valintoja elämässä

katson eteen
hapuillen, yritän tarrata
en saa otetta
olen aina etsinyt syitä
itsestäni

etsiäkö turhaan
jospa vain olisi,
sulkisi silmät
huokaisten
tarraisi uudelleen,
niin sokkona
että sitä joko onnistuu
tai romahtaa täysin
syöksyen tuntemattomaan,
olemattoman uumeniin

miksi elää jos
ei uskalla tuntea,
se ei tunnu elämältä,
se vain on.

tarraisin sokkona ja
jos silmäni avatessani
olisi pimeää
sukeltaisin sinne,
unohdukseen
jonnekin missä,
en ole vielä uskaltanut käydä

kuin että aina,
silmät niin avoinna
kaikenkirkkauden häikäisten
saaden peilini murenemaan

jos uskaltaisin uskoa,
elää pelkän toivon varassa
niin että silmät avatessani
vaikka en näkisikään,
tuntisin kosketuksen

tietäisin
että olet siinä
sillä kaikki se,
mikä ei näy,
sen tuntee
..
7112
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Lyhyt askel
niin suuri pelko
astua maailmaan
kuin vesikelkalla hyppyrimäkeä
vaan elämä on niin autiota
että siihen on vaikea mahtua
kun ei uskalla
Sumuverho
ja ajatus pakokauhu.
Pieni koira räksyttää
pakenet
ja se puree sinua nilkkaan.
Menet kohti koiraa
se pakenee
Rohkeus tulla
ja rohkeus mennä
ja siihen väliin
vielä vähän lisää
Tunteiden kohtaaminen
vaatii rohkeutta
mutta sitten kokeekin
suuremmoista.
Tunnet miten hän koskettaa.

Äänestä
  • Mistä tuo nimimerkki?

    Äänestä

  • Kyyneleet koskettaa ihoa
    niissä näkyy elämän
    värit ja sisään kätkeytyy
    paljon tunteita-rakkautta
    Kyynel virtaa
    mutta vaatii kuivuakseen
    auringon ja lämpimän tuulen
    ja kun kohtaat kyyneleen
    kohtaat tunteen ja rakkauden
    pimeydessäkin tunnet kosketuksen

    Äänestä

  • Kyyneleet ovat virranneet
    viime vuosina enemmän
    kuin koskaan.

    Äänestä

  • Hali <3

    Äänestä

Maantie on kiviä täynnä, kova sen pinta on astella, siksi liikunkin ilmassa ja kuljen tähtien teitä. Öitä pöitä.

Äänestä

Ihan hyviä runosia. Mutta oletatteko että kaikki mitä ihminen tekee, sanoo tai on, on aina seurausta pelosta tai rakkaudesta. Hmm...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


pimeään kirjoitti:

katson eteen
hapuillen, yritän tarrata
en saa otetta
olen aina etsinyt syitä
itsestäni

etsiäkö turhaan
jospa vain olisi,
sulkisi silmät
huokaisten
tarraisi uudelleen,
niin sokkona
että sitä joko onnistuu
tai romahtaa täysin
syöksyen tuntemattomaan,
olemattoman uumeniin

miksi elää jos
ei uskalla tuntea,
se ei tunnu elämältä,
se vain on.

tarraisin sokkona ja
jos silmäni avatessani
olisi pimeää
sukeltaisin sinne,
unohdukseen
jonnekin missä,
en ole vielä uskaltanut käydä

kuin että aina,
silmät niin avoinna
kaikenkirkkauden häikäisten
saaden peilini murenemaan

jos uskaltaisin uskoa,
elää pelkän toivon varassa
niin että silmät avatessani
vaikka en näkisikään,
tuntisin kosketuksen

tietäisin
että olet siinä
sillä kaikki se,
mikä ei näy,
sen tuntee
..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu