Valtio-opista työllistyminen?

Ehdottomasti talous- ja tilastotiede sekä sosiaalityö.

T. Valtsikalainen

"Hyvin työllistävästä sivuaineesta voisi olla jonkin verran hyötyä,..."


Tämä on valtio-opin kohdalla niitä saman tason selityksiä kuin se hieman yleisempi "hyvät tyypit kyllä työllistyvät" hokema.

En ole vielä tavannut pitkäaikaisena työttömänä yhteiskuntatieteiden maisterina työnantajaa tai työpaikkailmoitusta, jossa joku olisi kiinnostunut maisteriksi opiskelleen sivuainevalikoimasta.

Se tosiasia, että valtio-opista ei valmistu mihinkään ammattiin, pitää vielä täydellisemmin paikkansa kyseisestä oppiaineesta valmistunen maisterin opiskelemien sivuaineiden osalta. Ne (oppiaineet tutkinnossa pääaine valtio-opin lisänä) kun ovat toisiaan tuhoisasti täydentävä kokonaisuus.

Näyttää tosiaan siltä, että työllistyminen on kiven alla kyseistä ainetta lukeneilla. Liikaa nautittuna valtio-oppi on siis vaarallinen aine ja pääaineena voi aiheuttaa jopa kuoleman työmarkkinoilla. Valtio-opin yksikön oviin voisi lisätä varoitustarroja myrkyllisyydestä kaikille niille, jotka vielä työelämässä haluavat vaikuttaa. Lisäksi juurikin tuon "vastaa kyselyyn" -periaatteen vuoksi en luottaisi edes kaikkiin tilastoihin siitä, kuinka kyseisestä aineesta on työllistytty.

Miten muuten valtio-oppia pääaineenaan lukeneet voivat arvioida työllistyessään (onkohan ns. oksymoron?) sitä, kuinka hyvin koulutus vastaa työtä jos koulutuskin on niin epämääräinen?

"Miten muuten valtio-oppia pääaineenaan lukeneet voivat arvioida työllistyessään (onkohan ns. oksymoron?) sitä, kuinka hyvin koulutus vastaa työtä jos koulutuskin on niin epämääräinen?"


Tämähän se juuri antaa opetushenkilökunnalle vapauksia. Kun oppiaineesta ei mihinkään ammattiin valmistu, mitään ohjaustakaan ei tarvitse opiskelijan pätevöitymiseksi tai sen testaamiseksi järjestää. Niinpä tenttikirjojakin valitaan tentittäväksi sen mukaan, kuinka paksuja ne ovat. Mieluimmin tietenkin suomenkielisinä.

Ongelma ei tosin koske pelkästään valtio-oppia, vaan suurinta osaa yhteiskuntatieteiden/valtiotieteiden oppiaineista. Miten ja mihin työllistyy, on valmistuneen maisterin itse keksittävä ja hänen henkilökohtaisten ominaisuuksien ja ihmissuhteiden varassa. Mitään yhteiskuntatieteiden/valtiotieteiden maisterin työpaikkaa ei nykytodellisuudessa ole oppilaitoksen ulkopuolella olemassakaan.

"...en luottaisi edes kaikkiin tilastoihin siitä, kuinka kyseisestä aineesta on työllistytty."

En minäkään. Tilastoihin tulee nuorten, vielä toiveikkaiden ihmisten kaunisteltuja totuuksia. He eivät voi vielä tunnustaa uunotetuksi joutumistaan itselle eikä muille, eikä sitä, että eräs elämän tärkeimmistä hankkeista meni suhkuksi. Voisin kai minäkin kertoa, että töitä olen saanut, mutta tosiasiassa ne ovat olleet hanttihommia rakennuksilla, luuserinkurssien pakollisia harjoittelujaksoja sekä yms.

"Yllättävän hiljaa ovat muuten professorit olleet tästä valtio-oppia lukeneiden heikosta työllisyysasteesta."

