastollanne potilaita kohtelee ja tarvittaessa nimenomaan teidän psykiatrien on siihen myös puututtava. Jos yksityisen yrityksen osaston päällikkö johtaisi osastoaan yhtä huonoilla sosiaalisilla taidoilla, samanlaisella huonolla esimiestyöllä ja yhtä huonoin tuloksin kuin epäpätevimmät psykiatrit omia osastojaan johtavat he saisivat ensin kimppuunsa työsuojeluvaltuutetun ja ammattiyhdistysliikkeen sekä lopulta yrityksen toimitusjohtajan ja hallituksen. Jos tavat ja asenteet eivät muuttuisi lopputuloksena olisi potkut. Mutta ei psykiatriassa, tässä suojatyöpaikassa henkilökunta saa olla kuinka ilkeää, alalle soveltumatonta tai epäpätevää tahansa. Edes riittävää suomenkielen taitoa ei edellytetä.

http://www.terve.fi/potilas-ja-yhteiskunta/hoitajat-tulkkeina-laakarien-kielitaidottomuuden-takia

http://www.terve.fi/terveyden-abc/laakari-virheita-jatkuvasti-kielitaito-niin-surkeaa

Psykiatrista osastoa pyörittää mielestäni hoitajat. Lääkäreitä ei osastoilla juuri näy. Usein hoitajat päättävät ja aloittavat sitomiset, eristämiset jne. ja lääkäri vain jälkikäteen toimenpiteen hyväksyy. Toimii hoitajien leimasimena. Lääkäri on psykiatriassa osastojen tirehtööri jota hoitajat vievät kuin pässiä narussa.
Koska lääkäriä ei osastoilla juurikaan näy, potilaan vointia ja lääkitystä arvioi hoitaja. Hoitaja ehdottaa lääkärille potilaan lääkitykseen muutoksia ja selvää on ettei lääkkeiden määrää yleensä ainakaan vähennetä. Tarkkailuaikana hoitaja ”arvioi” ja ”tekee huomioita” eli omia arvailuja ja ”tulkintoja” höystettynä omilla mielipiteillään jotka perustuvat ties mihin hömppään. Näitä hoitajien mielipiteitä luetaan lääkärin kansliassa absoluuttisena totuutena kun pakkohoitopäätöstä harkitaan. Sanomattakin on selvää, ettei se pakkohoitopäätöksen allekirjoittava ylilääkäri välttämättä edes vaivaudu tapaamaan potilasta jonka elämään ja ihmisoikeuksiin hän puuttuu. Niin olemattoman vähän he potilaitaan arvostavat. Ylilääkärin työpöydällä olevalla M-3 lomakkeella potilas on usein pelkkä mitätön kasvoton sosiaaliturvatunnus: paperi johon nimi laitetaan ja sen jälkeen asia voidaan unohtaa. Viis siitä mitä se potilaan vointiin, kohteluun, ihissuhteisiin,elämään ja tulevaisuuteen vaikuttaa.

Psykiatriassa jokainen potilaan eriävä mielipide tulkitaan hoitokielteisyydeksi. Lääkkeiden sivuvaikutukset ovat ”sairauden” oireita ja usein ainut hoitohenkilökunnan mielestä oikea tapa lähestyä tätä ”ongelmaa” on lisätä kuria, uhkailua, pakkoa… ja lisää lääkettä, ylittäen lääkkeen jopa valmistajan antamat suositukset. Niinpä moni potilas on huonojen kokemuksiensa kautta oppinut sen tosiseikan ettei henkilökunnalle todellakaan kannata kertoa omia ajatuksiaan tai mielipiteitä. Siitä ei pääsääntöisesti seuraa mitään hyvää. Lisäksi moni on nokkelasti hoksannut että uloskirjaus osastolta onnistuu nopeammin mielistelemällä hoitajaa ja olemalla hänen kanssaan KAIKESTA samaa mieltä. Pienet lahjat kuten kehuja sisältävät kortit ja karkit toimivat nekin hyvin. Nöyryyttävää, suorastaan oksettavaa… mutta vielä nöyryyttävämpää olisi jäädä kiusattavaksi osastolle.
.

lkdlskldkd kirjoitti:

Psykiatrille
Todella erikoista, suorastaan hämmentävää että psykiatri haluaa kuulla potilaiden mielipiteen. Harvaa psykiatria potilaiden mielipiteet kiinnostaa. Ansaitset siksi minunkin mielestäni vastauksen. Tässä minun mielipiteeni:

Olet töissä avo-osastolla jossa hoito perustuu usein vapaaehtoisuuteen. Suosittelen tutustumaan lääkärinä Kellokosken sairaalan tai jonkin muun psykiatrisen sairaalan suljettuihin osastoihin. Muista kuitenkin, että hoitajat käyttäytyvät aivan eri tavalla kun lääkäri on paikalla. Lääkärin poistuessa osastolta hoitajat ottavat VALLAN omiin käsiinsä.

Jostain syystä suljetuilla osastoilla hoitohenkilökunta saa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen nöyryyttää, alistaa, simputtaa ja rangaista potilaita henkisesti ja fyysisesti ilman että juuri koskaan kukaan siihen puuttuu."Potilaan parhaaksi" ajattelun taakse kätkeytyy suljettujen osastojen taakse paljon pahaa. Mielenterveyslakin kirjatut oikeudet ja potilaan ihmisarvo ovat psykiatrisilla osastoilla työskenteleville psykiatreille ja psykiatrisille hoitajille/lähihoitajille mielestäni liian usein vain huono vitsi. Hoitajien potilaisiin kohdistamasta epäeettisestä ja ammattitaidottomasta käytöksestä on hoitajan lisäksi vastuussa aina osastoa johtava psykiatri ja sairaalan ylilääkäri. Aivan sama onko osasto psykiatrian poliklinikka, avo-osasto tai suljettu osasto. Teidän psykiatrien velvollisuus on valvoa miten hoitohenkilökunta osastollanne potilaita kohtelee ja tarvittaessa nimenomaan teidän psykiatrien on siihen myös puututtava. Jos yksityisen yrityksen osaston päällikkö johtaisi osastoaan yhtä huonoilla sosiaalisilla taidoilla, samanlaisella huonolla esimiestyöllä ja yhtä huonoin tuloksin kuin epäpätevimmät psykiatrit omia osastojaan johtavat he saisivat ensin kimppuunsa työsuojeluvaltuutetun ja ammattiyhdistysliikkeen sekä lopulta yrityksen toimitusjohtajan ja hallituksen. Jos tavat ja asenteet eivät muuttuisi lopputuloksena olisi potkut. Mutta ei psykiatriassa, tässä suojatyöpaikassa henkilökunta saa olla kuinka ilkeää, alalle soveltumatonta tai epäpätevää tahansa. Edes riittävää suomenkielen taitoa ei edellytetä.

http://www.terve.fi/potilas-ja-yhteiskunta/hoitajat-tulkkeina-laakarien-kielitaidottomuuden-takia

http://www.terve.fi/terveyden-abc/laakari-virheita-jatkuvasti-kielitaito-niin-surkeaa

Psykiatrista osastoa pyörittää mielestäni hoitajat. Lääkäreitä ei osastoilla juuri näy. Usein hoitajat päättävät ja aloittavat sitomiset, eristämiset jne. ja lääkäri vain jälkikäteen toimenpiteen hyväksyy. Toimii hoitajien leimasimena. Lääkäri on psykiatriassa osastojen tirehtööri jota hoitajat vievät kuin pässiä narussa.
Koska lääkäriä ei osastoilla juurikaan näy, potilaan vointia ja lääkitystä arvioi hoitaja. Hoitaja ehdottaa lääkärille potilaan lääkitykseen muutoksia ja selvää on ettei lääkkeiden määrää yleensä ainakaan vähennetä. Tarkkailuaikana hoitaja ”arvioi” ja ”tekee huomioita” eli omia arvailuja ja ”tulkintoja” höystettynä omilla mielipiteillään jotka perustuvat ties mihin hömppään. Näitä hoitajien mielipiteitä luetaan lääkärin kansliassa absoluuttisena totuutena kun pakkohoitopäätöstä harkitaan. Sanomattakin on selvää, ettei se pakkohoitopäätöksen allekirjoittava ylilääkäri välttämättä edes vaivaudu tapaamaan potilasta jonka elämään ja ihmisoikeuksiin hän puuttuu. Niin olemattoman vähän he potilaitaan arvostavat. Ylilääkärin työpöydällä olevalla M-3 lomakkeella potilas on usein pelkkä mitätön kasvoton sosiaaliturvatunnus: paperi johon nimi laitetaan ja sen jälkeen asia voidaan unohtaa. Viis siitä mitä se potilaan vointiin, kohteluun, ihissuhteisiin,elämään ja tulevaisuuteen vaikuttaa.

