mä en tied' mitä mä teen.

mulla on toivoton olo.kohta pitäisi luoda jo jonkinlaista opiskelu suunnitelmaa.olen nyt kasilla ja kohta alamme valmistautua syksyn koehakuun.mutta mulla ei ole aavistustakaan mikä minusta isona tulee.tiedän vain että haluan muuttaa helsinkiin.olen selaillut www.mol.fi/avo:n sivujen ammatteja mutta aina katson ne palkkatiedot.ja kun niissä on kaikissa alle 2000€,enkä tiedä pärjääkö sillä missään helsingissä????mitä mä teen??
14939
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

hei
on hyvä, että olet herännyt ajoissa. on ihan samantekevää, minkä alan valitset nyt vai jäätkö yleissivistävään koulutukseen (lukio). keskiasteen tutkinnon jälkeen sinulla on täydet jatko-opintokelpoisuudet mille tahansa alalle. tärkeintä on, että keskityt hakemaan sinulle ominaiset opiskelutavat ja kehität niitä. kukapa olisi arvannut katsoessaan vanhoja suomalaisia elokuvia, että senttraali-sandrasta tulee vielä jonakin päivänä ammatti, josta maksetaan hyvin.

Äänestä
  • ai vaikka kävisin ravintola-alan perustutkinnon koulutuksen niin voisin sen jälkeen lähteä amk:hon opiskelemaan terveydenhoitajaksi?????

    Äänestä

  • anniina kirjoitti:

    ai vaikka kävisin ravintola-alan perustutkinnon koulutuksen niin voisin sen jälkeen lähteä amk:hon opiskelemaan terveydenhoitajaksi?????

    kyllä.

    Äänestä

  • ei väliä kirjoitti:

    kyllä.

    mä oon aina luullu et jos esim.haluisin terkkariksi niin mun pitäis käydä lähihoitajaksi....

    Äänestä

  • anniina kirjoitti:

    mä oon aina luullu et jos esim.haluisin terkkariksi niin mun pitäis käydä lähihoitajaksi....

    Jos sinulla on pienintäkin halua opiskella tulevaisuudessa jossakin yliopistossa, niin kannattaa ehdottomasti kuitenkin valita tässä vaiheessa lukio. Ammattikoulu ei tarjoa yliopistoon sisäänpääsemiseksi ikävä kyllä miltään laidalta riittävää tietoa, osaan ammattikorkeakoulututkintoja kylläkin.

    Äänestä

  • anniina kirjoitti:

    mä oon aina luullu et jos esim.haluisin terkkariksi niin mun pitäis käydä lähihoitajaksi....

    Tietysti kannattaa mennä lähihoitaja koulutukseen, jos tietää haluavansa terkkariksi, varsinkin kun lähihoitajakiintiössä saattaa olla helpompi päästä sisään kuin esim.lukion kautta.
    Tarkennan vielä: mikä tahansa 3-vuotinen keskiasteen tutkinto antaa täyden jatko-opinto kelpoisuuden koko EU:n alueelle yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.
    2-vuotinen tutkinto antaa jatkokelpoisuuden oman alan ammattikorkeaan mutta näitä tuskin on enää tarjolla.

    Äänestä

  • monta vaihtoehtoa kirjoitti:

    Tietysti kannattaa mennä lähihoitaja koulutukseen, jos tietää haluavansa terkkariksi, varsinkin kun lähihoitajakiintiössä saattaa olla helpompi päästä sisään kuin esim.lukion kautta.
    Tarkennan vielä: mikä tahansa 3-vuotinen keskiasteen tutkinto antaa täyden jatko-opinto kelpoisuuden koko EU:n alueelle yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.
    2-vuotinen tutkinto antaa jatkokelpoisuuden oman alan ammattikorkeaan mutta näitä tuskin on enää tarjolla.

    On totta, että ammattikoulunkin kautta on mahdollista päästä yliopistoihin, mutta ammattikoulun opinnot eivät yksinkertaisesti riitä siihen, että ymmärtäisi hyvin yliopistojen sisäänpääsykirjojen sisällön, ja itse yliopisto-opiskelukin on huomattavasti hankalempaa, kun ei ole lukenut lukion aineita.

