Osaatko pyytää anteeksi

se on moni tahoista

Ei ole vaikeaa.
Osaan.

Osaan molemmat. Tai riippuuhan se anteeksi antaminen aina toki vähän siitä mitä on tehty mutta yleisesti aika usein kyllä.

Ei ole vaikeuksia antaa eikä pyytää, tulee ihan suoraan sydämestä. En jää kaivelemaan tai muistelemaan. Ja sitä paitsi en edes muista seuraavana päivänä, mistä olen pyytänyt tai antanut anteeksi. En ole pitkävihainen tai sitten minulla on lyhyt muisti. Jompsis kumpsis

Ei ole vaikeaa.

Mutta olen joskus loukannut toisen tunteita, kun ihminen ei vaan aina osaa. Paria juttua olen harmitellut joita ei ole ollut sopivaa aikaa pyytää anteeksi ja joissa on tullut väärinkäsitys ja olen toiminut tyhmästi. Mutta ei ole tullut sellaista hetkeä jossa olisi voinut puhua rauhassa, ilman että muut saavat väärän kuvan tai alkavat kysellä mistä oikein on kyse.

Eräs mies ei tätä lue mutta sanon silti: anteeksi että loukkasin joskus sanoillani. Järki käski sanoa muuta kuin mitä sydän tahtoi. Sanoin vielä kamalasti kun epäilin syitäsi sanoa mitä sanoit. Olet ihanuus mieheksi, älä koskaan unohda sitä!

Jos olen tehnyt toista kohtaan väärin, pyydän anteeksi. Toinen asia on, saanko anteeksi. En petä, en varasta, en valehte, en hyväksikäytä. Virheetön en silti ole. Hyvä aloittaja, että otit tämän asian esille. Siinä on meille kaikille pohtimista. Annan anteeksi toiselle yhden kerran, mutta en toista kertaa.

tietoinen että olen jotakin loukannut, niin ei ongelmaa anteeksipyytämisen kanssa, mutta se, saanko anteeksi , se on vastapuolen mielipide.