Narsismi ihmisessä on häiriö, se on selvä, mutta se miten narsismi ihmisessä näkyy riippuu hänen älykkyydestään ja siitä, kuinka paljon hän tietää asioista ja asioita oikeasti.
Siis vaikka professori ja aivotutkija saattaa olla täysin umpinarsistinen, mutta niin saattaa olla samassa laitoksessa toimiva siivoojakin. Narsistien teot ovat vain rakennettu eri tavoin. Professorilla saattaa olla todella juonikkaat ja monikutkaiset teot, jotka ovat kuin palapeli ja joilla hän kiusaa muita, mutta siivojalla on aina vain yksinkertaisia tekoja.
Siivooja harvoin voi kiusata työpaikallaan, jos tekee, on hän helpommin poistetavissa palkkalistalta kuin professori virastaan, joten ensisijainen kohde osoittaa narsismiaan on hänellä varmasti oma perhe. Professori voi kiusata työpaikallaan tai perheessä tai molemmissa. Voi olla, että jonkin professorin narsismi näkyy vain työpaikalla, mutta kotona taas ei, eli työntekijät ja työkaverit olisivat uhreja, mutta kotiväki ei olisi. Tai toisinpäin. Siivooja on hierarkiassa alinpana, joten hän ei kykene työpaikallaan oikein muita kiusaamaan, professori on hierarkian yläpäässä ja voi halutessaan kiusata kaikkia koko organisaatiossa.
Siten jonkin professorin narsismi on paljon näkyvämpää ja useat ihmiset voivat puhua siitä, kun taas siivoojan narsismi on näkymätöntä ja se todennäköisesti ainoastaan kohdistuu vain omaan perheeseen. Siitä puhutaan siellä jos puhutaan. Eli työpaikalla mielistelijä ja alammainen on kotona vastaavasti kuin kuningatar.
Ja keinoissahan se myös näkyy, joku professorin keinot toteuttaa narsismia ovat monimutkaisia, voivat olla älykkäästi ajateltuja ja ovat kuin palapeli joka vasta koottuna onkin se kiusa. Koulutettu ihminen osaa senkin. Hän voi taas kyllä yksinkertaisesti työyhteisössä suosia tiettyjä ja painaa alas toisia. Hän suosii tukijoitaan. Siivooja käyttää samanlaisia keinoja salassa kotonaan, lapsiensa ja aviopuolisonsa kanssa. Keinot ovat vain yksinkertaiset ja tietämättömyys asioista antaa vielä lisämausteen asioille.
Professorin narsismi saattaa tuhota työelämässä jonkin ihmisen uran ja etenemisen, mutta taas siivoojan narsismi kotona saattaa tuhota koko elämän ihmiselta joka yleensä on hänen oma lapsensa. Vaikka professori olisi kotonaan narsisti antaa hänen lapsillaan rahallisesti vauraampi elämä ja vanhemman auktoriteetti työelämässä paljon paremmat mahdollisuudet selviytyä kuin siivoojan perheessä. Siivoojan perheessä eletään yleensä kuin kädestä suuhun ja lapset ovat paljon sidotumpia vanhempaansa, koska heillä ei ole oikein mitään tulevaisuutta eikä jalansijaa mihin astua elämässä eteenpäin.
Kun siivoojan perhe on yleensäkin huonossa asemassa sen tulisi olla yhtenäinen päästäkseen parempiin oloihin, mutta narsisti tuhoaa perheeltään sen mahdollisuuden ja perhe on kuopan pohjalla ja yleensä pysyykin siellä, siitä pitää narsisti huolen. Se on vakava juttu. Sillä luodaan tänne vain rikkinäisiä ihmisiä.
Siis vaikka professori ja aivotutkija saattaa olla täysin umpinarsistinen, mutta niin saattaa olla samassa laitoksessa toimiva siivoojakin. Narsistien teot ovat vain rakennettu eri tavoin. Professorilla saattaa olla todella juonikkaat ja monikutkaiset teot, jotka ovat kuin palapeli ja joilla hän kiusaa muita, mutta siivojalla on aina vain yksinkertaisia tekoja.
Siivooja harvoin voi kiusata työpaikallaan, jos tekee, on hän helpommin poistetavissa palkkalistalta kuin professori virastaan, joten ensisijainen kohde osoittaa narsismiaan on hänellä varmasti oma perhe. Professori voi kiusata työpaikallaan tai perheessä tai molemmissa. Voi olla, että jonkin professorin narsismi näkyy vain työpaikalla, mutta kotona taas ei, eli työntekijät ja työkaverit olisivat uhreja, mutta kotiväki ei olisi. Tai toisinpäin. Siivooja on hierarkiassa alinpana, joten hän ei kykene työpaikallaan oikein muita kiusaamaan, professori on hierarkian yläpäässä ja voi halutessaan kiusata kaikkia koko organisaatiossa.
Siten jonkin professorin narsismi on paljon näkyvämpää ja useat ihmiset voivat puhua siitä, kun taas siivoojan narsismi on näkymätöntä ja se todennäköisesti ainoastaan kohdistuu vain omaan perheeseen. Siitä puhutaan siellä jos puhutaan. Eli työpaikalla mielistelijä ja alammainen on kotona vastaavasti kuin kuningatar.