Hiljaahan ne ovat, kun näillä palstoilla niin monet syvästi pettyneet, työttömiksi valmistuneet maisterit antavat heille kitkerää (lue katkeroitunutta) palautetta.

Ja kyllähän se oli katkera kokemus, kun valmistumisen jälkeen yritti valkokaulustöitä löytää. Huomasi olevansa lähtöruudussa, eli aivan sama, kuin jos ylioppilastutkinnon jälkeen ei olisi valtio-opin opiskelun sijaan tehnyt yhtään mitään.

Ja yliopiston työllistymispalvelusta ei osattu muuta konkreettista neuvoa antaa, kuin että "lue mol.fi sivuja". Se ei heitä hetkauttanut, kun vakuutin, että sitä tässä on tullut viime ajat lähes täyspäiväisesti tehtyä.

Hakuoppaissa ja opiskelun alkuvaiheessa vakuuteltiin, mitä kaikkia hienoja virkoja ja työtehtäviä valtio-opista valmistunut voi hakea. No, kyllä kai niitä voi hakea, vaan kun kukaan työnantajat eivät noteeraa edes sen vertaa, että vastaisvati sanallakaan näihin hakemuksiin.

Passiivisuus tuskin auttaa, joten parasta olisi pitää hieman meluakin tästä valtio-opin (ml. sosiologia, poliittinen historia jne.) heikosta työllisyystilanteesta. Tällä tavoin voisi edes muutamia opiskelijoita estää kokemasta pettymyksiä vastaisuudessa sitten valmistumisen jälkeen kun todellisuus lyö kasvoille, eikä "myhistely" enää auta. Ulkopuolisista voi osa tästä meuhaamisesta tuntua liioittelulta, jolla epäluuloiset, koulutuksensa arvostuksen puutteeseen pettyneet pyrkivät keskenään luomaan jonkinlaisen salaliittomaisen ilmapiirin. Nyt ollaan jo kuitenkin siirtymässä vaiheeseen, jossa näille valtsikkalaisille ei julkinen sektori pysty yhtä hyvin töitä tarjoamaan. Herää tietysti kysymys siitä, onko tällaisen koulutuksen yksi funktio ikään kuin säilyttää kansalaisia koulumaailmassa siten, että he pysyvät poissa työttömyystilastoista.

Jonkinlainen "inkluusion" tunne lienee hyvin tärkeä monelle korkeakoulua käyvälle eli tunne siitä, että kuulutaan yhteiskunnan "parempaan" osaan ylemmän korkeakoulututkinnon turvin. Tästä ajattelusta olisi jo päästävä eroon, koska viimeistään työelämään siirtyessä asioiden oikea laita alkaa paljastua. Pahalta tuntuu sanoa, mutta yksi ratkaisu tilanteeseen voisi olla opiskelijapaikkojen vähentäminen. Se, että opiskelijamääriä pienennettäisiin, voi tietysti tuntua ikävältä, koska joku jää ilman opiskelupaikkaa, mutta 10 vuoden kuluttua voitaneen tulla siihen tulokseen, että kyseessä oli pelastus.

Ettei vain vanhemmalla väestöllä ole vieläkin se käsitys, että pääasia vain on, että jälkikasvulla on korkeakoulututkinto? Nykyisessä massakorkeakouluvaiheessa itse tutkinto on kokenut inflaation (vrt. joskus auvoisina aikoina kun jopa filosofiaa opiskellut saatettiin hakea korkeakoulututkintonsa ansiosta johtotehtäviin), joten se arvo pitäisi saada revittyä tutkintoon sisällytetyistä aineista. Valtio-oppi ei entisten opiskelijoiden mukaan taida paljoa tarjota.

"Tarkoitin muuten tietysti, että jos/kun esim. valtio-opin opiskelijapaikkoja vähennetään..."

