En tiedä miksi tästä tänne avaudun mutta pakko johonkin kai tää vuodattaa. Eli oon 12v ja uskon että mulla on masennus. Olo tuntuu yksinäiseltä vaikka mulla on muutama tosi hyvä kaveri. Tuntuu siltä että kaikki vihaa mua salaa ja oon semi surullinen varsinkin jos oon yksin mun ajatusten kanssa. Musta tuntuu pahalta kun syön koska ajattelen että lihon ja ihmiset alkaa halveksua mua. Välitän ihan liikaa muitten mielipiteistä. En kyllä uskalla kertoo vanhemmille/lääkärille tai koulu terveyden hoitajalle koska pelkään että vastaukseks tulee että toi on normaalia teini iässä ja että mua ei ymmäretä. Mä kyllä haluan tehdä asialle jotain koska en haluu olla niin masentunu, vaan nauttia elämästä mut se ei ole niin helppoo kun mielessä on vaan yksinäisyys ja elämän loppuminen. Mitä mun pitäis tehdä?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sun kannattais kyllä sanoo siitä jollekki aikuiselle. Ite oon myös 12.
Mä en uskalla vanhemmille puhua koska ei kovin hyvät välit ja pelottava ajatus puhua ventovieraalle :/
Onko sinulla ollut pitkään paha olo. Onko perheessä vaikeuksia, onko sattunut jotain, jolloin aloit kokea noin?
Noin vuoden on jatkunu. Vanhemmat eros kun olin ykkösluokalla ja äiti on alkanu seurustella 25 vuotiaan kanssa (äiti kohta 50) ja se mies muutti meille tuntemattomana. Ei kovin hyvät välit äidin kanssa tän takia, se saattaa olla syynä.