C-vitamiini lisää stressihormoonin tuotantoa

Lisäys
Kehon happamoitumista vastaan suojaa kasvisten bikarbonaatit parhaiten

C-vitamiinia kannattaa ottaa pieninä annoksina kerralla esimerkiksi aina leivän päälle salaattia, tomaattia, kurkkua ja aterioilla paljon juureksia joissa on vain juuri sopivasti c-vitamiinia korrelisoimaan stressi tasoa.
Stressin hellittäessä voi c-vitamiinin annostusta nostaa asteittain korkeammalle lisäämällä ensin esimerkiksi omenoita, appelsiineja, marjoja aamupalaan ja välipalaan sekä sitten myöhemmin runsaasti c-vitamiinia sisältäviä täysmehuja.

Tietoisku24 kirjoitti:

C-vitamiinia kannattaa ottaa pieninä annoksina kerralla esimerkiksi aina leivän päälle salaattia, tomaattia, kurkkua ja aterioilla paljon juureksia joissa on vain juuri sopivasti c-vitamiinia korrelisoimaan stressi tasoa.
Stressin hellittäessä voi c-vitamiinin annostusta nostaa asteittain korkeammalle lisäämällä ensin esimerkiksi omenoita, appelsiineja, marjoja aamupalaan ja välipalaan sekä sitten myöhemmin runsaasti c-vitamiinia sisältäviä täysmehuja.

Se että saisit riittävästi sitä c-vitamiinia leivänpäällä edellyttää sellaisen leipämäärän syöntiä että lihoisit siitä kuin syöttö porsas. Leipä on pahin lihottaja varsinkin voin kanssa nautittuna. Mutta voikaan ei tosin ole yhtä epäterveellistä kuin leipä. Kasviksetkin tosin turvottavat jos niitä syö suuria määriä. d-b- Ja c- vitamiinin voi ihan turvallisesti ottaa purkista.
PS. Sinun ei kannattaisi lukea sellaisia artikkeleita jotka ovat tarkoitettuja lähinnä alan ammattilaisille. He osaavat vetää oikeat johtopäätökset artikkeleista koulutuksensa ansiosta. Eikä niin kuin (maalikkosaarnaajat ) vedä liian yksioikoisia johtopäätöksiä tyyliin "jäätelönsyöminen lisää hukkumisia".

terveydenhoidon-amk kirjoitti:

Se että saisit riittävästi sitä c-vitamiinia leivänpäällä edellyttää sellaisen leipämäärän syöntiä että lihoisit siitä kuin syöttö porsas. Leipä on pahin lihottaja varsinkin voin kanssa nautittuna. Mutta voikaan ei tosin ole yhtä epäterveellistä kuin leipä. Kasviksetkin tosin turvottavat jos niitä syö suuria määriä. d-b- Ja c- vitamiinin voi ihan turvallisesti ottaa purkista.
PS. Sinun ei kannattaisi lukea sellaisia artikkeleita jotka ovat tarkoitettuja lähinnä alan ammattilaisille. He osaavat vetää oikeat johtopäätökset artikkeleista koulutuksensa ansiosta. Eikä niin kuin (maalikkosaarnaajat ) vedä liian yksioikoisia johtopäätöksiä tyyliin "jäätelönsyöminen lisää hukkumisia".

Kroonisenstressin aikana kannattaa c-vitamiinin saanti minimoida. Hyvin pienetkin määrät, jopa 10 mg, C-vitamiinia päivittäin riittää estämään puutosoireet.

Tuon määrän saa todellakin sisällytettyä voileipien väliin helposit eli n. 100g kasvistäytettä.

Juurikin näin eli "jäätelön syönti lisää hukkumisia" ja "c-vitamiini lisää kroonista stressiä".
Nämä artikkelit nyt vain ylittävät siinä määrin ymmärryksesi etten voi niitä sinulle suositella koska et osaa sijoittaa asioita oikeaan kontekstiin.
Näen teksteissäsi hyvin vahvasti pakkomielteisiä piirteitä joihin ei varmasti auta lääketieteelisten tekstien oma tulkinta.

terveydenhoidon-amk kirjoitti:

Juurikin näin eli "jäätelön syönti lisää hukkumisia" ja "c-vitamiini lisää kroonista stressiä".
Nämä artikkelit nyt vain ylittävät siinä määrin ymmärryksesi etten voi niitä sinulle suositella koska et osaa sijoittaa asioita oikeaan kontekstiin.
Näen teksteissäsi hyvin vahvasti pakkomielteisiä piirteitä joihin ei varmasti auta lääketieteelisten tekstien oma tulkinta.

Jäätelö ei liity tähän asiaan nyt milläänlailla. c-vitamiini lisää stressihormonin tuotantoa joten sitä ei kannata syödä runsaasti silloin kun kärsii kroonisesta stressistä. kroonisesta stressistä kärsivillä on stressihormooni tasot luonnottoman korkealla eikä siihen auta mikään muu kuin että karsii ruokavaliosta stressihormooneja tuottavat aineet eli käytännössä c-vitamiinin.