Niin niin. mutta ajatelkaa te yliopiston henkilökuntaan kuuluvat, joihin lätinän kirjoittajankin arvelen kuuluvan, asiaa enemmän työttömäksi valmistuneen maisterin kannalta.

Ensiksikin, ei tarvita mitään monimutkaisia tilastoja valtsikasta työllistymisestä ja tulkintaa niiden oikeellisuudesta. Työtön etsii töitä ensisijaisesti mol.fi sivustojen kautta. Voitte itsekin todeta, että eihän siellä ole vuosikymmeniin ollut yhtään työpaikkailmoitusta, jossa tarjottaisiin töitä vaikkapa valtio-opista valmistuneelle. Kun eihän siellä ole juuri yhtään sellaistakaan ilmoitusta vuosikausiin, jossa selväsanisesti etsittäisiin edes yhteiskuntatieteiden maisteriakaan.

Näin koko alan maisterien työllistyminen on täysin aivan muiden avujen varassa, kuin aiemmin mainituista pääaineista valmistumisen yhteydessä saatujen todistusten tai opiskeluaikana hankitun osaamisen varassa. Ja näiden muiden avujen tai taitojen hankkimiseen yliopisto ei anna valmiuksia, ei taida olla mahdollistakaan. (Siis, että on edullinen ulkonäkö, on sosiaalinen, on "hyvä tyyppi", on hyvät verkostot yms.)

Niinpä maisterien työllistymisestä huolta kantavien yliopiston toimijoiden ei tarvitse tehdä muuta kuin katsoa niitä samoja sivustoja, joita työtön maisterikin joutuu jokapäiväisesti tutkimaan.

Aloituspaikkojen määrä pitää räätälöidä tämän em. tarjonnan mukaan. Tilanne pitää kiireellisesti muuttaa vastaamaan asetelmaa, jossa valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteri voi hakea olemassa olevia yhteiskuntatieteiden maisterin töitä; aivan kuten juristi hakee juristin paikkaa, lääkäri lääkärin ja diplomi-insinööri insinöörin töitä.

Joo, siis lopettakaa siellä yliopistossa ja varsinkin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ja ennen kaikkea valtio-opin laitoksella se hurskastelu, että maisterin tutkinnolla saa kyllä viimein valkokaulustyötä, olitpa valmistunut mistä oppiaineesta tahansa.

Ei saa! Nykyään on ihan älytöntä koulutuksellista ylitarjontaa, olipa kyse mistä tahansa valkokaulustyöstä.

Tämähän siellä on taustalla, eli että jos valtio-opista koulutettaisiin todellista tarvetta vastaava määrä maistereita, vuosikursseilleen tuli ottaa vain kaksi opiskelijaa. Eli yksi, joka pääsee laitokselle töihin ja toinen sitä varten, että tämä kurssikaveri häippäsee välillä isyys- tai äitiyslomalle, sairastuu tai osoittautuu "hyväksi tyypiksi" ja työllistyy yksityiselle sektorille tympäännyttyään yliopiston keljuilua (en kehtaa käyttää sitä v-alkuista ilmaisua) erehdyttävästi muistuttavaan huumoriin.

Ja se on totta, että näistä valtio -opista tai vastaavista pääaineista ei pääse enää muiden alojen valkokaulustöihin, sillä muiden alojen koulutus, toisin kuin valtio-opin, on todellista olemassa olevaa työpaikkaa varten räätälöity. Tällainen valtio-oppiin ja kaltaisiinsa oppiaineisiin kuuluva epämääräinen tenttikirjojen pänttääminen ei kehitä osaamista mitään alan ulkopuolista ammattia varten. Ja tämän nykyajan työnantajat hyvin tietävät.

