Israelin mafia ja abloy

Laitetaan vajakit tappeleen keskenään niin on helppo toteuttaa aasian invaasio ja teollisuuden automatisaatio. Sitten väestömäärän vähennys ohjelmat kehiin.

https://www.youtube.com/watch?v=vKvQiHiLabE

Hasislevyissä oli tunnuksena Daavidin tähti ympyrän sisällä. Organisaatio jäi kiinni. Pitkiin vankeusrangaistuksiin tuomittujen joukossa oli Raine Sievälä. Hän on Raimo Tienhaaran veli. Daavidin tähti -tynnyreitä tuotiin Suomeen Hollannista pääasiassa vuoden 2011 aikana.

Samoihin aikoihin Daavidin tähti -logolla varustettuja hasislevyjä toi Suomeen toinenkin ryhmittymä. Sen johtohahmo oli Raimo Tienhaara. Hän sai huumausainerikoksista 11:n ja puolen vuoden tuomion.

Helsingin huumeyksikön mukaan TeeHoon organisaatio, niin sanottu Pihlajamäen liiga, toi huumausaineita Virosta.

Daavidin tähti -logot yhdistävät veljesten hasisliigat toisiinsa ja onkin mahdollista, että hasislevyjen alkuperä on ollut yksi ja sama eli Hollanti. Nyt meneillään olevassa tutkinnassa myös Jari Aarnion ja United Brotherhood-jengin johtohahmon Keijo Vilhusen nimet ovat nousseet esiin.

MOT:

"Voisiko olla niin, että Aarnio on päässyt osaltaan hyötymään näistä huumausaine-eristä?"

Jukka Haavisto, tutkinnanjohtaja, kihlakunnan syyttäjä:

"No tutkinnankohde on tietysti tässäkin yhteydessä, niin kuin tietysti vakuustakavarikkokin kertoo, että selvitämme sitä, että jos huumausaineita tuodaan maahan, niin ne menevät markkinoille ja mihin ne mahdollisesti menevät."

Hasista levitettiin Etelä-Suomeen satoja kiloja ja joku siitä kaupasta on myös hyötynyt. Keskusrikospoliisi hoiti tynnyrijutun kansainvälisen puolen eli vastasi tutkinnasta maahantuontiin asti. Suomessa tutkintavastuu huumeiden levityksestä siirtyi Helsingin huumeyksikölle. Siinä vaiheessa tapahtui jotain, jota Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi on kutsunut erimielisyydeksi tutkinnassa.

Jukka Haavisto:

"Ei minulla oo mitään tiedossa, mitään sellaisia, että siellä mitään, että kyse olisi mistään henkilöiden riidoista tai tällaisista."

Leppiniemen vihjaamat erimielisyydet liittyvät julkisuudessa esillä olleeseen salaperäiseen "Pasilan mieheen".

MOT:

"Onko kyse Jari Aarniosta?"

Jukka Haavisto:

"...Tynnyrijutun yhteydessähän on ollu selvityksiä siitä, että kuka se henkilö siinä yhteydessä olisi. Meidän tutkinnassa taas me selvitämme tässä sitä, että mikä on Jari Aarnion osuus niihin meidän epäilemiin huumausainerikoksiin."

MOT:

"Tässä tynnyrikeississä myös huumeiden vastaanottajalle kerrottiin etukäteen, että tiettyä lastia ei kannata ottaa vastaan. Tulee mieleen tapaus vuodelta 2001. Jostakin sitä tietoa on tähän organisaatioon tullut."

Jukka Haavisto:

"No me tutkimme tässä yhteydessä tietysti sitä, että mikä on Jari Aarnion osuus näissä, näissä asioissa. Täällähän on tuotu, hänen avustajansa puolesta, julkisuudessa esiin, että tähän liittyy tietolähdetoimintaa."

Tynnyrijutussa rikosorganisaatioon oli valunut tietoa, että yhtä tynnyrierää ei kannattanut ottaa vastaan. Kyse oli tynnyristä, jonka Hollannin poliisi oli tyhjentänyt hasiksesta ja pakannut täyteen hiekkaa ja tiiliskiviä. Tutkivat poliisiyksiköt tiesivät vaihdosta. Tieto levisi jostain myös rikollisille." -Lähde:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/09/aarnion-veljeskunta-kasikirjoitus

Raine Sievänen

Jenna lepo mäki

Joel Lilon¨ja israelilainen isänsä jolla varmasti suhteita israelin mafiaan

Jenna Lepomäen surma

Jenna Maria Lepomäki (21. syyskuuta 1992 Porvoo[1] – 28. kesäkuuta 2011[2]) oli 18-vuotias nainen, joka löydettiin kuolleena Espanjan Fuengirolassa 6. lokakuuta 2011.

