ja ennenkaikkea sitä, että mikä siihen vetää vaikka en ole kuulunut liikkeeseen 51 vuoteen. Viimeksi kuuluin rippikoulussa 1964.
Nyt minulle on selvinnyt 51 vuoden kokemuksella että vastaus on rauha. Vaikka en enää koskaan jatkossakaan tule liikkeeseen kuulumaan, niin silti pystyn sanomaan 51 vuoden kokemuksella ettei vastaavaa vl-liikkeessä kokemaani rauhaa ole ollut saatavissa missää elämän vaiheessa muualla. Siksipä kuuntelen aktiivisesti esim you-tubesta Siioninlauluja ja kesäisin käyn aistimassa levollisuutta suviseuroissa. Se riittää minulle. Puheita en juuri kuuntele. Puheissa on myös rauhaa ja lepoa aikaansaavia elementtejä ja ne tuottaa hyviä fiiliksiä. Mutta osa on myös ahdistusta aiheuttavia joten otan rauhani sieltä mistä saan. Saan sen muistoista, lauluista ja suviseuroista jossa levollisuuden ja rauhan aistii niin hyvin, että sitä voisi melkein saksilla leikata.
Uskonnollisuudesta ei ole kysymys, en ole uskonnollinen ihminen. Esim kirkko on pelkkää teatteria, en ole kokenut kirkossa koskaan fiiliksiä, paitsi joulukirkossa.
Nyt minulle on selvinnyt 51 vuoden kokemuksella että vastaus on rauha. Vaikka en enää koskaan jatkossakaan tule liikkeeseen kuulumaan, niin silti pystyn sanomaan 51 vuoden kokemuksella ettei vastaavaa vl-liikkeessä kokemaani rauhaa ole ollut saatavissa missää elämän vaiheessa muualla. Siksipä kuuntelen aktiivisesti esim you-tubesta Siioninlauluja ja kesäisin käyn aistimassa levollisuutta suviseuroissa. Se riittää minulle. Puheita en juuri kuuntele. Puheissa on myös rauhaa ja lepoa aikaansaavia elementtejä ja ne tuottaa hyviä fiiliksiä. Mutta osa on myös ahdistusta aiheuttavia joten otan rauhani sieltä mistä saan. Saan sen muistoista, lauluista ja suviseuroista jossa levollisuuden ja rauhan aistii niin hyvin, että sitä voisi melkein saksilla leikata.
Uskonnollisuudesta ei ole kysymys, en ole uskonnollinen ihminen. Esim kirkko on pelkkää teatteria, en ole kokenut kirkossa koskaan fiiliksiä, paitsi joulukirkossa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Toit mielenkiintoisen asian esiin kun tästä mietin itseäni. Olen reilu 30 ja kasvoin lestadiolaisessa perheessä. Ihmettelin sitä aina itse miksi tunsin jotain halua esim käydä suviseuroissa ja kuunnella sioonin lauluja. koko elämäni minulta on puuttunut rauha sisältäni. Nykyään saan sen naiseni ja poikani rakkaudesta ja siitä lämmöstä ja syvällisestä yhteydestä heihin. Olemme rakentaneet perheen rakkauden varaan koska itse olen kokenut että oli mikä tahansa usko pohjalla niin se ei tuo sitä aitoa lämpöä. Monet eivät uskalla lähteä omaa polkua koska esim lestadiolainen perhe ja ympäristö vaatii uskomista. Eikä se ole oikein että vanhemmat toivovat lapsensa olevan tietynlainen eli uskovainen ja surevat sitä jos ei ole. Olen usein miettinyt mikä rauhattomuus esim nuorella joka on homo olla lestadiolaisessa perheessä ja yhteisössä.
Myös toisaalta olen joutunut kaivaan itseni semmoisesta kuopasta kun päälle kasaantui kaikki vl:n opit ja säännöt et totesin ettei lestadiolaisuudessa ole mitään tekemistä minkään uskomisen kanssa. En ole itse uskonnollinen enää, vain henkinen ja mielestäni ihmisten tulisi alkaa etsiä rauhaa sisältä sen sijaan että etsivät ulkoa esim. taivaaseen pääsyn tavoittelulla.
Sinulla on hyvä esimerkki siitä että vaikka ei ole lestadiolainen niin sen rauhan voi saada siihen liittyvistä asioista. Jokainen löytää oman tiensä mistä sen saa.
Tässä minä koen eri tavalla. Itse nimenomaan koen sisäisen rauhan tulevan liikkeen perimästä, ominaisuuksista ja ilmapiiristä. Ei mainittu rauha ole poissulkenut sitä, etteikö perheeni sisäinen rakkaustarinakin olisi toiminut, vaan päin vastoin se on kohdallani mahdollistanut sen.
Yritän sanoa, että hyväksi kokemani asiat elämässäni ovat lähtökohtaisesti olleet mahdollisia juuri siitä syystä, että sisälläni on levollinen olotila, avauksessani mainituista syistä johtuen.
Lataan itseäni hyvillä muistoilla kuuntelemalla ja käymällä paikanpäällä suviseuroissa.
Olen lestadiolainen ja koen samaa, mutta sillä erotuksella, että koen samaa rauhaa aina kun kuuntelen elävää Jumalan sanaa oli se sitten Vapaakirkossa tai Ry:llä.
Minulle ei ole sama mistä saan rauhani. Minulla on minun rauhani. En voi kuvitella että saisin fiiliksiä vapaakirkostanne. En usko että sinäkään saat, ethän muuten valehtelisi olevasi lestadiolainen. Siinä näet mitä siitä seuraa kun ei ole rauhaa, se panee valehtelemaan.
Sana, olkoonkin kuten sanoit Jumalan Sana, sillä ei ole minulle mitään merkitystä. En usko että Raamatussa on jotain sanomaa kaikille, ehkä joillekin syrjäytyneille yms. Jos sanoma olisi ihmiskunnalle, sehän olisi kaikkien saatavilla, se kirja. Näinhän ei ole maailmanhistoriassa pääasiassa ollut.
""Olen lestadiolainen ja koen samaa, mutta sillä erotuksella, että koen samaa rauhaa aina kun kuuntelen elävää Jumalan sanaa oli se sitten Vapaakirkossa tai Ry:llä. ""
joku kirjoitti näin ja luulen, että se ei ole niinkään paikasta kiinni, vaan JUMALAN SANASTA.
Se "joku" taisi olla sinä itse? Mutta tuo helluntaiherätyksesi mielen -oikku kertoo katekorisesti kyllä sen, ettei sinulla ole sen tyyppistä rauhaa, jonka kerroin avauksessani itselläni olevan, vaan olet itsellesi vakuutteleva tuuliviiri, tod.näk. helluntailainen papukaija joka matkii.
tässä ketjussa oikein esiintyykään? En nyt viitsinyt lukea...
Tuo on tyypillinen kommentti silloin kun ketjua nimenomaan luetaan useaan kertaan ja kun se nostattaa tunteita, pääasiassa helluntaisia tunteita tällä palstalla. Teitähän on palsta täynnä, joskaan ei niin paljon kuin vankiloissa.
Kommenttisi kertoo myös tuplatyyhmyydestäsi. Se tupla siitä, ettet malttanut olla paljastamatta tyhmyyttäsi, vaan kirjoitit siitä oikein vastausviestin avaukseen - jota et lukenut mutta kerrot kuitenkin osallistujien olevan sekoja ja itse olet vielä osallistuja. Paradoksaalisesti nappisuoritus..
tässä ei oo kyllä rauhaa kellään. huomaa kirjoitustyyleistä.
Ohut on vanhoillisten rauha, kun pitää alkaa toisia uskovaisia haukkumaan.
Onkohan helluntaissa uskovaisia???
tuohon en vastaa,
mutta kävelin tänään muslimien - jonkun heidän "kirkon" tai moskeijan lähellä vahingossa. Epämääräistä tummaa ja mustaa tyyppiä parveili, minua pelotti, suorastaan kammotti se porukka siinä ulkona, heissähän on Isisiä seassa ym.
Suomessa ei tarvitse uskonliikkeiden tilojen vieressä pelätä, päin vastoin se rauhottaa. Ei, vaikka esim helluntaiseurakuntien ympärillä pyörii kaiken näköistä kansallispukuista, tai mitä heissä on sekä ex, että tulevia vankeja iso osa onkin.
ihana rauhan ranta suloisen levon antaa
Tuopa se juuri on. On tärkeää voida hyvin tässä ja nyt. Kun voi hyvin tässä ja nyt, niin siinä samalla tulee luoduksi pohjan ja antoisan polun tulevaan....
Pani miettimään
Hyviä pointteja. Pani palstan helluntaiheränneen yksinkertaisen kaksikon mulkoilemaan.