Valtio-opista työttömäksi maisteriksi valmistunut ihminen törmää seuraavaan ongelmaan: Hän joutuu markkinoimaan työpanostaan työnantajille, kuin lanseerasi markkinoille uutuustuotetta, jonka käyttötarkoitus ja tarpeellisuus on yleisölle täysin entuudestaan tuntematonta. Siis tyyliin että: "Minä olen tenttinyt kirjoja jotka on kirjoittunut Ullrich Beck, minä olen kirjoittanut Hannah Arendtin teorioista esseitä, minä olen tehnyt Max Weberin käsityksiä valottavan gradun, jne"

Tietysti kaikki oppilaitoksen ulkopuolella operoivat työnantajat katsovat huuli pyöreänä, että mikä Ullrich Beck, mikä Hannah Arendt, mikä ihmeen Max Weber.

Tästä syystä tämän "maisterituotteen" markkinointia työmarkkinoille ei saa sälyttää yksittäisten työttömiksi valmistuneiden maisterin kontolle! Kun kerran näin korkealentoisten teorioiden tutkijoita yliopistosta ulos suolletaan, niin keksikää myös, mitä käyttöä niillä laitoksen ulkopuolisessa maailmassa siten on.

"...niin johan näyttää aikas erinomaiselta. "

Joo, näinhän se on.

Muistuu mieleen, kun ensimmäisen vuoden opiskelijoina aloimme epäillä työllistymistämme, kuinka meille alettiin luetella näitä tarpeellisia avuja ja hankittavia lisätaitoja, joiden turvin kyllä tulisimme työllistymään.

Se vain tuntui jo silloin kohtuuttomalta, kun kaikki energia meni tavanomaisesta opiskelutyöstä selviytymiseen. Sitten vielä tutorit tokaisivat huolettomaan sävyyn, että sivuaineethan ne työllistymisen ratkaisevat. Olisi kai ne ratkaisseet, jos olisi sivuaineina jaksanut opiskella kännykkäinsinööriksi tai terveyskeskuslääkäriksi.

Pötypuheeksi ne kaikki neuvot ovat osoittautuneet.

Eiköhän kännykkäinsseillä ole aika huono työllisyys laman aikoina kun vertaa nousukausiin. Moni vaan pitää nousukauden kuplaa normaalina olotilana mitä se ei ole. Sen sijaan lääkäriksi kannattaa opiskella. Se työllistää niin laskusuhdanteessa kuin nousukaudella. Vielä parempi jos erikoistut johonkin. Taattu työpaikka ja alkupalkkakin on jo melko hyvä kokemattomalla.

Loistava neuvo, mutta suurin osa yleishyödyttömiä aineita opiskelemaan pyrkivistä on kyvytön sosiaalialan henkisesti raskaaseen ja sosiaalisesti vaativaan työhön

Tuskinpa ovat kyvyttömiä. Ehkä ovat sen verran fiksumpia, että tajuavat karttaa kyseistä alaa tai sitten ala ei edes kiinnosta.

Jos he ovat niin fiksuja, miksi he opiskelevat täysiverisiä turhakeaineita? Asia erikseen ovat ne, joilla on jo poliittisen broilerin tai maailmanparantajan ura mukavasti aluillaan jossain puolueessa tai kansalaisjärjestössä.

Idiootti. Kaikista ei tule/eivätkä halua tulla a) poliitikkoja, b) poliittisia toimittajia, c) suurlähettiläitä ja d) valtion hallinnon virkamiehiä.

Lisäksi päivän politiikka ei ole sama asia kuin politiikan tutkimus. Tieteellinen tutkimus ja poliitikkona toimiminen on kaksi täysin eri asiaa. Sen sijaan jos haluaa vaikkapa huippu-uran eu-virkamiehenä/suurlähettiläänä/poliittisena toimijana/toimittajana tms. nimenomaan kannattaa opiskella juuri sitä ainetta mikä työllistää juuri siihen mihin itse haluaa ryhtyvän. Jos haluaa huippu eu-virkamieheksi ei ole mitään järkeä opiskella sossutieteitä tai jotain kaupallista alaa. Jos haluaa sairaanhoitajaksi ei ole mitään järkeä ryhtyä kuorma-auton kuljettajaksi. Kaikki valtio-oppia opiskelevat eivät halua tosin kansanedustajaksi tai töihin kansalaisjärjestöihin. Ai niin, mutta aika usein se juuri unohtuukin monelta.