Viimeinen havainto Lepomäestä oli kesäkuulta 2011. Useita kuukausia kestäneiden etsintöjen jälkeen hänen muumioitunut ruumiinsa löydettiin maastosta makuupussiin kätkettynä lokakuussa 2011. Keskusrikospoliisi tutki asiaa yhteistyössä Espoon poliisin ja Espanjan poliisin kanssa. Kolme päivää ruumiin löytymisen jälkeen 19-vuotias Joona Mikael Hasselqvist (ent. Paukku[3]) ja 20-vuotias Joel Aarne Esaias Lilo (ent. Kettula[3]) vangittiin epäiltynä Lepomäen taposta. Myöhemmin syytenimike vaihtui murhaan.[4][5]

Koska Hasselqvist ja Lilo ovat kotoisin Tampereen seudulta, asian käsittely alkoi 5. kesäkuuta 2012 Pirkanmaan käräjäoikeudessa, jossa heitä syytettiin murhan lisäksi myös muun muassa törkeistä huumausainerikoksista. Syytteen mukaan Lepomäkeä yritettiin värvätä huumekuriiriksi, mutta hän kieltäytyi ja kertoi asiasta paikalliselle poliisille, minkä vuoksi hänet surmattiin. 24. elokuuta 2012 Hasselqvist ja Lilo tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta. Sen lisäksi Hasselqvist tuomittiin petoksesta ja törkeistä huumausainerikoksista, ja Lilo petoksesta, rahanpesusta ja huumausainerikoksesta. Myös Hasselqvistin isäpuoli tuomittiin yli kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen törkeistä huumausainerikoksista. Hänen äitinsä sai ehdollisen tuomion.[6][7]

Tuomiosta valitettiin Turun hovioikeuteen. Hovioikeus antoi lokakuussa 2013 tuomionsa, jossa se katsoi, että kyse oli murhan sijaan taposta ja avunannosta tappoon. Hovioikeuden mukaan henkirikoksessa ei ollut vakaata harkintaa. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että rikos tapahtui tekijän käyttämässä asunnossa, jossa tappamisen jälkien hävittäminen on vaikeaa. Lisäksi ei ollut näyttöä siitä, houkuteltiinko Lepomäki palaamaan asuntoon tappamistarkoituksessa. Joona Hasselqvistin elinkautinen tuomio aleni 12 vuodeksi ja avunannosta tuomitun Joel Lilon 6 vuodeksi. Tuomio oli erimielinen, sillä oikeuden puheenjohtaja olisi tuominnut molemmat murhasta. Tuomion julistamisen jälkeen Lilo päästettiin vapaaksi, sillä alle 21-vuotiaana tehdystä rikoksesta pääsee ehdonalaiseen vapauteen istuttuaan tuomiosta yhden kolmasosan.[8][9]

Lilon päästäminen vapaaksi herätti pahennusta, sillä vapautumisen jälkeen hän kirjoitti asiattomuuksia Lepomäen muistosivulle. Lepomäen isä teki viesteistä rikosilmoituksen, ja Lilo pidätettiin muutamaksi päiväksi epäiltynä muun muassa törkeistä kunnianloukkauksista.[10] Syyskuussa 2014 Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi Lilon kunnianloukkauksesta ja laittomasta uhkauksesta 65 päiväsakkoon (318 euroa) sekä maksamaan Lepomäen äidille tuhat euroa kärsimyskorvauksia.[11]

Syyttäjä ja Jenna Lepomäen omaiset hakivat Turun hovioikeuden tuomioon valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Korkein oikeus ei lupaa myöntänyt, joten hovioikeuden tuomio jäi pysyväksi.[12]

Reaktioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanedustaja Kari Tolvasen mukaan rikoslakia pitäisi muuttaa ensikertalaisuuden osalta, ja hän jätti asiasta lakialoitteen. Sisäministeri Päivi Räsänen totesi, että ensikertalaisuuden määritelmä voitaisiin poistaa kokonaan vakavissa rikoksissa. Entinen oikeusministeri Tuija Brax suhtautuu lain muuttamiseen kielteisemmin.