Psykiatriassa jokainen potilaan eriävä mielipide tulkitaan hoitokielteisyydeksi. Lääkkeiden sivuvaikutukset ovat ”sairauden” oireita ja usein ainut hoitohenkilökunnan mielestä oikea tapa lähestyä tätä ”ongelmaa” on lisätä kuria, uhkailua, pakkoa… ja lisää lääkettä, ylittäen lääkkeen jopa valmistajan antamat suositukset. Niinpä moni potilas on huonojen kokemuksiensa kautta oppinut sen tosiseikan ettei henkilökunnalle todellakaan kannata kertoa omia ajatuksiaan tai mielipiteitä. Siitä ei pääsääntöisesti seuraa mitään hyvää. Lisäksi moni on nokkelasti hoksannut että uloskirjaus osastolta onnistuu nopeammin mielistelemällä hoitajaa ja olemalla hänen kanssaan KAIKESTA samaa mieltä. Pienet lahjat kuten kehuja sisältävät kortit ja karkit toimivat nekin hyvin. Nöyryyttävää, suorastaan oksettavaa… mutta vielä nöyryyttävämpää olisi jäädä kiusattavaksi osastolle.
.

Lue lisää

"Niinpä moni potilas on huonojen kokemuksiensa kautta oppinut sen tosiseikan ettei henkilökunnalle todellakaan kannata kertoa omia ajatuksiaan tai mielipiteitä. Siitä ei pääsääntöisesti seuraa mitään hyvää. Lisäksi moni on nokkelasti hoksannut että uloskirjaus osastolta onnistuu nopeammin mielistelemällä hoitajaa ja olemalla hänen kanssaan KAIKESTA samaa mieltä. Pienet lahjat kuten kehuja sisältävät kortit ja karkit toimivat nekin hyvin. Nöyryyttävää, suorastaan oksettavaa… mutta vielä nöyryyttävämpää olisi jäädä kiusattavaksi osastolle."

Aivan niin! Kannattaa tohtorisetän ymmärtää tämä kun arvioi siellä, kuinka hänen vastaanotollaan potilaat eivät yleensä ole eri mieltä hänen kanssaan. Se voi johtua siitä, että ovat jo oppineet sen, että se ei ole sallittua ja joudut siitä vaikeuksiin. Tämä voi olla myös selittävä tekijä miksi vastaanotolla olevat potilaat ovat niin erillaisia kuin täällä puhuvat. Täällä kenenkään ei tarvitse pelätä ketään tai jotakin rangaistusta siitä hyvästä! Ihmiset oppii aika pian kirjoittamattomat säännöt.

"Täällä kenenkään ei tarvitse pelätä ketään tai jotain rangaistusta siitä hyvästä!"Tavallaan tarvitsee,itseäni on uhattu kahdesti pakkohoidolla sen vuoksi kun olen kirjoittanut kokemuksistani psykiatrian ihmemaailmassa.Minua on myös useasti kehoitettu lopettamaan kirjoittelu mt-väen taholta.

Taatta kirjoitti:

"Täällä kenenkään ei tarvitse pelätä ketään tai jotain rangaistusta siitä hyvästä!"Tavallaan tarvitsee,itseäni on uhattu kahdesti pakkohoidolla sen vuoksi kun olen kirjoittanut kokemuksistani psykiatrian ihmemaailmassa.Minua on myös useasti kehoitettu lopettamaan kirjoittelu mt-väen taholta.

Lue lisää

Ovatko tunnistaneet kirjoituksestasi sinut, vai miten ovat huomanneet tai tajunneet, että sinä olet kirjoittaja?

v7jvdctyh kirjoitti:

Ovatko tunnistaneet kirjoituksestasi sinut, vai miten ovat huomanneet tai tajunneet, että sinä olet kirjoittaja?

Minäkin haluaisin tietää mistä ovat tienneet kuka kyseinen kirjoittaja on?

Kommentoin lyhyesti muutamaa kohtaa.

"Näillä nettisivuilla parjataan usein psykiatreja ja muuta psykiatrista henkilökuntaa, toki osa kritiikistä kohdistuu tahdosta riippumattomaan hoitoon ja erityisesti pakkolääkitykseen. Meillä kaikki hoitointerventiot ovat vapaaehtoisia. Toisinaan mutta hyvin harvoin joudumme lähettämään psykoottisesti masentuneen tai maanisen potilaan tarkkailulähetteellä sairaalaan."

Sanot, että teillä kaikki toimenpiteet ovat vapaaehtoista eli ihmiset saavat itse valita ottaako tarjottua palvelua vastaan vai ei, mutta heti seuraavassa lauseessa jo kerrot miten pakotatte osan heistä laitokseen tahdonvastaisesti. Se, että siirrätte henkilön eri rakennukseen, ei poista sitä faktaa, että käytätte tai käytät pakkotoimia toisia, lakia rikkomattomia kansalaisia vastaan. Ajattelusi ja toimintasi ovat ristiriidassa keskenään. Joko pakotat tai et pakota. Välimuotoja ei ole. Lienet yhtä sokea toiminnallesi kuin valtaosa kollegoistasi. Saanen huomauttaa, että toisen lakia rikkomattoman ihmisen pakottaminen millään tavalla on ihmisoikeusloukkaus. Kemikaalien pakottaminen toiseen ihmiseen vastentahtoisesti, syistä riippumatta, on YK:n ihmisoikeusjulistuksenkin mukaisesti täyttää kiduttamisen tunnusmerkit. Miten perustelet itsellesi omaa ja kollegoidesi toimintaa?

"Kokemukseni potilastyöstä on se, että potilaat hyvin harvoin ovat vastaanotolla niin kielteisiä kuin näillä sivuilla. Ihmettelen mistäköhän se johtuu, koska keskustelen aina vaihtoehdoista potilaan kanssa. Mielestäni olen helposti lähestyttävä, enkä usko sanelupolitiikkaan."

En tiedä mitä sinun praktiikassasi tapahtuu, joten en voi siihen ottaa kantaa. Kommentoin asiaa siksi yleisestä näkökulmasta. Toisekseen ihmisten reaktiot ja mielipiteet järjestelmää kohtaan eroavat merkittävästi sen mukaan onko henkilö vangittuna joko "avohoidossa" tai "sairaalassa" verrattuna vapaaehtoiseen vastaanottoon. Vastaanotoille saapuvat ihmiset harvoin tuntevat psykiatrista järjestelmää entuudestaan. He eivät voi kuvitella, että joku auttajana esittäytyvä taho voisi hyökätä heitä vastaan, ryöstää vapauden, alistaa ja pahoinpidellä heitä väkipakolla kuten alasi auttamisen nimeen jatkuvasti tekee. Valtaosa ihmisistä ehtii pudota ansaan ennen kuin tajuavat millaiseen järjestelmään ovat menneet omasta aloitteestaan sotkeutumaan. Toinen osa kansalaisista taas viedään vastaanotoille ja laitoksiin vangeiksi väkisin, joten heille järjestelmä näyttää luonteensa hyvin nopeasti.

Toinen selittävä tekijä on, että vangeiksi kertaalleen joutuneet ihmiset tajuavat ennen pitkään miten järjestelmässä on toimittava välttääkseen julmat seuraamukset; lisämyrkyt, sähköshokit jne. On myötäiltävä vallanpitäjien, psykiatrien ja psykiatristen "sairaanhoitajien", ajatusmaailmaa ja mielipiteitä sekä toimittava kuten järjestelmä suoraan tai rivien välistä käskee. Drugs macht frei, kuten muuan kalifornialainen psykiatri on todennut.

En kiistä sitä totuutta, että osa ihmisistä on aidosti tyytyväisiä saamaansa käsittelyyn. Se vaan ei tarkoita, että heitäkään saisi huijata erilaisten psykiatristen interventioiden, kuten "lääkityksen" riskeistä tai heitä jotka eivät halua psykiatrian palvelua saisi siihen väkisin pakottaa.

"Minä en hermostu en sitten piirun vertaa eriävistä mielipiteistä. Kysynkin nyt että mitä minun pitäisi jatkossa tehdä?"

Tähän on helppo vastaus, mutta tuskin tulet pitämään siitä. Kieltäydy käyttämästä mitään pakkotoimia kansalaisia vastaan. Jos esimiehesi tai järjestelmä, jossa nyt toimit ei siihen suostu tai taivu, irtisanoudu ja etsi toinen tapa elättää itsesi. Esimerkiksi tarjoamalla vapaaehtoisuuteen perustuvaa keskusteluapua elämässä kovia kokeneille tienaakin hyvin, kun taksat ovat korkeat. Paljon suoraselkäisempää, rehellisempää, jalompaa ja väittäisin, että varmasti palkitsevampaa, kun saat auttaa niitä, jotka apuasi todella haluavat ja ovat siitä valmiita maksamaan. Muutoin joudut jatkossakin sulkemaan silmäsi siltä julmuudelta missä olet osana mukana.

Älä syötätä lääkkeitä, joista ei ole mitään hyötyä.

Älä pakota, älä öykkäröi.

Kuuntele, ole ymmärtäväinen.

Lahjoita palkkasi mt-potilaiden hyväksi. Pidä kuitenkin huoli siitä, ettei se mene lääkäreille tai muille ihmisten pahoinpitelijöille.

Mene naimisiin mt-potilaan kanssa. Osoitat sillä tavalla pitäväsi heitä tasavertaisina.

lkdlskldkd kirjoitti:

Psykiatrille
Todella erikoista, suorastaan hämmentävää että psykiatri haluaa kuulla potilaiden mielipiteen. Harvaa psykiatria potilaiden mielipiteet kiinnostaa. Ansaitset siksi minunkin mielestäni vastauksen. Tässä minun mielipiteeni:

Olet töissä avo-osastolla jossa hoito perustuu usein vapaaehtoisuuteen. Suosittelen tutustumaan lääkärinä Kellokosken sairaalan tai jonkin muun psykiatrisen sairaalan suljettuihin osastoihin. Muista kuitenkin, että hoitajat käyttäytyvät aivan eri tavalla kun lääkäri on paikalla. Lääkärin poistuessa osastolta hoitajat ottavat VALLAN omiin käsiinsä.

Jostain syystä suljetuilla osastoilla hoitohenkilökunta saa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen nöyryyttää, alistaa, simputtaa ja rangaista potilaita henkisesti ja fyysisesti ilman että juuri koskaan kukaan siihen puuttuu."Potilaan parhaaksi" ajattelun taakse kätkeytyy suljettujen osastojen taakse paljon pahaa. Mielenterveyslakin kirjatut oikeudet ja potilaan ihmisarvo ovat psykiatrisilla osastoilla työskenteleville psykiatreille ja psykiatrisille hoitajille/lähihoitajille mielestäni liian usein vain huono vitsi. Hoitajien potilaisiin kohdistamasta epäeettisestä ja ammattitaidottomasta käytöksestä on hoitajan lisäksi vastuussa aina osastoa johtava psykiatri ja sairaalan ylilääkäri. Aivan sama onko osasto psykiatrian poliklinikka, avo-osasto tai suljettu osasto. Teidän psykiatrien velvollisuus on valvoa miten hoitohenkilökunta osastollanne potilaita kohtelee ja tarvittaessa nimenomaan teidän psykiatrien on siihen myös puututtava. Jos yksityisen yrityksen osaston päällikkö johtaisi osastoaan yhtä huonoilla sosiaalisilla taidoilla, samanlaisella huonolla esimiestyöllä ja yhtä huonoin tuloksin kuin epäpätevimmät psykiatrit omia osastojaan johtavat he saisivat ensin kimppuunsa työsuojeluvaltuutetun ja ammattiyhdistysliikkeen sekä lopulta yrityksen toimitusjohtajan ja hallituksen. Jos tavat ja asenteet eivät muuttuisi lopputuloksena olisi potkut. Mutta ei psykiatriassa, tässä suojatyöpaikassa henkilökunta saa olla kuinka ilkeää, alalle soveltumatonta tai epäpätevää tahansa. Edes riittävää suomenkielen taitoa ei edellytetä.

http://www.terve.fi/potilas-ja-yhteiskunta/hoitajat-tulkkeina-laakarien-kielitaidottomuuden-takia

http://www.terve.fi/terveyden-abc/laakari-virheita-jatkuvasti-kielitaito-niin-surkeaa

Psykiatrista osastoa pyörittää mielestäni hoitajat. Lääkäreitä ei osastoilla juuri näy. Usein hoitajat päättävät ja aloittavat sitomiset, eristämiset jne. ja lääkäri vain jälkikäteen toimenpiteen hyväksyy. Toimii hoitajien leimasimena. Lääkäri on psykiatriassa osastojen tirehtööri jota hoitajat vievät kuin pässiä narussa.
Koska lääkäriä ei osastoilla juurikaan näy, potilaan vointia ja lääkitystä arvioi hoitaja. Hoitaja ehdottaa lääkärille potilaan lääkitykseen muutoksia ja selvää on ettei lääkkeiden määrää yleensä ainakaan vähennetä. Tarkkailuaikana hoitaja ”arvioi” ja ”tekee huomioita” eli omia arvailuja ja ”tulkintoja” höystettynä omilla mielipiteillään jotka perustuvat ties mihin hömppään. Näitä hoitajien mielipiteitä luetaan lääkärin kansliassa absoluuttisena totuutena kun pakkohoitopäätöstä harkitaan. Sanomattakin on selvää, ettei se pakkohoitopäätöksen allekirjoittava ylilääkäri välttämättä edes vaivaudu tapaamaan potilasta jonka elämään ja ihmisoikeuksiin hän puuttuu. Niin olemattoman vähän he potilaitaan arvostavat. Ylilääkärin työpöydällä olevalla M-3 lomakkeella potilas on usein pelkkä mitätön kasvoton sosiaaliturvatunnus: paperi johon nimi laitetaan ja sen jälkeen asia voidaan unohtaa. Viis siitä mitä se potilaan vointiin, kohteluun, ihissuhteisiin,elämään ja tulevaisuuteen vaikuttaa.

Psykiatriassa jokainen potilaan eriävä mielipide tulkitaan hoitokielteisyydeksi. Lääkkeiden sivuvaikutukset ovat ”sairauden” oireita ja usein ainut hoitohenkilökunnan mielestä oikea tapa lähestyä tätä ”ongelmaa” on lisätä kuria, uhkailua, pakkoa… ja lisää lääkettä, ylittäen lääkkeen jopa valmistajan antamat suositukset. Niinpä moni potilas on huonojen kokemuksiensa kautta oppinut sen tosiseikan ettei henkilökunnalle todellakaan kannata kertoa omia ajatuksiaan tai mielipiteitä. Siitä ei pääsääntöisesti seuraa mitään hyvää. Lisäksi moni on nokkelasti hoksannut että uloskirjaus osastolta onnistuu nopeammin mielistelemällä hoitajaa ja olemalla hänen kanssaan KAIKESTA samaa mieltä. Pienet lahjat kuten kehuja sisältävät kortit ja karkit toimivat nekin hyvin. Nöyryyttävää, suorastaan oksettavaa… mutta vielä nöyryyttävämpää olisi jäädä kiusattavaksi osastolle.
.

Lue lisää

Sinun kirjoitus on täysin totta kerro se muullekin foorumille koska me jotka olemme potilaita vaiennetaan. Jospa tulisi jotain parannusta asiaa jos ei mulle niin tuleville potilaille. sitten on vielä ne potilaat jotka pitää oikeuksistaan kiinni jätetään oman onnensa nojaan avohoitoon koska vastaan jos sanot tulee uhkauksia pakkohoidosta. potilaat kärsii ja iltapäivä lehdistä voi lukea tuloksia. Täysin läpimätä koko mielenterveys puoli.

"Ehdotuksia otetaan vastaan, enhän minä missään nimessä voi tietää muuten mitä ihmiset haluava, eikä minulla mitään patenttiratkaisua ihmisten ongelmiin ole."

Ehdotan, että ensimmäiseksi alat kuuntelemaan psyykenlääkkeiden haitoista ja eriasteisista lääkkeiden vieroitusoireista kärsiviä potilaita. Ehdotan myös, ettet diagnosoisi vieroitusoireita automaattisesti relapsiksi, sanottiinpa lääkkeiden pakkausselosteissa mitä tahansa vieroitusoireiden kestosta. Olet varmaan kuullut SurvivingAntidepressants.org -sivustosta? Ehdotan, että tutkit sivustoa laajasti ja pohdit kaikessa rauhassa, miten psyykenlääkkeistä voisi vieroittautua turvallisemmin, kuin Käypä hoito -suosituksissa ohjeistetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sinun kirjoitus on täysin totta kerro se muullekin foorumille koska me jotka olemme potilaita vaiennetaan. Jospa tulisi jotain parannusta asiaa jos ei mulle niin tuleville potilaille. sitten on vielä ne potilaat jotka pitää oikeuksistaan kiinni jätetään oman onnensa nojaan avohoitoon koska vastaan jos sanot tulee uhkauksia pakkohoidosta. potilaat kärsii ja iltapäivä lehdistä voi lukea tuloksia. Täysin läpimätä koko mielenterveys puoli.

Lue lisää

Luin myös tuon Psykiatrille-kirjoituksen, ja ajatukseni ja tunteeni nousivat pintaan omien kokemusteni kautta.

Voisin sanoa, että olisin ehkä kirjoittanut melkein samanlaisen jutun.
Onneksi en ole ainoa, joka on samaa mieltä noista kaikista asioista.

Osastokokemukseni etenkin laitoksesta, joka jo aiemmin mainittiin, ovat jättäneet ikävät muistot. Jos olisin herkempi, olisi saattanut jättää jopa traumat.

Se on niin totta, kun sanotaan, että lääkärin kääntäessä selkänsä, ottaa hoitajat vallan käyttöönsä. Osastonlääkärit eivät taida tietää, mitä kaikkea osastolla tapahtuu, puhumattakaan ylilääkäreistä.

Muistissani on esim. hoitajien valehtelu potilaan käytöksestä lääkärille.
Nöyryyttämistä se mielestäni on, kun sanotaan jotain mitä potilas muka olisi tehnyt tai sanonut. Ja kuka siitä kärsii seuraukset, se potilas. Eikä varmaan ole vaikea päätellä sitäkään, ketä uskotaan, jos potilas uskaltaa asiasta ääneen sanoa.

Oikeastaan voisin viestittää uusille " tulokkaille ", eli lääkäreille ja hoitajille sen, että kohdelkaa potilaitanne ihmisarvon mukaisesti, älkää asettuko ns. yläpuolelle leikkien jonkinlaista jumalaa, potilaatkin ovat ihmisiä, aivan kuten henkilökuntakin, ja potilailla on myös tunteet.
Potilas voi olla hyvinkin herkässä tilassa tunteineen ym. joutuessaan tai hakeutuessaan hoidon piiriin. Siihen kun päälle vielä alistetaan, nöyryytetään ja muutoinkin kohdellaan ala-arvoisesti, niin jokainen voi kohdallaan miettiä, miltä se tuntuu.

Kaiken alistamisen ja huonon kohtelun jälkeen voi oikeasti päätellä, uskaltaako kukaan paljoa avata suutaan ja kertoa epäkohdista, joita on kokenut.

Ja kuinka paljon iloa saa aikaiseksi se, jos ja kun kohtaa joskus ystävällisemmän hoitajan tai lääkärin. Onneksi sellaistakin tapahtuu, voi kunpa vain useammin kävisi niin.

Tuohon edellä mainittuun litaniaan unohtui vielä laittaa se, että niitä teidän surkeita lääkkeitä, jotka tuhoavat ihmisiä, teidän pitäisi lakata määräämästä potilaillenne! Se, ettei teillä ole parempia tilalle ei ole syy määrätä huonoja! Parempi ilman!

Somaattisella puolellakin vastuuton lääkkeitten määrääminen on jo aiheuttanut pulmia. Esimerkiksi rutiinisti antibiootteja vaivoihin, joihin eivät edes tehoa.Epäterveellistä potilaan vatsantilaan.Resistenssin kehittyminen. Kohta ei mikään enää tehoa.

lääkepuoskarit kirjoitti:

Somaattisella puolellakin vastuuton lääkkeitten määrääminen on jo aiheuttanut pulmia. Esimerkiksi rutiinisti antibiootteja vaivoihin, joihin eivät edes tehoa.Epäterveellistä potilaan vatsantilaan.Resistenssin kehittyminen. Kohta ei mikään enää tehoa.

Lue lisää

Toi on ihan totta! Olen nähnyt muutaman dokumentinkin aiheesta. Tulevaisuus näyttää siltä, että mennään tämän tähden takaisin "keskiajalle" ilman toimivia antibiootteja ja mikä tahansa tavallinen tulehdus voi koitua kuolemaksesi. Nämä multiresistentit superbakteerit ovat lääkäreiden aiheuttamia. Tätä tekee myös siis eläinlääketiede ja tästä syystä navetassa käynti voi olla nykyään yksi vaarallisimmista asioista mitä teet. Eläimille pahimmillaan syötetään ruuan mukana jatkuvasti antibiootteja ja siitä kehittyy näitä kantoja tavallisista bakteereista. Tämä on pahempaa muualla maailmassa kuin Suomessa mutta jo tännekin rantautunut. Missä on lääkäreiden vastuunkanto? Varsinkin köyhässä Intiassa tämä tilanne on jo riistäytymässä käsistä, sillä siellä antibiootteja saa ilman reseptiäkin katukaupasta. Suurin osa vesistäkin on antibioottien kyllästämää ja siitä syystä superbakteerit lähes joka paikassa, et voi välttää, jos oikein muistan. Tämä siis siinä katsomassani dokumentissa. Matkustelun lisääntymisen myötä olemme kaikki samassa sopassa mitä muualla tapahtuu!

… jatkoa aikaisempaan: lkdlskldkd 31.1.2016 15:57

APULAISYLILÄÄKÄRILLE

Löysin netistä työpaikkailmoituksen jossa Uudellamaalla sijaitsevan suuren psykiatrisen sairaalan osastolle haettiin osastosta vastaavaa psykiatria, työpanos osastolla olisi noin yksi päivä viikossa. Muun ajan psykiatri tekee muita hommia muilla osastoilla. Eipä siis ihme etteivät psykiatrit ymmärrä, välitä tai edes tiedä mitä heidän johtamallaan osastoilla tapahtuu ja kuinka vanginvartijoina toimivat hoitajat potilaitaan kohtelevat. Psykiatri opiskelee vuosikausia, mutta käytännön työssä hommaan riittää näköjään sairaanhoitajan tai lähihoitajan tutkinto.

”Lisäksi osastonlääkäri vastaa yhdestä pitkäaikaisosastosta; työpanos on noin yksi päivä viikossa.”

Lähihoitajien koulutus on tasoltaan ala-arvoista, psykiatriaa luetaan olemattoman vähän. Silti nämä vastavalmistuneet parikymppiset vailla elämänkokemusta olevat ”hoitajat” sekä työvoimatoimiston ammatinvaihtoon pakottamat keski-ikäiset pitkäaikaistyöttömät ovat osastoilla kukkona tunkiolla komentelemassa ja kiusaamassa potilaita vailla minkäänlaista osaamista tai ymmärrystä. Kunhan psykiatria palkkaa tulevaisuudessa osastoille ”hoiva-avustajia” vailla minkäänlaista ammattikoulutusta on potilaan oikeusturva ja perusturvallisuus totaalisesti poissa.

On tutkittu, että eniten eristämisiä toteuttaa osastoilla matalimman koulutuksen saaneet hoitajat eli lähihoitajat. Osa kokeneista sairaanhoitajista omaa hieman enemmän pelisilmää ja kommunikaatiotaitoja. Tosin näitä hoitajia on harvassa eikä heidänkään taidoissa usein kehumista ole. Mutta silloin tällöin psykiatriselle osastolle eksyy ihan oikeanlainen hoitaja.
Psykiatrien ja ylilääkäreiden olisi aiheellista tehdä seurantaa siitä minkä nimiset hoitajat ovat pakkotoimet päättäneet ja aloittaneet. Olen varma, että osastoilla nimenomaan muutamat samat henkilöt haluavat laittaa potilaat remmeihin tai eristykseen muita herkemmin.