Tietoisku24 kirjoitti:

Jäätelö ei liity tähän asiaan nyt milläänlailla. c-vitamiini lisää stressihormonin tuotantoa joten sitä ei kannata syödä runsaasti silloin kun kärsii kroonisesta stressistä. kroonisesta stressistä kärsivillä on stressihormooni tasot luonnottoman korkealla eikä siihen auta mikään muu kuin että karsii ruokavaliosta stressihormooneja tuottavat aineet eli käytännössä c-vitamiinin.

Huomaan ettet ole mikään penaalin terävin kynä kun et ymmärtänyt sarkastista metaforaani. Tuskin tiedät myöskään mikä on krooninen stressi vaikka oletkin sen varmaan itsellesi diagnoosisoinut.

terveydenhoidon-amk kirjoitti:

Huomaan ettet ole mikään penaalin terävin kynä kun et ymmärtänyt sarkastista metaforaani. Tuskin tiedät myöskään mikä on krooninen stressi vaikka oletkin sen varmaan itsellesi diagnoosisoinut.

Tieteen lomassa ei yleensä harrasteta sarkasmia eikä metaforien käyttöä. Pseudotieteiden parissa se on yleisempää.


Stressi
Tämä artikkeli käsittele stressiä sen lääketieteellisessä merkityksessä.
Stressi on Euroopan Unionissa käytettävän määritelmän mukaan fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina oireina ja toimintahäiriöinä ilmenevä häiriötila, joka johtuu yksilön kokemuksesta, ettei hän kykene selviytymään häneen kohdistuvista vaatimuksista. Toisen määritelmän mukaan stressi voidaan määritellä ympäristön yksilöön kohdistamaksi uhkaksi tai vahingolliseksi vaikutukseksi tai yksilön vasteeksi tällaisiin tekijöihin. Esim. aikaerorasitus eli jet lag on lievä stressin muoto. Voimakkaat kokemukset esimerkiksi sodassa voivat johtaa adaptaatiosyndroomaan, joka jatkuu myös silloin kun voimakkaan stressin aiheuttanut tilanne loppuu. Haastava käytös voi olla tapa purkaa stressiä.

Stressi ei ole vain henkilökohtainen kokemus. Se on myös sosiaalinen ilmiö, joka voi tarttua ja siirtyä ihmisestä toiseen kotona ja työpaikalla. Stressi voi tarttua suoraan tai myötäelämisen välityksellä tai siirtyä epäsuorasti stressaantuneen henkilön käyttäytymisen kautta.

Stressin fysiologiaa
Stressitilanteissa aktivoituvat sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseli. Sympaattisen hermoston aktivoituminen vapauttaa verenkiertoon katekoliamiineja. Kortikotropiinin eritys aivolisäkkeestä lisääntyy ja sen seurauksena veren glukokortikoidi pitoisuus kasvaa. Stressi voi aiheuttaa ruokahalun kasvua tai ruokahaluttomuutta.

Stressi voi olla akuuttia tai kroonista. Akuutti stressi aiheuttaa sympaattista hermojärjestelmää aktivoimalla akuutin stressivasteen eli ”taistele tai pakene” -reaktion, jolloin sydämen syke ja hengitystaajuus lisääntyvät, verenkiertoa ohjautuu enemmän lihaksille ja vähemmän muualle elimistöön, lihakset jännittyvät ja suoliston toiminta hidastuu. Akuutti stressi on monesti hyödyllinen tila, koska se lisää elimistön suorituskykyä.

Stressin terveysvaikutukset
Stressi voi aiheuttaa unettomuutta toisaalta univaje voi myös aiheuttaa stressioireita. Pitkään jatkuva stressi voi aiheuttaa elimistön kroonisen stressivasteen, jolla on monia haitallisia vaikutuksia. Se muun muassa heikentää immuunivastetta, lisää sydänperäisen kuoleman riskiä ja astmaan sairastuvuutta. Pitkittynyt stressi kuluttaa energiavarastoja, hidastaa ruuansulatusta ja nostaa verenpainetta. Suuri osa pitkäkestoisen stressin haitallisista terveysvaikutuksista välittyy stressin aiheuttamalla epäterveellisellä käyttäytymisellä (alkoholinkäytön ja tupakoinnin lisääntyminen, epäterveellinen ravinto, lihavuus, vähäinen yöuni, vähäinen liikunta, huono hoitomyöntyvyys).

Stressin alalajeja
Stressi voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: distressiin, eustressiin ja neustressiin. Distressi on negatiivista, uuvuttavaa stressiä, jonka ihminen kokee selkeästi pahana ja uhkaavana. Eustressi on "hyvää stressiä", jota tavataan ihmisen ollessa tilanteessa, jonka hän kokee innostavana tai motivoivana. Eustressi on välttämätöntä ihmisen henkiselle kasvulle, kehitykselle ja erilaisten taitojen hallitsemiselle. Neustressi on kahden edellisen välimaastossa, eikä se aiheuta erityisen hyvää eikä huonoa mielialaa. Esimerkki neustressistä on maapallon toisella puolella sattuva suuronnettomuus, joka on meille kaukana asuville ihmisille ikävä asia, mutta ei kuitenkaan merkitse meille sellaista uhkaa, joka aiheuttaisi meille stressiä sanan perinteisessä merkityksessä.

Ne ovat netistä kartuttamaani yleistietoa jota levitän eteenpäin.