Lisäksi kaikkia ei vaan kiinnosta sossuna toimiminen eikä myöskään kaupallinen ala. Älä tee sitä. Kuule minä opiskelen tai olen opiskelematta juuri sitä alaa mitä juuri minä haluan. Monesti joku ulkopuolinen syystä tai toisesta haluaa ohjailla ja manipuoloida yksilöitä tekemään, tekemättä jättämään tai opiskelemaan/työllistymään jollekin alalle. Onko sitten syynä raha, politiikka, pelkkä tietämättömyys, kiusaaminen, savustaminen, tietojen kalastelu, vakoilu vai mikä. Yksilön työntäminen ja manipuloiminen alalle, josta hän ei ole kiinnostunut ja johon hän ei yksinkertaisesti sovi pitkässä juoksussa tulee maksamaan erittäin paljon niin yhteiskunnalle kuin työnantajille. Se maksaa sossulle, se maksaa Kelalle, se maksaa valtiolle, se maksaa kaupungille, se maksaa yrityksille jne.

On harhaluulo, että YTM-tutkinto pääaineena joku valtio-oppi (vs.) olisi välttämätön tai edes erityisen hyödyllinen vaikkapa EU-uralle pyrkiessä. Virkamiehiksi sekä EU:ssa että kansallisella tasolla haetaan yhä enemmän eri alojen erityisasiantuntijoita. Ekonomit ja jopa vaikka sosiaalialan asiantuntijat menevät kirkkaasti kaiken maailman generalistien edelle. Opiskeltavaa alaa ei kannata valita sen mukaan, että pääsisi johonkin paperinpyörityshommaan ilman mitään erityistaitoja.

äläteesitä kirjoitti:

On harhaluulo, että YTM-tutkinto pääaineena joku valtio-oppi (vs.) olisi välttämätön tai edes erityisen hyödyllinen vaikkapa EU-uralle pyrkiessä. Virkamiehiksi sekä EU:ssa että kansallisella tasolla haetaan yhä enemmän eri alojen erityisasiantuntijoita. Ekonomit ja jopa vaikka sosiaalialan asiantuntijat menevät kirkkaasti kaiken maailman generalistien edelle. Opiskeltavaa alaa ei kannata valita sen mukaan, että pääsisi johonkin paperinpyörityshommaan ilman mitään erityistaitoja.

Lue lisää

Hoh hoijaa, taas kohta alat saarnata kaupallisen alan autuudesta ja paperin pyörittelijän autuudesta valtiolla, puolustusvoimissa, valtioneuvostossa, kepun toimistolla tms. Sen jälkeen tulee joku mainostamaan, että ohhoh kuinka ktm-tutkinto on mahtava ja ekonomin koulutus kannattaa ja paperin pyörittelijän töitä ei saa ilman erityistaitoja ja lukekaa, lukekaa kaupallista alaa, jotta pääsette ah, niin ihanaan ja tylsään paperin pyörittelijän virkaan valtiolla, jossa elämän pääsisältö on siirtää paperi a paikasta beehen ja työkavereina harmaahapsisia agentteja ja ah, tottakai kaikkien unelmaduuni on paperin pyörittelijän virka, voi ah, kuinka ihanaa!

