Sinä kutsuit minut lepoon
ja minä lepäsin ajassa, Sinun ajassasi joka oli erilainen
kosketuksissa, jotka
läpäisivät
kaiken.
Sinä tulit minuun, kevyenä, välttämättömänä
kuin ilma, ahnaana kuin syöpä valtasit
kuivettuneet huokoseni.
Entä nyt: alaston oksa
se joka
keinuu pimeässä yksin.
Olet mennyt keväänä edeltä.
Jonka jää on vanginnut, ei lämmöstä tiedä
mutta unissaan on saattanut valossa kylpeä
olla
-kerran, kauan sitten -
kuin soitin lämpöisten, hakevien
sormien
alla.
ja minä lepäsin ajassa, Sinun ajassasi joka oli erilainen
kosketuksissa, jotka
läpäisivät
kaiken.
Sinä tulit minuun, kevyenä, välttämättömänä
kuin ilma, ahnaana kuin syöpä valtasit
kuivettuneet huokoseni.
Entä nyt: alaston oksa
se joka
keinuu pimeässä yksin.
Olet mennyt keväänä edeltä.
Jonka jää on vanginnut, ei lämmöstä tiedä
mutta unissaan on saattanut valossa kylpeä
olla
-kerran, kauan sitten -
kuin soitin lämpöisten, hakevien
sormien
alla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tunne...