Asuntojen hintojen alennuksen... Alkaa asuttaa mamuja kuntalaisren piikkiin sijoitusasuntoihin. Takuuvuokra ja korjauskult veronmaksajilta. Kuka ostaa asunnon mamutalosta? En minä ainakaan... vittu sitä melua ja meininkiä!
Tilikainen sen keksi!
alealkaa
7119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Maakunnan työttömänä nuorena toivoisin, että Tiilikain (tai kuka vaan) auttaisi vuokra-asunnon saannissa. Pätkätöitä saisi, mutta asuntoa ei "etelästä", kun ei ole millä maksaa 3 kk:n takuuta ja/tai ei voi tehdä vuoden määräaikaista, kun ei vakityötä. Olisipa niin, että järkättäisiin valtion tuella muuttajille tällaisia apuja.
Kyllä siiä veteläpaska tuli asukkaille jos talossa on sijoitusasuntoja.
En ostas yhtään mistään jos tiedän että joku vuokrailee asuntoa kyseisessä talossa,sitä ei tiedä kuka on asukkaana seuraavana päivänä.
Mamu yksikin pihassa riittää murskaamaan ja romahduttamaan asuntojen hinnat,ei sitä osta erkkikään 50% alennuksellakaan.
Entäs sitten asuminen ,mausteet tappaa jo lähinaapurin,ja se möly ja se räkiminen joka saakelin ovelle.ja ne pyörät ja muut tiellä aina.
Kyllä sijoitusasuntoja isoissa kaupungeissa on joka kerrostalossa.
Lisäksi..
Huoli suomalaisten veloista – korot voivat nousta liian aikaisinHuoli suomalaisten veloista – korot voivat nousta liian aikaisin
Suomalaisekonomistien mielestä OECD on aiheesta huolissaan kotitalouksien velkaisuudesta. Heidän mielestään työttömyyden kasvu nostaa asuntolainariskiä. Vaarana on myös, että korot nousevat ennen kuin talous alkaa kasvaa.
Aktian pääekonomisti Heidi Schauman ja Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen pitävät havaintoja perusteltuina.
– Useita talouskriisejä on edeltänyt asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen, asuntolainojen hyvin nopea kasvu ja asuntomarkkinoiden myöhempi romahtaminen, Kärkkäinen sanoo
Työttömyys ja avioero isoimmat riskit
Työttömyyden kasvu on lisännyt velkariskiä. Schauman huomauttaa, että yleisesti ottaen kotitalouksien suurimmat talousriskit ovat työttömyys ja avioero.
– Ei ole epätavanomaista, että molemmat iskevät samaan aikaan, hän lisää.
Ilman eroakin työttömyyden yleistyminen huolestuttaa.
– Lainanhoitokyky heikkenee etenkin, jos työttömyysjakso venyy, mitä nyt tapahtuu, Schauman muistuttaa.
Erityisen suuret ovat yhden palkansaajan kotitalouksien riskit. Myös vakava sairaus voi olla kohtalokasta perheen taloudelle.
Kasvaako talous ennen korkoja?
Työttömyys suureni viime vuonna maltillisesti eikä korkojen ennakoida lähivuosina nousevan merkittävästi. Tämä rauhoittaa.
– Toivottavasti Suomen talous lähtee nousuun ennen korkoja, Kärkkäinen sanoo.
On vaara, että näin ei käy. Silloin kotitalouksien velanhoitokykyä rasittaisivat sekä korkea työttömyys että korkeat korot.
Ekonomistit painottavat lainan järkevää suhteuttamista velanhoitokykyyn. Olennaista on laskea luoton määrä siten, että rahat riittävät, vaikka tulot pienenisivät. Jotkut kotitaloudet ovat mitä todennäköisimmin ylimitoittaneet lainojaan, mutta Schauman uskoo, että heitä on pieni vähemmistö.
Hän pitää erittäin hyvänä, että Suomessa lyhennetään lainoja. Mitä pienempi velka on, sitä helpompi takaisinmaksusta on selvitä, vaikka tulot putoaisivatkin.
Viime vuonna kuitenkin pankit tarjosivat aktiivisesti lyhennysvapaita asuntolaina-asiakkailleen. Moni tarttuikin tilanteeseen, mikä herätti huolta niin finanssivalvonnassa, luottoluokittajissa kuin velkaneuvojissakin.
Jos on velka-asunto maalla, ei riskiä oikein enää voi edes poistaa. Talo ei mene kaupaksi mitä suurimmalla todennäköisyyydellä. Mutta se ei haittaa. Jos tulee loparit töistä, ei pankkikaan saa taloa sen paremmin myytyä maalla.
Pankki antaa asian olla niin kauan kuin asuja selviää koroista. Vasta kun pankkitukipiikki aukeaa, tulee lähtö. Pankeissa tiedetään jo hyvin että niputtain on tullut rahoitettua mustia pekkoja.
Pankit tarjosivat lyhennysvapaita koska eivät ymmärtäneet Suomen taantuman ja sittemmin laman lopullista luonnetta. Asiaa pidettiin tilapäisenä suhdannekuoppana vielä vuosi sitten. Nyt kun loputon lama on tiedossa, on lyhennysvapaapuolella ollut hiljaista. Niistä ei enää tohista missään, olette varmasti huomanneet saman asian.
Nyt niillä, jotka tarvii lyhennysvapaat, on ne jo. Uusi hehkutus on vasta loppukeväästä/alkukesästä kun vuosi on kulunut, eli vapaat pitää uusia. Voi olla, ettei niitä edes hehkuteta, vaan pankki uusii ne automaattisesti... Eiköhän tämä sipilän kausi katsella vielä entiseen malliin, eli hitaasti kohti huonompaa aikaa.
Uusia työttömiä ja ansiorahapudokkaita tulee vielä lisää kaiken aikaa ja työllistyviä taas vähemmän. Siksi on oletettavaa että lyhennysvapaiden pyytäminen kasvaa.
Pankit naamioivat lyhennysvapaat kerrassaan mainiosti asiaksi jonka avulla ne muka edesauttavat kotimaista kysyntää ja talouskasvua. Se ei pidä paikkaansa, vaan tarkoituksena oli siirtää ongelma-asiakkaiden tulevia luottotappioita eteenpäin, lähemmäs pankkitukiaikoja ja toisaalta saada hyviä asiakkaita sijoittamaan lyhennysvaroja jo hiipuviin pankin rahastoihin. Rahastojen alamäki oli juuri lähdössä kun suuremmin lyhennysvapaita ryhdyttiin rummuttamaan.
Sipilä on nyt nähty, tai pikemminkin hänen kansansa. Niillä eväillä ei onnistunut edes sakkaamisen lopetus, saati uusi nousu. Yleisen elintasolaskun hyväksyminen ja sen yksilöllisen minimoinnin tie on nyt edessä suomalaisilla.