Ylilääkärinä voisit perehtyä koulukiusaamiseen ja siihen miten nokkimisjärjestys tässä kiusaajien laumassa menee. Sama nokkimisjärjestys pätee myös psykiatrisen osaston hoitohenkilökuntaan. Usein osastolla on pari kovaotteista suulasta päälle päsmäriä joiden kyynärpäätaktiikan alle humaanimman asenteen omaava hoitaja jää. Osaston hoitajissa on myötäilijöitä joka ovat joko haluttomia tai kyvyttömiä puuttumaan asiaan, vaikka se heitä arveluttaakin. Jotkut pelkäävät päällepäsmäriä. Kokevat jopa työpaikkakiusaamista. Tärkein ja usein suurin ryhmä on sivusta katsojat, jotka ymmärtävät että se mitä osastolla potilaille tapahtuu on väärin, jopa laitonta.. mutta jotka ihmetellen pyörittelevät silmiään eivät tee asialle mitään. Viimeisenä ryhmän jäsenenä on kenties jokunen ammattitaitoinen ja ystävällinen hoitaja jotka ryhmäpaineen avulla alistetaan ja vaiennetaan. Lopulta nämä asialliset hoitajat joko alistuvat tai omaksuvat sairaan hoitokulttuurin uskomukset alkaen kuvitella että osaston sairas toiminta on ”potilaan parhaaksi tai jopa oikeaa hoitoa”. Moni heistä päättää kuitenkin lähteä pois. Hyvät hoitajat menevät töihin asiallisille osastoille ja huonot hoitajat viihtyvät keskenään sairaan hoitokulttuurin osastoille. Tämän nokkimisjärjestyksen vuoksi osastoissa ja kokemuksissa on niin paljon eroja. Naisvaltaiset alat ovat valitettavan usein täynnä juoruakkoja ja selkään puukottavia kiusaajia. Tällä koulukiusaajakaaviolla osastolla potilaita psykiatriassa simputetaan ja kiusataan. Sanomattakin on varmasti selvää, että paheksun syvästi sote- alalla vallitsevaa rintamakarkuruutta. Yhtä paheksuttavaa ja vastenmielistä on kaverijärjestelmä jossa henkilökunta suojelee toinen toistaan ja kaikissa tilanteissa.

Ilkeimmät, sadistisimmat ja vallanhimoisimmat hoitajat viihtyvät osastoilla joilla saa vapaasti toteuttaa kaikkein epäammatillisimmatkin toimintatavat työkavereiden jakaessa sairaan hoitokulttuurin tuoman narsistisen mielihyvän. Ja jos vielä sattuu niin että psykiatrina ja/tai ylilääkärinä on joko vastuunottokyvytön nössö tai kovat ja tunteettomat arvot omaava lääkäri on helvetti irti.

Kysyit, mitä sinä ylilääkärinä voisit tehdä? Joko näet ongelman tai kiellät sen mutta mihinkään se ei katoa siksi että ylilääkäri pistää silmät kiinni ja sanoo ettei tällaista tapahdu. Avaa silmäsi ja toimi! Puolusta kaikkein heikoimmassa asemassa olevia potilaita jotka eivät itse uskalla tai eivät siihen itse pysty. Anna potkut niille alan epäammatillisimmille hoitajille jotka myrkyttävät koko osaston työilmapiirin, tekevät omalla toiminnallaan mahdottomaksi työyhteisön ja hoitokulttuurin kehittämisen myönteiseen suuntaan sekä tuhoavat potilaiden itsetunnon, ihmisarvon ja kaiken kauniin ja hyvän ympäriltään.

Tritritri 29.1.2016
"Haaste kaikille. Toimin apulaisylilääkärinä mielialahäiriölinjan psykiatrian poliklinikalla."
"Kysynkin nyt että mitä minun pitäisi jatkossa tehdä?"

Missä psykiatri/ ylilääkäri luuraa?

Foorumille ilmaantui psykiatri, ainakin niin hän itseään viestissään kuvaa. Hän ja hänen kirjoituksensa oli mielenkiintoinen ja yllättäväkin, tuollaisen lääkärin kanssa voisi tovin keskustellakin...jos ei nyt sentään oman pään tilasta niin ainakin psykiatrisen sairaanhoidon tilasta.

Olisi mielenkiintoista kuulla anonyymisti psykiatrin/ylilääkärin mielipiteitä psykiatristen potilaiden kaltoinkohtelusta ja syrjinnästä joita lääkäreiden ja hoitajien keskuudessa hoidoksi kutsutaan. Kenties psykiatrikin uskaltautuisi kertomaan avoimemmin omia kokemuksia ja mielipiteitä tuoden keskusteluun epävirallista psykiatrin/ylilääkärin näkökulmaa, kun ei tarvitse pohtia mitä työnantaja, psykiatriliitto, lääkäriliitto ja kollegat ajattelee. Voisi kenties kertoa mitä itse henkilökohtaisesti potilailta toivoo, miten yhteistyötä raadollisen kissa- hiirileikin asemasta voisi kehittää. Miten ylimieliset, epäammatilliset ja epäpätevät potilaitaan kaltoinkohtelevat hoitajat saataisiin kuriin?

Toki keskustelussa olisi syytä varautua voimakkaisiin mielipiteisiin ja potilaiden kokemiin järkyttäviin hoitokokemuksiin, ymmärrettävistä syistä. Monella on musertavia traumoja ja pelkoja nimenomaan psykiatrisesta" hoidosta".

Mutta nyt tämä kiinnostava heppu on kadonnut. Pienen hetken jo ehdin kuvittelemaan että psykiatrien joukkoon olisi eksynyt sellainen kummajainen ja harvinaisuus että häntä kiinnostaisi potilaiden mielipiteet. Mutta ehkä se oli naivia, lapsellistakin. Vähän kuin pieni lapsi odottaisi hammaskeijua tai joulupukkia vaikka tietää ettei kumpikaan näistä ole totta.

lkdlskldkd kirjoitti:

Tritritri 29.1.2016
"Haaste kaikille. Toimin apulaisylilääkärinä mielialahäiriölinjan psykiatrian poliklinikalla."
"Kysynkin nyt että mitä minun pitäisi jatkossa tehdä?"

Missä psykiatri/ ylilääkäri luuraa?

Foorumille ilmaantui psykiatri, ainakin niin hän itseään viestissään kuvaa. Hän ja hänen kirjoituksensa oli mielenkiintoinen ja yllättäväkin, tuollaisen lääkärin kanssa voisi tovin keskustellakin...jos ei nyt sentään oman pään tilasta niin ainakin psykiatrisen sairaanhoidon tilasta.

Olisi mielenkiintoista kuulla anonyymisti psykiatrin/ylilääkärin mielipiteitä psykiatristen potilaiden kaltoinkohtelusta ja syrjinnästä joita lääkäreiden ja hoitajien keskuudessa hoidoksi kutsutaan. Kenties psykiatrikin uskaltautuisi kertomaan avoimemmin omia kokemuksia ja mielipiteitä tuoden keskusteluun epävirallista psykiatrin/ylilääkärin näkökulmaa, kun ei tarvitse pohtia mitä työnantaja, psykiatriliitto, lääkäriliitto ja kollegat ajattelee. Voisi kenties kertoa mitä itse henkilökohtaisesti potilailta toivoo, miten yhteistyötä raadollisen kissa- hiirileikin asemasta voisi kehittää. Miten ylimieliset, epäammatilliset ja epäpätevät potilaitaan kaltoinkohtelevat hoitajat saataisiin kuriin?

Toki keskustelussa olisi syytä varautua voimakkaisiin mielipiteisiin ja potilaiden kokemiin järkyttäviin hoitokokemuksiin, ymmärrettävistä syistä. Monella on musertavia traumoja ja pelkoja nimenomaan psykiatrisesta" hoidosta".

Mutta nyt tämä kiinnostava heppu on kadonnut. Pienen hetken jo ehdin kuvittelemaan että psykiatrien joukkoon olisi eksynyt sellainen kummajainen ja harvinaisuus että häntä kiinnostaisi potilaiden mielipiteet. Mutta ehkä se oli naivia, lapsellistakin. Vähän kuin pieni lapsi odottaisi hammaskeijua tai joulupukkia vaikka tietää ettei kumpikaan näistä ole totta.

Lue lisää

No, mitäpä hän oikeasti sanoisi? Hän tietää kokemuksesta, että potilaiden kurjat kokemukset ovat totta ja että hän on väärässä siinä miten hän ammattikuntansa kanssa toimii potilaita kohtaan. Ei ole mitään millä puolustautua oikeasti. Jos hän myöntää tämän itselleen ja toisille, hän tulisi synnintuntoon ja joutuisi ottamaan työstään lopputilin omantunnon tähden. Kuinkahan moni on valmis tähän, siinä menisi koulutus ja työkokemus ja iso palkkapussi. Pitäisi myöntää, että koko pitkä koulutus on ollut yhtä suurta valheiden verkkoa, josta ei ole mitään hyötyä kenellekään ja johon on tuhlannut elämästään vuosia.