Ja keinoissahan se myös näkyy, joku professorin keinot toteuttaa narsismia ovat monimutkaisia, voivat olla älykkäästi ajateltuja ja ovat kuin palapeli joka vasta koottuna onkin se kiusa. Koulutettu ihminen osaa senkin. Hän voi taas kyllä yksinkertaisesti työyhteisössä suosia tiettyjä ja painaa alas toisia. Hän suosii tukijoitaan. Siivooja käyttää samanlaisia keinoja salassa kotonaan, lapsiensa ja aviopuolisonsa kanssa. Keinot ovat vain yksinkertaiset ja tietämättömyys asioista antaa vielä lisämausteen asioille.
Professorin narsismi saattaa tuhota työelämässä jonkin ihmisen uran ja etenemisen, mutta taas siivoojan narsismi kotona saattaa tuhota koko elämän ihmiselta joka yleensä on hänen oma lapsensa. Vaikka professori olisi kotonaan narsisti antaa hänen lapsillaan rahallisesti vauraampi elämä ja vanhemman auktoriteetti työelämässä paljon paremmat mahdollisuudet selviytyä kuin siivoojan perheessä. Siivoojan perheessä eletään yleensä kuin kädestä suuhun ja lapset ovat paljon sidotumpia vanhempaansa, koska heillä ei ole oikein mitään tulevaisuutta eikä jalansijaa mihin astua elämässä eteenpäin.
Kun siivoojan perhe on yleensäkin huonossa asemassa sen tulisi olla yhtenäinen päästäkseen parempiin oloihin, mutta narsisti tuhoaa perheeltään sen mahdollisuuden ja perhe on kuopan pohjalla ja yleensä pysyykin siellä, siitä pitää narsisti huolen. Se on vakava juttu. Sillä luodaan tänne vain rikkinäisiä ihmisiä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Samaa olen miettinyt. Narsismi on ennen kaikkea emotionaalinen vamma, ei niinkään älyllinen. Näin ollen narsisti voi olla sekä älykäs ja myös menestynyt, mutta yhtä hyvin tyhmä ja sosiaalisesti alemmalla tasolla.
Se, mikä kokemus itsellä on narsisteista, niin joka tapauksessa narsisti luulee olevansa kauniimpi, fiksumpi ja menestyneempi kuin mitä todellisuudessa onkaan. Naurettava pullisteleva persoonallisuus, joka saa kiksejä toisten alentamisesta ja nujertamisesta.
Oikeasti vahva ja suuri ihminen ei tarvitse toisten nujertamista ja alentamista oman mitättömyyden ja alemmuudentunnon pönkittämiseen. Oikeasti vahva ja suuri ihminen kestää myös toisten menestyksen ja jopa auttaa kanssaihmisiä kasvamaan ja kehittymään paremmiksi, jotta hekin voisivat menestyä.
Miksi esimerkissä on aivotutkimusprofessori ?
Tämä on täysin totta.
Tapasin erään reppanan ensimmäisessä työpaikassani, joka oli varmuudella jonkun narsistisesti käyttätyvän persoonallisuushäiriön omaava (Narsisti, Rajatila etc.)
Tyyppi oli melkein 30v, sai firmamme huonointa palkkaa ja ajeli julkisilla kulkuneuvoilla, mutta silti luuli että muut uskoo kaiken paskapuheen mitä sylki aina välillä toi. (Naisvalloitukset, omisti esineitä joita kukaan ei nähnyt yms.)
Repertuaariin kuului myös työkavereiden päivittäinen ajoittain melko rankkakin mollaaminen, mutta tietenkään mitään itseensä kohdistuvaa kritiikkiä hän ei kestänyt. Mutta selkeästi hän ei nähnyt mitään väärää omassa käytöksessään eikä oikeasti katunut pätkääkään käytöstään. Häpeä puuttui tietenkin myös kokonaan ja välillä jutut olivat kyllä lapsellisen noloja.
Ihan täyspäiväiseksi narsistiksi en kaveria haluisi leimata, koska hän selkeästi tunsi surua kun (harvat) ihmiset joista hän piti saivat esim. potkut. Varmaan joku rajatilapersoona.
Kusipää joka tapauksessa.
Narsisti on ennen kaikkea tyhmä. Narsistilta puuttuu kyky käsitellä omia tunteitaan ja ajatuksiaan. Tämä puute puolestaan kielii vielä laajemmasta vammasta kognitiivisten kykyjen alueella. Narsistilta puuttuu kyky hallita omaa mieltään, joten hän purkaa turhautumisensa pyrkimällä hallitsemaan muita. Narsistin pää on koko ajan kaaoksessa. Siksi narsisti on kuin isotteleva pikkupoika; siihen asti se rääkyy ja kiukuttelee kunnes joku tökkää sitä vatsaan ja sen jälkeen lyyhistyy itkuisena maahan.
Kertakaikkiaan surkea olento.