Vetäkäävttupäähän kirjoitti:

Hoh hoijaa, taas kohta alat saarnata kaupallisen alan autuudesta ja paperin pyörittelijän autuudesta valtiolla, puolustusvoimissa, valtioneuvostossa, kepun toimistolla tms. Sen jälkeen tulee joku mainostamaan, että ohhoh kuinka ktm-tutkinto on mahtava ja ekonomin koulutus kannattaa ja paperin pyörittelijän töitä ei saa ilman erityistaitoja ja lukekaa, lukekaa kaupallista alaa, jotta pääsette ah, niin ihanaan ja tylsään paperin pyörittelijän virkaan valtiolla, jossa elämän pääsisältö on siirtää paperi a paikasta beehen ja työkavereina harmaahapsisia agentteja ja ah, tottakai kaikkien unelmaduuni on paperin pyörittelijän virka, voi ah, kuinka ihanaa!

Lue lisää

Kas kun ei, että ryhdy yrittäjäksi meidän tytäryhtiöön, maksa yrittäkäkurssista tonni ja minä tienaan tonnin, sinä et!

Tai sitten tämä, että kaikista ihmisistä pitää leipoa juuri tietyn alan ihmisiä. Eli kun oma koulutus on kaupallinen, niin kaikkien muidenkin koulutus pitää olla kaupallinen eikä ole mitään niin hienompaa kuin se oma ja ainoa, ah niin ihana ala! Oikeasti, yhteiskunta aina tarvitsee eri alojen osaajia. Ei kaikki millään voi olla saman alan työntekijöitä.

Toisekseen, jokaiselle ihmiselle kuuluu oikeus valita ihan itse mille alalle ja mihin ammattiin haluaa. Tuppuuttamknen ja pakottaminen on aivan turhaa ja syö vaan resursseja ja tulee aivan hemmetin kalliiksi yhteiskunnalle. Tulee se myös kalliiksi itse firmoille. Kolmanneksi, osalla se ammatinvalinta on tehty jo pikkulapsena. Eivät läheskään kaikki ole tyhmiä, heikkoja, epämääräisesti ajelehtivia kusetettavia, joilta pitää nyhtää mahdollisimman paljon rahaa kusettamalla ja manipuloimalla sekä psykologisesti manipuloimalla.

Elä ja anna toistenkin elää!

Siinä taas omaan alaansa sokeasti fakkiutunut ekonomi, joka ei edes osaa kirjoittaa yhdyssanoja, isoja alkukirjaimia lauseen alkuun ja pisteen sekä pilkun paikkakin on aivan väärin.

Lisäksi taloustiede ja tilastotiede - töitä riittää!

"Katkeruus on lievä ilmaisu. Valmistuin 11 vuotta sitten maisteriksi. "

Sama täällä. Paitsi että olen valmistunut valtio-opista työttömäksi maisteriksi jo vuosia aiemmin.

Olen yrittänyt pommittaa koulutuksesta päättäviä tahoja sähköpostilla, jotta tutkisivat vuosikurssien kokoja laatiessaan ensin alan työllistymisnäkymiä samoista lähteistä, joista alan työttömät joutuvat työpaikkoja etsimään. Sellaisia työpaikkojahan ei ole käytännössä olemassakaan, joissa etsittäisiin valtio-opista maisteriksi valmistuneita.

Ainoa, joka vastasi, sattui olemaan graduni tarkastanut professori. Vastaus oli tyyliä "voi, voi..."

Aika paljon varmaan vaikuttaa muut koulutukset (jos niitä on), muu aikaisempi työkokemus, oma aktiivisuus, aineyhdistelmät ja minkälainen persoona olet. Toki myös sattuma ja suhteet.

Jos et omaa mitään työkokemusta miltään alalta, et ole tehnyt päivääkään töitä, et ole opiskelun aikana ollut missään ikinä työssä, työharjoittelut olet suorittanut sellaisesta paikasta, johon ei palkata muutenkaan ketään, et ole erityisen lahjakaskaan missään etkä ole suorittanut mitään muita työllisyyttä tukevia kursseja tai tukintoja, aineyhdistelmät on sitä sun sattuu ja tähän päälle vielä oma laiskuus ja negatiivinen asenne niin enpä ihmettele, että et työllisty.