Helpompaa siis valehdella itselleen, kuinka kaikki on hyvin ja leimata potilaat hankaliksi kiusankappaleiksi ja jatkaa samaan tyyliin kuin muut ja uskotella itselleen, kuinka se auttaa heitä ja laittaa laput silmille kaikelle mitä vastaan tuleekin. Itsepetosta - toisten pettämistä - osa systeemiä. Se on valinta. He paaduttavat sydämensä ja lopulta heistä tuleekin kiveä kovempia, jotka voivat toteuttaa mitä hirveimmät asiat ilman tunnontuskia. Mutta JUMALA näkee! Ja se, joka ei ole tehnyt parannusta (tunnustanut syntiään ja hylännyt sen tekemistä) ja turvautunut Jeesukseen syntien anteeksisaamiseksi tulee kokemaan tuomiopäivän rangaistuksen! Pakoon ette pääse!

Tuolla yksi ihminen antoi hyvän idean millä voi elättää itsensä, kun lopettaa työt tässä potilaita tuhoavassa järjestelmässä! Kannattais kuunnella! Muitakin mahdollisuuksia löytyy, kun vain etsii! Vaikkapa poliitikkona. Kovin lyhytnäköistä toimintaa on myydä puhdas omatunto lääkärin arvostuksesta ja palkkapussista! Ahneus ja rahanhimo - ei ihme, että ne on syntiä. Juudaskin myi Jeesuksen 30 hopearahasta. Tehkää parannus!

Linkkiisi liittyen.

http://www.scribd.com/doc/294502970/Psychiatric-Collaborator-as-Critic-by-Thomas-Szasz

Tämä on juuri näin. Eivät ihmisen sanat ja teot voi olla ristiriidassa ja jos ovat, he valehtelevat. Teot puhuvat puolestaan. Jos siis ihminen toimittaa pakkohoitoon ihmisiä, hän silloin kannattaa kyseistä toimenpidettä hoitomuotona siihen tilanteeseen. Ei siinä auta se, että hän yrittää välttää sitä tai ei pidä siitä. Jos teoriana hyväksyy sen ja käytännössä toteuttaa sitä, silloin on osa systeemiä ja on osa syyllinen siihen, että sitä tapahtuu. Silloin toimillaan kannattaa sitä, että se on potilaiden hoitamista.

Oikeat toisin ajattelijat vastustavat vääriä teorioita niin puheillaan kuin teoillaankin! Et voi vastustaa ja itse toimia sen mukaisesti. Olet silloin vain teeskentelijä, kaksinaamainen kaksinaismoralisti. Mitä järkeä, kyllä ihmiset näkevät lävitsesi!

En muutenkaan ymmärrä mitään eroa lääkärisedän ajatuksessa, että ihmisten lääkitseminen kasvikseksi olisi jotenkin muka enemmän oikein, jos he vapaaehtoisesti siihen suostuvat kuin se, että he pakotetaan siihen väkisin. Molemmat ovat väärin, on vain eri menetelmiä päästä samaan tulokseen. Koko lääkitsemispolitiikka on väärin, koska se tuhoaa ihmisten aivot sekä toimintakyvyn! Ja sitäpaitsi se vapaaehtoisuus yleensä sekin perustuu teidän valheisiinne lääkkeistä, joilla te petätte ihmisiä, sekä henkiseen painostukseen. Tämä ei ole yhtään jalompaa toimintaa kuin fyysinen väkivalta! Valhe ja manipulointi on syntiä sekin. Se, että te itse haluatte uskoa omiin satuihinne, ei muuta tätä tosi asiaa miksikään.

Ja mua niin oksettaa ja kuvottaa tämä esiintyminen ihmisten auttajana, kun te psykiatrit ja hoitohenkilökunta oikeasti viette ihmistä vain pahempaan suuntaan lähes kaikella mitä te teette! Mä pidän tällä hetkellä turvallisempana vaihtoehtona, jopa välinpitämätöntä hoitohenkilökunnan edustajaa kuin auttamishaluista. Jos ei muuta, niin sillä saatat välttää jonkun kovan kohtalon ja onneksi heitä onkin piisannut minun historiani aikana rutkasti hoitojärjestelmässä, se on yksi mikä on varjellut minua pahemmilta. Herran varjelusta! Eivät vaivaudu palkkansa eteen tekemään mitään, menee se päivä omallakin painollaan. Pahimpia ovat nämä auttamishaluiset yksilöt! Onneksi osaan jo kiertää tällaiset kaukaa ja koko hoitojärjestelmän!

Olipa kyllä hyvä kirjoitus.

Ratkaiseva asia johon tulee puuttua on nimen omaan psykiatrinen pakottaminen. Iso hatunnosto siitä, että olet oikealla asialla. Monesti kuulee ihmistne puolustavan psykiatrisat pakottamista, joka on Suomenkin perustuslainvastaista. Naiivit ihmiset vaativat tai ajavat psykiatrisen järjestelmän "reformeita" tai "korjaamista" tai "muuttamista" mitä ikänä niillä aina kukin tarkoittakaan, mutta he eivät puhu pakottamisesta mitään!

Psykiatrialla ei tule ole pakottamisoikeuksia sen enempää kuin kirkollakaan tai millään muullakaan yhteiskunnan taholla tai toimijalle poliisia ja oikeuslaitoista lukuunottamatta. Psykiatria saa toimia vapaassa yhteiskunnassa siinä missä homeopaatit, enkeliterapeutit, vorteksiterapeutit, aromapesäilijät jne. Minullakaan ei ole vapaata yrittäjyyttä vastaan mitään. Eikä pidäkään olla. Vaadin vain ja ainoastaan vapautta, oikeutta ja tasa-arvoa _kaikille_ kansalaisille. Ketään ei tule saada leimata millään termein esimerkiksi noidiksi, mielisairaiksi/hulluiksi, addikteiksi/narkkareiksi tai mitenkään muutenkaan, ja ennen kaikkea kellään ei tule olla pakottamisvaltaa toista ihmistä kohtaan poliiisi ja oikeuslaitos ainoana poikkeuksena.

Jos haluamme vangita ja myrkyttää hiljaiseksi henkisesti kärsivät ihmiset, esim. surullinen, ahdistuneet jne. niin olkaamme edes rehellisiä itsellemme ja toisillemme ja kirjatkaamme surullisuuden rikokseksi rikoslakiin. Näin voimme toimia läpinäkyvästi ja syyttää oikeudessa masentuneita tai ahdistuneita ihmisiä, jolloin heille on oikeus myös puolueettomaan asianajajaan. Jos näemme, että henkilö on syyllistynyt rikokseen nimeltä surullisuus tai masentuneisuus, antakaamme syytetylle lain määräämä rangaistus. Kun rikollinen rangaistuksensa kärsinyt, olkoon hän vapaa menemään ja toimimaan yhteiskunnassa kuten ennen syytettä.

Henkilökohtaisesti en kannata ihmisyydestä rankaisemista niin kauan kuin ei vahingoiteta suoraan muita, mutta tunnun kuuluvan selvään vähemmistöön tässä maassa. Monien suomalaistenkin mielestä on oikein vangita ihmisiä laitoksiin, jos joko sidosryhmän, -ryhmäläisen tai asianomaisen on paha olla. Kun kärsimys on poissa silmistä, on monien helpompi olla. Jotta omantunnon tuskat eivät kävisi ylivoimaiseksi, kutsumme psykiatrista pakottamista (vangitsemista, myrkyttämistä, stigmatisointia, nöyryyttämistä, alistamista) hoidoksi ja sanomme toimivamme kohteen "omaksi parhaaksi".

Psykiatria ja kansalaisten suhtautuminen alaan on tekopyhyyden juhlaa!

Psykiatria/psykiatrinen pakottaminen on Suomen perustuslain sekä kansainvälisten ihmisoikeuksien vastaista. Tarviiko tuohon muuta lisätä.

Pahoittelut siitä mitä sinulle on tehty. Sitä psykiatria on sosiaalikontrollin väline, jonka yhteiskunnallinen tehtävä on kontrollida ja/tai rangaista ei-toivottuja ihmisiä. Psykiatria ei ole tiedettä vaan politiikkaa. Psykiatri ei ole lääkäri vaan poliisiin verrattava viranomainen. Psykiatrit eivät ole auttamassa kohteitaan, tai "potilaitaan", yhtään sen enempää kuin poliisit ovat auttamassa rosvoja. Psykiatri ja "potilas" ovat samalla tavalla toistensa riitapareja kuin puolustusasianajaja ja syyttäjä. Psykiatri syyttää ja "potilas" pyrkii todistamaan syyttömyytensä mielenterveysrikokseen. Jokainen DMS:n tai ICD:n F-luokan leima ("diagnoosi") on syyte samalla tavalla kuin syyte pankkiryöstöstä ja siihen tulee siten suhtautua.

