missäköhän on sanat siihen sirkesalon kappaleeseen missä laulaa hukkumisesta ja jotain. meinaan saada kohtauksen kun en löydä
sirkesalon kappale
sadasdasd
62376
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
MULL' ON IKÄVÄ SUA
Mull' on ikävä sua,
vaikka seisot metrin päässä (seisot metrin päässä),
voisit olla vaikka päiväntasaajalla,
kuun pimeällä puolella taikka veden alla,
minua kun hiljaisuuden vasalla
lyöt
ja siksi valvon yöt.
Mull' on ikävä sua,
enkä tiedä minne mennä (tiedä minne mennä),
tukahtunut raivo meistä vallan otti,
kaksi onnetonta - tuplajättipotti...
Tänään emme voita onnennumeroita,
jos
mä olen palkintos.
Mull' on ikävä sua
ja sull' on ikävä mua
eikä kumpikaan tahtois epäonnistua.
Tämä sekava reitti meitä harhaan vie,
kohta pitäis löytää joku toinen tie.
Mull' on ikävä sua,
etsä kuule kun mä huudan (kuule kun mä huudan):
"Tulisitko pois jo päiväntasaajalta,
syliin sukeltaisit valtameren alta,
ilma välillämme tuntuu painavalta
nyt,
kun kuorees käperryt."
Mull' on ikävä sua
ja sull' on ikävä mua
eikä kumpikaan tahtois epäonnistua.
Tämä sekava reitti meitä harhaan vie,
kohta pitäis löytää joku toinen tie.
Tämä sekava reitti meitä harhaan vie,
kohta pitäis löytää joku toinen tie.
Mull' on ikävä sua,
vaikka seisot metrin päässä (seisot metrin päässä),
tulisitko pois jo päiväntasaajalta,
syliin sukeltaisit valtameren alta...
Ilma välillämme tuntuu raikkahalta,
jos
sä näytät aurinkos...
Jos
sä näytät aurinkos,
jos
sä näytät aurinkos,
hei,
näytä mulle aurinkos!
LEIJAILEN
Aurinko maalaa mun ihoani
aallokko hyväilee hiuksiani
Yksinäisen atollin
löysin, sitä kävelin
rantaan jonka korallin
sekaan heti sukelsin
Valtakuntaan vedenalaiseen
Leijailen, leijailen
Meri on turkoosin sininen
hitaasti kellun ja nautiskelen
Tuskin edes muistaisin
mitä tänne pakenin
ajantajun kadotin
syvemmälle vajosin
Valtakuntaan vedenalaiseen
Leijailen, leijailen
En ole yksin enkä yksinäinen
on ympärillä parvi monituhatpäinen
kalojen, kauniiden, hiljaisten
suurien, pienien, värikkäiden
niitä tuijottelen
ja pois mä tahdo en
vaan leijailen
Vedenalaiseen valtakuntaan
aallot minua kuljettaa.
- A.Sirkesalo -
Ihan nousi niskavillat pystyyn kun noita sanoja luki- vedenalaiseen valtakuntaan, sinne hän joutui, ja myös perheensä ilmeisesti, ja niin julmalla tavalla.Itku tässä meinaa ihan tulla.:-(
Aikas kauheeta...hhuuh, pistää miettimään!
Varmaan nää tekstit on pelkkää sattumaa,eikä niistä kannata mitään mystisiä johtopäätöksiä tehdä. Jos Akilla olis ollut jokin ennakkoaavistus tuskin hän olisi perhettään vaaaraan saattanut. Mystikot jäitä hattuun.
Tuo "Leijailen" on julkaistu albumilla Aika vuodelta 1996.