Hanttihommista voi sivupolkujen kautta nousta ylemmäs, hankkia hyviä suosituksia ja kontakteja, itseään voi jatkuvasti kouluttaa esim. lukemalla lisää kieliä. Paljon on myös itsestä kiinni.

Itsestäkiinni kirjoitti:

Aika paljon varmaan vaikuttaa muut koulutukset (jos niitä on), muu aikaisempi työkokemus, oma aktiivisuus, aineyhdistelmät ja minkälainen persoona olet. Toki myös sattuma ja suhteet.

Jos et omaa mitään työkokemusta miltään alalta, et ole tehnyt päivääkään töitä, et ole opiskelun aikana ollut missään ikinä työssä, työharjoittelut olet suorittanut sellaisesta paikasta, johon ei palkata muutenkaan ketään, et ole erityisen lahjakaskaan missään etkä ole suorittanut mitään muita työllisyyttä tukevia kursseja tai tukintoja, aineyhdistelmät on sitä sun sattuu ja tähän päälle vielä oma laiskuus ja negatiivinen asenne niin enpä ihmettele, että et työllisty.

Hanttihommista voi sivupolkujen kautta nousta ylemmäs, hankkia hyviä suosituksia ja kontakteja, itseään voi jatkuvasti kouluttaa esim. lukemalla lisää kieliä. Paljon on myös itsestä kiinni.

Lue lisää

Niin, haluaisin vielä korostaa, että tarkoitukseni ei suinkaan ollut surkutella omaa tilannettani. Varmasti olisin muitakin hommia jo saanut jos olisin halunnut niitä hakea. Totta puhuakseni viihdyn vapaana toimittajana, yrittäjänä saan itse pitkälti määritellä työaikani ja -tapani ja pidän työstäni. Varjopuoliakin toki on; rahaa voisi aina olla enemmänkin eikä mitään rajaa ns. työ- ja vapaa-ajan kanssa ole, vaan olen tavallaan aina vähän töissä ja aina vähän lomallakin. Verot ja maksut ja eläkeasiat yms. pitää hoitaa itse. Kaikille tällainen työskentelytapa ei sovi, mutta itselleni sopii, ainakin niin kauan kuin ansaitsee sen verran että joten kuten pärjää.

Pointtini oli, että valtsikan pääaineopiskelijan polku työelämään saattaa olla pitkä ja kivikkoinen. Totta kai paljon riippuu itsestä ja omista verkostoitumiskyvyistä. Aika paljon tänne kirjoittavat ihmiset painottavat sitä itsekin, mutta monikohan mahtaa oikeasti ymmärtää, mitä se käytännössä tarkoittaa? Se on sitä, että lähtee mieluummin jo opiskeluaikana mukaan järjestötoimintaan, paikallispolitiikkaan tms., on aktiivinen vapaaehtoistyössä, torikokouksissa yms., kaveraa oikeiden tyyppien kanssa ja mielellään hommaa jonkinvärisen puoluekirjan taskuun myös, riippuen siitä, minkälaista uraa on lähdössä itselleen rakentamaan. YTM:n paperit saattavat sitten tuoda jonkinlaista lisäarvoa haastattelutilanteissa, mutta yksinään ne eivät ole sen arvokkaampia kuin paperi, jolle ne on kirjoitettu.

Se, että istuu tietokoneen ääressä rustaamassa satoja työhakemuksia MOL:lin ilmoituksiin, on täydellistä ajanhaaskausta. Niihin ei kukaan vastaa eikä kukaan niitä lue. Vaikka avoimet paikat usein ilmoitetaankin työkkäriin, käytännössä niihin valitaan tyypit, jotka tunnetaan jo ennestään. Jos jollain "koulutusta vastaavan" alan työnantajalla on niin huono tilanne, että joutuu värväämään sokkona porukkaa netistä, silloin on yleensä työnantajassa jotain vikaa.