    Äänestä

  • rpe kirjoitti:

    On totta, että ammattikoulunkin kautta on mahdollista päästä yliopistoihin, mutta ammattikoulun opinnot eivät yksinkertaisesti riitä siihen, että ymmärtäisi hyvin yliopistojen sisäänpääsykirjojen sisällön, ja itse yliopisto-opiskelukin on huomattavasti hankalempaa, kun ei ole lukenut lukion aineita.

    Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat väitelleet tohtoriksi ja tehneet elämänuransa akateemisessa maailmassa mutta eivät ole koskaan käyneet lukiota.

    totta on, että jos aikoo vaikka lääketieteelliseen tai luonnontieteeliseen yms., joutuu lukemaan itsenäisesti paljon kemiaa, biologiaa ja fysiikkaa, jos ei ole lukenut 5-8 kurssia niitä lukiossa. mutta lukionkin voi käydä opiskelematta kyseisiä aineita.

    jos haluaa tekniikkaa opiskelemaan, löytyy jo paljon kiertoteitä päästä opiskelemaan vaikka kuinka pitkälle ilman lukiota (ks. Tampereen teknisen yliopiston valintaopas).

    oikeustieteelliseen tai kauppakorkeaan ei pääse lukion tiedoilla eikä vastaustekniikalla vaan sitä varten on käytävä kalliita valmennuskursseja.

    korkeimmat mahdolliset pisteet psykologiasta yo-kirjoituksissa kirjoittanut ei välttämättä pääse opiskelemaan psykologiaa

    erittäin pieni prosentti uusista ylioppilaista pääsee jatko-opintoihin ensimmäisenä vuonna. erittäin suuri osa yliopisto-opiskelijoista on käyttänyt 1-2 vuotta lukion jälkeen pääsykokeisiin valmistumiseen. miksi, jos lukio antaa valmiudet?

    tarkoitukseni ei ole mollata mitään koulumuotoa mutta toisaalta eivät vanhat totuudet aina pidä paikkaansa.

    niinpä, Anniina, sinulla on paljon vaihtoehtoja eikä yksikään niistä vie umpiperään vaan aina voit jatkaa opintoja vaikka kuinka pitkälle.

    jäät eläkkeelle joskus 2060-luvulla. kaikki tiedot, joita sinulle opetetaan ovat vanhentuneet moneen kertaan. uuden oppiminen halu ja kiinnostus omaan alaan eivät vanhene koskaan

    Äänestä

  • monta vaihtoehtoa kirjoitti:

    Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat väitelleet tohtoriksi ja tehneet elämänuransa akateemisessa maailmassa mutta eivät ole koskaan käyneet lukiota.

    totta on, että jos aikoo vaikka lääketieteelliseen tai luonnontieteeliseen yms., joutuu lukemaan itsenäisesti paljon kemiaa, biologiaa ja fysiikkaa, jos ei ole lukenut 5-8 kurssia niitä lukiossa. mutta lukionkin voi käydä opiskelematta kyseisiä aineita.

    jos haluaa tekniikkaa opiskelemaan, löytyy jo paljon kiertoteitä päästä opiskelemaan vaikka kuinka pitkälle ilman lukiota (ks. Tampereen teknisen yliopiston valintaopas).

    oikeustieteelliseen tai kauppakorkeaan ei pääse lukion tiedoilla eikä vastaustekniikalla vaan sitä varten on käytävä kalliita valmennuskursseja.

    korkeimmat mahdolliset pisteet psykologiasta yo-kirjoituksissa kirjoittanut ei välttämättä pääse opiskelemaan psykologiaa

    erittäin pieni prosentti uusista ylioppilaista pääsee jatko-opintoihin ensimmäisenä vuonna. erittäin suuri osa yliopisto-opiskelijoista on käyttänyt 1-2 vuotta lukion jälkeen pääsykokeisiin valmistumiseen. miksi, jos lukio antaa valmiudet?

    tarkoitukseni ei ole mollata mitään koulumuotoa mutta toisaalta eivät vanhat totuudet aina pidä paikkaansa.

    niinpä, Anniina, sinulla on paljon vaihtoehtoja eikä yksikään niistä vie umpiperään vaan aina voit jatkaa opintoja vaikka kuinka pitkälle.

    jäät eläkkeelle joskus 2060-luvulla. kaikki tiedot, joita sinulle opetetaan ovat vanhentuneet moneen kertaan. uuden oppiminen halu ja kiinnostus omaan alaan eivät vanhene koskaan

    On totta, että yliopistoon voi päästä ilman lukiotakin, mutta on syytä ottaa huomioon, että kyseessä on marginaaliryhmä. Siis ehdottomasti kannattaa mieluummin mennä lukioon kuin esim. amikseen, jos suunnittelee yliopisto-opintoja! Älä anna väärää kuvaa nykynuorisolle!

    Äänestä

  • marginaalitapauksia kirjoitti:

    On totta, että yliopistoon voi päästä ilman lukiotakin, mutta on syytä ottaa huomioon, että kyseessä on marginaaliryhmä. Siis ehdottomasti kannattaa mieluummin mennä lukioon kuin esim. amikseen, jos suunnittelee yliopisto-opintoja! Älä anna väärää kuvaa nykynuorisolle!

    Oikea vastaus opiskelureitistä on se, että tosi fiksut pääsevät aivan mitä kautta aivan mihin tahansa, mutta enemmistölle eli lahjakkuudeltaan tavallisille voi suosittaa vain standardireittejä.

    Lisäksi kenenkään ei kannata etukäteen luulla fiksuudestaan ja ainutlaatuisuudestaan liikoja, sillä ns. pitkän linjan opiskelijat joutuvat fiksuudestaan huolimatta tekemään tosissaan töitä opintojensa eteen.

    Äänestä

  • Jo vain kirjoitti:

    Oikea vastaus opiskelureitistä on se, että tosi fiksut pääsevät aivan mitä kautta aivan mihin tahansa, mutta enemmistölle eli lahjakkuudeltaan tavallisille voi suosittaa vain standardireittejä.

    Lisäksi kenenkään ei kannata etukäteen luulla fiksuudestaan ja ainutlaatuisuudestaan liikoja, sillä ns. pitkän linjan opiskelijat joutuvat fiksuudestaan huolimatta tekemään tosissaan töitä opintojensa eteen.

    totta kaikki mutta vaan osaltaan.
    yliopisto ja lukio ovat peräisin muinaisesta Kreikasta mutta uudet tiet ovat syntyneet 1990-luvulla ja kehittyneet huimasti.

    Äänestä

nyt ihmetyttää miksi niin himoitset tänne helsinkiin? itse muutin tänne opiskelupaikan takia, mut enpä voisi väittää viihtyväni. eli mieti ensin mikä Sinua kiinnostaa, vasta sitten murehdi missä sitä opiskelet...esimerkkejä Hgin hinnoista minun kohdalta: vuokra-asunto (hoas-kaksio) 240euroa/kk, matkakortti (Hgin sisäinen) 30euroa/kk, kouluruoka 2.35euroa/pv...eli kyllä ainakin opintotuella pärjää, kun ei hulluna törsää...

Äänestä
  • en mä halua sinne helsinkiin vielä muuttaa,vasta sitten kun olen saanut hyvän ammatin ittelleni...

    Äänestä

  • anniina kirjoitti:

    en mä halua sinne helsinkiin vielä muuttaa,vasta sitten kun olen saanut hyvän ammatin ittelleni...

    kokeile nyt vaikka mol:in sivuilta sitä ammattien sopivuus testiä, mikä kiinnostaa sinua. eikä kannata murehtia, ei valinnan ole pakko olla lopullinen, kyllä sitä voi alaa vaihtaa vaikka vielä nelikymppisenäkin! itsekkin tässä vielä kolmekymppisenä tätinä opiskelen =)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


anniina kirjoitti:

mulla on toivoton olo.kohta pitäisi luoda jo jonkinlaista opiskelu suunnitelmaa.olen nyt kasilla ja kohta alamme valmistautua syksyn koehakuun.mutta mulla ei ole aavistustakaan mikä minusta isona tulee.tiedän vain että haluan muuttaa helsinkiin.olen selaillut www.mol.fi/avo:n sivujen ammatteja mutta aina katson ne palkkatiedot.ja kun niissä on kaikissa alle 2000€,enkä tiedä pärjääkö sillä missään helsingissä????mitä mä teen??

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu