http://img31.exs.cx/img31/518/air8dm.jpg
South Sea on punaisen ympyrän sisässä rivissä olevat rakennukset
Blue Village Pakarang on sinisen ympyrän sisässä olevat punakattoiset rakennukset (joen molemmin puolin)
Tiivistän tähän seikkoja jotka johtivat Pakarang hotellin turmaan:
-Pakarang oli rakennettu aivan rantaan
-Ranta oli erityisen loiva, hotellin kohdalta pystyi kävelemään merelle jopa 200m. Tämä antoi aallolle helpon "nousukulman" ja kasvatti sen korkeutta.
-Alue on eritäin tasainen, ensimmäinen mäki on kaukana sisämaassa
-Osa takana olevista alueista on meren pinnasta vain puoli metriä ylempänä ja alempana kuin itse ranta
-Hotelli-alueen keskellä virtasi joki joka helpotti aallon matkaa
-Blue villagen rakennukset olivat 1-2 kerroksisia. Katolle ei tietääkseni voinut päästä helposti, eikä myöskään kerennyt.
(Olen itse asunut kaikkissa eri tyyppisissä Pakarang majoituksissa ja tiedän rakennukset)
-Takana oli tiheä viidakko ja joki joten juoksu maalle päin pysähtyi lyhyeen
-Aamias rakennus oli avoin kolmeen ilman suuntaan ja yksi kerroksinen
-Suosituin auringon otto alue oli hotellin joen eteläpuolella, jonnne joutui kahlaamaan joen yli, joten sieltä ei voinut käytännössä paeta. En tiedä oliko nousuveden aika, jos oli, joen syvyys oli yli metrin ja virtaus kova. Siitä ei yli mennä alle 40sekunnin ja lapset ei ilman aikuista olenkaan.
-Aalto jatkoi 2km sisämaahan ja tuli tietysti saman matkan takaisin, joten "onnekas" sai 4 kilometriä "kyytiä" viidakon ja rakenusten läpi.
-Vaikka olisi voinut juosta aaltoa karkuun suoraan sisämaahan olisi se vaatinut gebardin nopeuden ja kamelin kestävyyden. Aalto tuli kovaa ja Kilpajuosua oli n. kahden kilometrin matka.
-Pelastustöitä hankaloitti se että kaksi siltaa alueiden valiltä huuhtoutui pois
Tätä ei pidä lukea niin että hotelli olisi rakennettu piittamattomasti tai asiakkaiden turvallisuudesta välittämättä. New York on rakennettu samaan tyyliin ja odottelee parasta aikaa Tsunamia Kanarian saarilta...
Olen näitä asioita viikon miettinyt, koska olin itse hotellissa töissä ja olen tullut siihen tulokseen että varma pelastuminnen oli mahdollista vain South Sea Hotellin kolmanteen kerrokseen kereneillä ja heitä ei ollut monta.
Kun itse olin töissä South Sea oli vasta rakenteilla, joten jos tsunami olisi iskenyt silloin, olisin 95% varmuudella menehtynyt.
Suren omaisten puolesta ja paratiisin tuhoutumista. Kiitän hyväää tuuriani, arvostan elämää ja ennenkaikkea kunioitan syvästi luononnon voimia.
http://earthobservatory.nasa.gov/NaturalHazards/Archive/Dec2004/khaolak_iko_2003003_lrg.jpg
http://earthobservatory.nasa.gov/NaturalHazards/Archive/Dec2004/khaolak_iko_2004364_lrg.jpg
South Sea on punaisen ympyrän sisässä rivissä olevat rakennukset
Blue Village Pakarang on sinisen ympyrän sisässä olevat punakattoiset rakennukset (joen molemmin puolin)
Tiivistän tähän seikkoja jotka johtivat Pakarang hotellin turmaan:
-Pakarang oli rakennettu aivan rantaan
-Ranta oli erityisen loiva, hotellin kohdalta pystyi kävelemään merelle jopa 200m. Tämä antoi aallolle helpon "nousukulman" ja kasvatti sen korkeutta.