Jos edellä mainittuja asioita ei ymmärrä tai ota tosissaan, on tuomittu kokemaan oman naiiviutensa tai tietämättömyytensä seuraukset. Olkoon kertomuksesi taas yksi varoitus lisää meille kaikille kansalaisille.

Minullakaan ei olisi varsinaisesti niin suurta valitettavaa psykiatriasta jos:

A. Lääkkeiden monilla ihmisillä toimimattomuus ja haitallisuus ja merkittävät pitkäkestoiset haitat tunnustettaisiin julkisesti

B. Ihminen oikeasti tietäisi mihin ryhtyisi alkaessaan napsia niitä. Eli jopa pysyviä vaurioita seksuaalipuolella voi olla seuraus sekä hyvin pitkäkestoinen vaikea vieroitus.

C. Ihmisille sanottaisiin että lääkkeet ei korjaa aivoissa mitään mikä on vialla vaan aiheuttaa kemiallisia epätasapainoja kehossa ja aivoissa millä on monenlaisia seurauksia aine lopettaessa ja käytön aikanakin

D. Psykiatrian pakottamisoikeudet kumottaisiin. Pakkohoito pakkolääkinnällä todettaisiin epäinhimilliseksi ja lääkkeiden käytöstä tulisi vapaaehtoista

E. Pääpaino ihmisten auttamisessa olisi ihmisten kuuntelussa ja elämänongelmien ymmärtämisessä, ei leimojen antamisessa jonka pohjalta ihmisiä muka yritetään auttaa todellisuudessa tuhoten ja rikkoen jotkut ihmiset kokonaan kun leimat satuttaa heitä ja niiden perusteella voidaan oikeuttaa jopa epäinhimillistä kohtelua ja oikeuksien polkemista

F Biologinen psykiatria tunnustettaisiin vain yhdeksi opiksi, ei suinkaan tavaksi jolla mainstreamisti hoidetaan ihmisiä valtion pakottamisoikeuksiakin apuna käyttäen. Yhdeksi totuudeksi. Biologinen psykiatria leimoineen, ihmisten luokitteluineen ja kemikaaleineen on loukkaus ihmisyydelle ja saisi sellaisenaan jäädä karuksi muistoksi siitä mitä käy kun lääkeyhtiöt ja rahan valta saa käyttää ihmisiä jättimäisenä ihmiskokeena muka tieteen nimissä ja ihmiselämän ongelmien hoitaminen kemikaaleilla ei tulevaisuudessa olisi asia jota ei tässä mittakaavassa enää tehtäisi. Kemikaalit olisivat täysin vapaaehtoisia käyttää jos joku haluaa, kumminkin riskit informoituna.

BPDtrauma_ kirjoitti:

Minullakaan ei olisi varsinaisesti niin suurta valitettavaa psykiatriasta jos:

A. Lääkkeiden monilla ihmisillä toimimattomuus ja haitallisuus ja merkittävät pitkäkestoiset haitat tunnustettaisiin julkisesti

B. Ihminen oikeasti tietäisi mihin ryhtyisi alkaessaan napsia niitä. Eli jopa pysyviä vaurioita seksuaalipuolella voi olla seuraus sekä hyvin pitkäkestoinen vaikea vieroitus.

C. Ihmisille sanottaisiin että lääkkeet ei korjaa aivoissa mitään mikä on vialla vaan aiheuttaa kemiallisia epätasapainoja kehossa ja aivoissa millä on monenlaisia seurauksia aine lopettaessa ja käytön aikanakin

D. Psykiatrian pakottamisoikeudet kumottaisiin. Pakkohoito pakkolääkinnällä todettaisiin epäinhimilliseksi ja lääkkeiden käytöstä tulisi vapaaehtoista

E. Pääpaino ihmisten auttamisessa olisi ihmisten kuuntelussa ja elämänongelmien ymmärtämisessä, ei leimojen antamisessa jonka pohjalta ihmisiä muka yritetään auttaa todellisuudessa tuhoten ja rikkoen jotkut ihmiset kokonaan kun leimat satuttaa heitä ja niiden perusteella voidaan oikeuttaa jopa epäinhimillistä kohtelua ja oikeuksien polkemista

F Biologinen psykiatria tunnustettaisiin vain yhdeksi opiksi, ei suinkaan tavaksi jolla mainstreamisti hoidetaan ihmisiä valtion pakottamisoikeuksiakin apuna käyttäen. Yhdeksi totuudeksi. Biologinen psykiatria leimoineen, ihmisten luokitteluineen ja kemikaaleineen on loukkaus ihmisyydelle ja saisi sellaisenaan jäädä karuksi muistoksi siitä mitä käy kun lääkeyhtiöt ja rahan valta saa käyttää ihmisiä jättimäisenä ihmiskokeena muka tieteen nimissä ja ihmiselämän ongelmien hoitaminen kemikaaleilla ei tulevaisuudessa olisi asia jota ei tässä mittakaavassa enää tehtäisi. Kemikaalit olisivat täysin vapaaehtoisia käyttää jos joku haluaa, kumminkin riskit informoituna.

Lue lisää

Henkilökohtaisesti nostan listalta psykiatrisen pakottamisen lakkauttamisen kärkeen. Muut tavoitteet ovat toissijaisia. Kun psykiatrinen pakottaminen on lakkautettu, kaikki muu järjestyy omalla painollaan.

Maailma on aina ollut täynnä kusettajia ja tulee aina olemaan. Siksi tärkeintä on, että huolehdimme siitä, ettei kellään ole oikeutta pakottaa toisia mistään syystä, millään perustein. Ainoastaan oikeuslaitos ja poliisi olkoon vapaassa oikeusvaltiossa oikeutettuja pakottamaan kansalaisia ja tällöinkin on selvät säännöt milloin ja miten on oikeuttua toimia. Jos poliisi tai tuomari rikkoo näitä sääntöjä, tulee häntä rangaista rikoksestaan siinä missä ketä muuta tahansa.

Mitä tulee kärsivien ihmisten auttamiseen, se mahdollistuu vasta, kun psykiatrian pakottamisoikeudet on kumottu. Käytänössä vain tietämättömät, kuten kaikkialta maailmasta ja tältäkin palstalta jatkuvasta saadaan kuulla ja havaita, menevät omasta tahdostaan psykiatrin tykö. Se on ansa. Tarkoituksellinen ansa. Ihmiset jotka kärsivät henkisesti eivät voi hakea apua mistään valtion tahoilta, koska he ovat uhassa joutua psykiatrisesti kontrolloiduksi ja/tai rangaistavaksi. Ainoastaan kolmannen sektorin paikat ovat tällä hetkellä sellaisia johon kärsivää ihmisiä kehtaa suositella hakeutuvan. Valitettavasti kolmannen sektorinkin paikoissa on paljon psykiatrista dogmaa, joten varovainen tulee olla myös siellä mihin uskoo. Kolmannen sektorin paikkojen etu on, että heillä ei ole pakottamisoikeuksia eivätkä he voi luoda psykiatrista rekisteriä ("diagnosoida" tai kirjata rekisteriin), sillä oikeaan nimeä ei tarvita. Kannattaa aina olla kertomatta koko nimeään eikä varsinkaan SOTUa minnekään, kun puhutaan henkiseen kärsimykseen haetusta avusta. Kolmannen sektorin ei näitä pitäisi kysyäkään.

Psykiatriaa ei ole ilman pakottamista yhtään sen enempää kuin poliisiakaan. Poliisin ja psykiatrian toiminta yhteiskunnassa perustuu pakottamisoikeuksiin. Psykiatria esiintyy lääketieteenä ja auttamisessa vaikka todellisuudessa toimii valtion sosiaalikontrollin välineenä siinä missä poliisikin. Psykiatria/psykiatrinen pakottaminen tulee hävittää siinä missä muukin orjuus.

Kokonaisuudessaan on absurdia, että jotkut ihmisen kampanjoivat niin sanottujen psykiatristen reformien puolesta. Mitä he kuvittelevat saavansa? Erilaisen psykiatrisen pakottamisen? Miten naiivia.

