Olemme vanha pariskunta ja omistamme talon jossa asumme puoliksi. Lapsia ei yhteisiä mutta kummallakin edellisestä liitosta muutama. Toisella meistä rahavaroja vaikka 100 000 € ja toisella 10 000 €. Nyt jos tämä puoliso kuolee ensin jolle vähemmän rahaa ja perilliset vaatii lakiosaansa ja asumisoikeushan jää leskelle niin onko maksettava omista rahoistaan vai ainoastaan tuosta 10 000.
Lakiosan maksaminen
Epätietoinen20
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ensiksi kuolleen perilliset perivät toki kokonaan vanhempansa, ei vain lakiosia (ellei vainajalla muunlaista testamenttia ollut).
Leski voi, mieluiten jo perunkirjoituksessa, ilmoittaa, ettei hän maksa tasinkoa puolisonsa perillisille. Leskellä on siis oikeus pitää oma omaisuutensa (ja käyttää sitä miten tahtoo). Aikanaan hänet perivät vain hänen omat rintaperillisensä (ellei ole muunlaista testamenttia tehnyt). Tämä siis vaatii, että leski elinaikanaan kieltäytyy tasingon maksusta. Jos se jää tekemättä, leskenkin kuoltua ensin kuolleen puolison perilliset ovat "jaolla".
Ellei leski omista muuta hänelle soveltuvaa asuntoa, saa hän pitää pariskunnan yhteisen asunnon hallinnassaan, vaikka sen (tässä tapauksessa puolilkkaan) omistaisivatkin vainajan perilliset.
Eivät lapset peri kuin oman vanhempansa. Rikkaampi puoliso voi kieltäytyä antamasta tasinkoa puolisonsa perillisille.
Kun muuten puhut "lakiosasta" niin onko teillä siis testamentit toistenne hyväksi? Muutenhan kyse ei ole mistään lakiosasta, vaan perinnöstä.
Kiitos vastauksesta. Eikä ole testamenttia ja siksi kyselenkin että tarviiko tehdäkkään .
Köyhemmän aviopuolison jälkeen kysymäsi tilanne tuli selväksi, kunhan rikkaampi puoliso muistaa ilmoittaa kieltäytymisensä tasingon antamisesta. Lapset perivät omistukseensa vanhempansa puolikkaan talostakin, mutta leskelle jää elinikäinen hallintaoikeus yhteiseen asuntoon, ellei omista toista vastaavaa asuntoa.
Jos kuitenkin rikkaampi aviopuoliso kuolee ensin niin hänen lapsiensa perintöä niistetään leskelle tasinkona sen verran, että lesken varat tasinkoineen ja lasten perintö ovat yhtä suuret.
Ellei tämä ole tarkoitus niin testamentinkin sijaan pitäisi olla avioehto, ettei lasten tarvitse tasinkoa antaa. Asunnon hallintaa ei tämäkään kumoa, mutta tasingon voi kuitata antamalla talon puolikkaan tai osuuden siitä.
Lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille, vaan hän saa pitää oman omaisuutensa. Leski saa vapaasti päättää, luovuttaako hän tasinkoa vai ei.
Jos leskellä on vähemmän varallisuutta kuin kuolleella puolisolla, leskellä on aina oikeus saada osituksessa tasinkoa vainajan omaisuudesta.
"Köyhempi" leskellä on aina oikeus saada tasinkoa (ei avioehtoa), ja "rikkaamman" lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille.
Avioehto ja testamentti kannattaa pyörittää ajatusmalleina läpi.
Ositus tehtävä ensimmäisen kuoltua ellei tehdä kaatuu tasinko.
Tämä "Tasinkon" kaatuminen saattaa olla hyväkin juttu,puoli-perillisille.
Lesket yrittää tulla,tasinkoa maksamalla perillisiksi ja näin ikään puuttuvat
perintöjen jakoon,omien lastensa hyväksi.