-Alue on eritäin tasainen, ensimmäinen mäki on kaukana sisämaassa
-Osa takana olevista alueista on meren pinnasta vain puoli metriä ylempänä ja alempana kuin itse ranta
-Hotelli-alueen keskellä virtasi joki joka helpotti aallon matkaa
-Blue villagen rakennukset olivat 1-2 kerroksisia. Katolle ei tietääkseni voinut päästä helposti, eikä myöskään kerennyt.
(Olen itse asunut kaikkissa eri tyyppisissä Pakarang majoituksissa ja tiedän rakennukset)
-Takana oli tiheä viidakko ja joki joten juoksu maalle päin pysähtyi lyhyeen
-Aamias rakennus oli avoin kolmeen ilman suuntaan ja yksi kerroksinen
-Suosituin auringon otto alue oli hotellin joen eteläpuolella, jonnne joutui kahlaamaan joen yli, joten sieltä ei voinut käytännössä paeta. En tiedä oliko nousuveden aika, jos oli, joen syvyys oli yli metrin ja virtaus kova. Siitä ei yli mennä alle 40sekunnin ja lapset ei ilman aikuista olenkaan.
-Aalto jatkoi 2km sisämaahan ja tuli tietysti saman matkan takaisin, joten "onnekas" sai 4 kilometriä "kyytiä" viidakon ja rakenusten läpi.
-Vaikka olisi voinut juosta aaltoa karkuun suoraan sisämaahan olisi se vaatinut gebardin nopeuden ja kamelin kestävyyden. Aalto tuli kovaa ja Kilpajuosua oli n. kahden kilometrin matka.
-Pelastustöitä hankaloitti se että kaksi siltaa alueiden valiltä huuhtoutui pois
Tätä ei pidä lukea niin että hotelli olisi rakennettu piittamattomasti tai asiakkaiden turvallisuudesta välittämättä. New York on rakennettu samaan tyyliin ja odottelee parasta aikaa Tsunamia Kanarian saarilta...
Olen näitä asioita viikon miettinyt, koska olin itse hotellissa töissä ja olen tullut siihen tulokseen että varma pelastuminnen oli mahdollista vain South Sea Hotellin kolmanteen kerrokseen kereneillä ja heitä ei ollut monta.
Kun itse olin töissä South Sea oli vasta rakenteilla, joten jos tsunami olisi iskenyt silloin, olisin 95% varmuudella menehtynyt.
Suren omaisten puolesta ja paratiisin tuhoutumista. Kiitän hyväää tuuriani, arvostan elämää ja ennenkaikkea kunioitan syvästi luononnon voimia.
http://earthobservatory.nasa.gov/NaturalHazards/Archive/Dec2004/khaolak_iko_2003003_lrg.jpg
http://earthobservatory.nasa.gov/NaturalHazards/Archive/Dec2004/khaolak_iko_2004364_lrg.jpg
Vastaukset 2
Vanhimmat
hei..
olin khaomlaokissa pakarang hotellissa vajaa vuosi sitten...varmasti se tekee asiasta vielä kauheamman...mietin koko ajan , että minä en todella olisi älynnyt juosta karkuun..eihän sitä ihminen yleensä joudu merta juoksemaan karkuu...
mieheni katsoi ennen joulua melkein joka aamu matkoja jouluksi..luojan kiitos enmme löytäneet matkoja...
olen silti todella surullinen..kyyneleet tulee silmiin usein..ja minun on pakko nähdä miten se tapahtui...uja imisiä ja kaikkea..muuten mielikuvitukseni ei anna minulle rauhaa..
tämä ei kuitenkaan ole varmasti viimeinen kerta kun jotain näin kauheaa tapahtuu..toivottavasti maailmasta tulisi parempi ja turvallisempi
tosta selvis jo paljon.