Lisää psykiatriasta voi oppia lukemalla mm. Thomas Szaszia. Thomas Szasz on edesmennyt psykiatrian emeritus, joka ei pelännyt kertoa kansalle totuutta alastaan. Hänen yhä päivitettävät ja jatkuvasti enemmän yleisöä vetävät nettisivunsa löytyvät osoitteesta szasz com. Sivustolta pääsee lukemaan lukuisia lehdissä julkaistuja Szaszin yhteiskunnallisia kannaottaja psykiatriseen pakottamiseen liittyen.

Kannattaa ottaa selvää yhteiskunnallista asioista, erityisesti mitä tulee psykiatriaan. Sillä voit pelastaa itsesi, lähimmäisesi tai vaikka jälkikasvusi psykiatrialta.

Hyvä pointti. Psykiatreja kutsutaan usein lääkäreiksi, mutta se on virhe siinä missä kutsua poliisia tai vaikkapa homeopaattia lääkäriksi. Psykiatri, poliisi ja homeopaatti ovat aina korkeintaan ja ainoastaan kielikuvallisia lääkäreitä, jos joku sellaista ilmaisua haluaa välttämättä käyttää.

Rosvon voidaan sanoa olevan poliisin kielikuvallinen potilas. Kirjaimellisesti puhuttaessa rosvo ei voi olla potilas, sillä potilas viittaa johonkin lääketieteelliseen. Poliisin pamputus on hoitoa ainoastaan kielikuvallisesti. Samat toteamukset pätevät psykiatriin ja homeopaattiin sekä kaikkiin muihinkin toimijoihin tai toimintaa, jotka eivät täytä tieteen, ja tässä tapauksessa tarkemmin sanottuna lääketieteen, määritelmää.

Metaforilla leikkimistä voi jatkaa ikuisuuteen kaikille elämän sektoreille. Metaforat ovat keskeinen osa ihmisten välistä kommunikointia. Tärkeää on oppia ymmärtää mikä ero on kielikuvalla ja kirjaimellisella merkityksessä. Muutoin vaara tulla muiden ihmisten tai valtion vedättämäksi, mistä psykiatrinen järjestelmä on oiva esimerkki.

Yhtä asiaa en ymmärrä. Miksi puhut erikseen "biologisesta psykiatriasta"? Oletan, että kontrastina sinulla on niin sanottu sosiaalinen psykiatria.

Millä perustein mielestäsi on oikein vangita rikokseen syyllistymättömiä ihmisiä laitoksiin riippumatta siitä miten vapaudenriiston perustelee. Toiminta on mielestäni tuomittavaa tehdään se sitten pseudobiologisin tai sosiaalisin syin. Henkilön vapautta ei tule saada riistää sosiaalistenkaan syiden vuoksi, esimerkiksi, että muut eivät pidä hänestä ihmisenä tai hänen valittamisestaan tai itkustaan. Näin rikoksensa oikeuttavat niin sanottua sosiaalipsykiatriaa kannattavat. Sosiaalipsykiatria on biopsykiatrian peilikuva, ei minkäänlainen vastakohta. Molemmat oikeuttavat rikoksensa, mutta eri perustein.

Vertaa: Mustien orjuus oikeutettiin sillä, että heidän sanottiin olevan kolmeviidesosa (3/5) ihmisiä ja täten heitä ei koskenut täysien (5/5) ihmisten oikeudet vapaudesta. Olisiko sinusta ollut hyväksyttävää tai hyväksyttävämpää oikeuttaa mustien orjuus sanomalla, että ei heitä ihonvärinsä halua kadulla nähdä vaikka he täysiä ihmisiä ovatkin?

Henkilökohtaisesti tuomitsen kaiken psykiatrian ja kaikki psykiatriaa oikeuttavat tahot riippumatta perusteluista niin kauan kuin toimintaan liittyy pakottamisoikeudet tai pakottamisoikeuksien oikeuttaminen. Orjuutta ei tule sallia missään muodossa olivat perustelut "sosiaalisia", "biologisia", "taloudellisia" tai mitä muuta tahansa.

Mitä_psykiatria_onkaan kirjoitti:

Yhtä asiaa en ymmärrä. Miksi puhut erikseen "biologisesta psykiatriasta"? Oletan, että kontrastina sinulla on niin sanottu sosiaalinen psykiatria.

Millä perustein mielestäsi on oikein vangita rikokseen syyllistymättömiä ihmisiä laitoksiin riippumatta siitä miten vapaudenriiston perustelee. Toiminta on mielestäni tuomittavaa tehdään se sitten pseudobiologisin tai sosiaalisin syin. Henkilön vapautta ei tule saada riistää sosiaalistenkaan syiden vuoksi, esimerkiksi, että muut eivät pidä hänestä ihmisenä tai hänen valittamisestaan tai itkustaan. Näin rikoksensa oikeuttavat niin sanottua sosiaalipsykiatriaa kannattavat. Sosiaalipsykiatria on biopsykiatrian peilikuva, ei minkäänlainen vastakohta. Molemmat oikeuttavat rikoksensa, mutta eri perustein.

Vertaa: Mustien orjuus oikeutettiin sillä, että heidän sanottiin olevan kolmeviidesosa (3/5) ihmisiä ja täten heitä ei koskenut täysien (5/5) ihmisten oikeudet vapaudesta. Olisiko sinusta ollut hyväksyttävää tai hyväksyttävämpää oikeuttaa mustien orjuus sanomalla, että ei heitä ihonvärinsä halua kadulla nähdä vaikka he täysiä ihmisiä ovatkin?

Henkilökohtaisesti tuomitsen kaiken psykiatrian ja kaikki psykiatriaa oikeuttavat tahot riippumatta perusteluista niin kauan kuin toimintaan liittyy pakottamisoikeudet tai pakottamisoikeuksien oikeuttaminen. Orjuutta ei tule sallia missään muodossa olivat perustelut "sosiaalisia", "biologisia", "taloudellisia" tai mitä muuta tahansa.

Lue lisää

Pahinta siinä on se että aina samat. siitä huolimatta että yhdenvertaisuuslakikin on jo lollut kolmisen vuotta voimassa eikä ole mitään näyttöä siitä että hoitamattomissa olisisi vähemmän hulluja kuin päinvastoin, pikemminkin päinvastoin.

Mitä_psykiatria_onkaan kirjoitti:

Yhtä asiaa en ymmärrä. Miksi puhut erikseen "biologisesta psykiatriasta"? Oletan, että kontrastina sinulla on niin sanottu sosiaalinen psykiatria.

Millä perustein mielestäsi on oikein vangita rikokseen syyllistymättömiä ihmisiä laitoksiin riippumatta siitä miten vapaudenriiston perustelee. Toiminta on mielestäni tuomittavaa tehdään se sitten pseudobiologisin tai sosiaalisin syin. Henkilön vapautta ei tule saada riistää sosiaalistenkaan syiden vuoksi, esimerkiksi, että muut eivät pidä hänestä ihmisenä tai hänen valittamisestaan tai itkustaan. Näin rikoksensa oikeuttavat niin sanottua sosiaalipsykiatriaa kannattavat. Sosiaalipsykiatria on biopsykiatrian peilikuva, ei minkäänlainen vastakohta. Molemmat oikeuttavat rikoksensa, mutta eri perustein.

Vertaa: Mustien orjuus oikeutettiin sillä, että heidän sanottiin olevan kolmeviidesosa (3/5) ihmisiä ja täten heitä ei koskenut täysien (5/5) ihmisten oikeudet vapaudesta. Olisiko sinusta ollut hyväksyttävää tai hyväksyttävämpää oikeuttaa mustien orjuus sanomalla, että ei heitä ihonvärinsä halua kadulla nähdä vaikka he täysiä ihmisiä ovatkin?

Henkilökohtaisesti tuomitsen kaiken psykiatrian ja kaikki psykiatriaa oikeuttavat tahot riippumatta perusteluista niin kauan kuin toimintaan liittyy pakottamisoikeudet tai pakottamisoikeuksien oikeuttaminen. Orjuutta ei tule sallia missään muodossa olivat perustelut "sosiaalisia", "biologisia", "taloudellisia" tai mitä muuta tahansa.

Lue lisää

Filosofia-palstalla on keskustelu Epätieteellisimmät tieteet. Käykää lisäämässä kolme pahinta pseudotiedettä vastaamalla.

Niin varmaan, ehkä tämä:

https://areena.yle.fi/1-3849190?autoplay=true