Kuivatussuola

Joo, joskus mulla on ollut kaliumkloridiakin, jossa on se etu, että se ei itse kulu, mutta sen saatavuus on heikompaa.

Bossu kirjoitti:

Joo, joskus mulla on ollut kaliumkloridiakin, jossa on se etu, että se ei itse kulu, mutta sen saatavuus on heikompaa.

Kaliumkloridia taidettiin aikanaan käyttaa teloituksissa, koska verenkiertoon ruiskutettu kalium pysäyttää sydämen. Pieniä määriä KCl on muistaakseni pan-suolassa ja joissakin elintarvikkeissa. Onko kaliumkloridi tehokkaampi imemään vettä kuin kalsiumkloridi? Mitä tarkoitat kuivatussuolojen kulumisella? Eikö kaikki hygroskooppiset suolat ime itseensä vettä, miten ne kuluvat?

Toinen kysymys on se, että tietenkin suola imee kosteutta ympäröivästä ilmasta ja siksi suola-astiaan kertyy vettä. Onko se sama asia kuin homeen esto? Jos venettä ei ole umpioitu, suola kerää vettä aina kostealla säällä. Pakkasella ilman kosteus on vähäinen ja suolakuppi pysyy kuivana.
Home ei viihdy, jos veneessä on hyvä tuuletus. Se ei myöskään lisäänny pakkasella. Tarvitaan lämpöä, kosteutta, ravintoa (likaa, huokoisia materiaaleja) ja huonoa tuuletusta, jotta homeen kasvulle on otolliset olosuhteet. Eikö vain?

estikö4dl.homeen kirjoitti:

Kaliumkloridia taidettiin aikanaan käyttaa teloituksissa, koska verenkiertoon ruiskutettu kalium pysäyttää sydämen. Pieniä määriä KCl on muistaakseni pan-suolassa ja joissakin elintarvikkeissa. Onko kaliumkloridi tehokkaampi imemään vettä kuin kalsiumkloridi? Mitä tarkoitat kuivatussuolojen kulumisella? Eikö kaikki hygroskooppiset suolat ime itseensä vettä, miten ne kuluvat?

Toinen kysymys on se, että tietenkin suola imee kosteutta ympäröivästä ilmasta ja siksi suola-astiaan kertyy vettä. Onko se sama asia kuin homeen esto? Jos venettä ei ole umpioitu, suola kerää vettä aina kostealla säällä. Pakkasella ilman kosteus on vähäinen ja suolakuppi pysyy kuivana.
Home ei viihdy, jos veneessä on hyvä tuuletus. Se ei myöskään lisäänny pakkasella. Tarvitaan lämpöä, kosteutta, ravintoa (likaa, huokoisia materiaaleja) ja huonoa tuuletusta, jotta homeen kasvulle on otolliset olosuhteet. Eikö vain?

Lue lisää

Yleensä on ollut vaikea tietää, onko suolalla tehoa vai ei. Nyt oli selkeä testi, kun oli kosteina syksyinä sama paikka ilman suolaa ja suolan kanssa. Oma uskoni suolan tehoon sai tästä sen verran vahvistusta, että laitan sellaisen keräimen vessaan ensi talvenakin. Kulumisella tarkoitan sitä, että ne suolapussit tyhjenevät, kun ne imevät suolaa, ja suolavesi kerääntyy alusastiaan. Kaliumkloridin kanssa vesi pisaroi suolan pinnalla ja tippuu astiaan, mutta suolan määrä ei vähene, joten kaliumkloridi kestää kauemmin.

Ovi oli auki, kuten ennenkin. Vessan katossa on dorade-venttiili, joka on aina auki.

Bossu kirjoitti:

Ovi oli auki, kuten ennenkin. Vessan katossa on dorade-venttiili, joka on aina auki.

Ja sitä kauttahan ilman kosteutta kyllä kulkeutuu vessaasi!
Eikö mutu-tietoa parempi mittaus olisi laittaa kosteusmittari vessaan ja toinen vessan ulkopuolelle?
Oman veneeni vessassa ei ole hometta eikä suolaa. Vessan dorade-venttiili on niinikään aina auki ja pressun alla on hyvä tuuletus. Vessan ovi on tietysti auki. Turkkilevyt on nostettu pystyyn ja lokianturi vedetty pois. Anturin reiästä käy puhallus, jonka tuntee käden iholla.

Sen suolakupin voi yhtä hyvin laittaa istuinlaatikkoon hyvin tuuletetusta vessasta. Kerää se sielläkin ulkoilman kosteteutta ja "toimii".

Minulla on veneessä itsetehdyt kuivausjutut: sukkahousuun rautakaupan kalsiumkloridia, roikkumaan kajuutan katosta ja ämpäri alle. Luukut kiinni. Tosi suolaista vettä on tullut ämpäriin reilusti.
Idea ei ole minun, vaan täältä tai joltain toiselta (vanha sfnet.harrastus.veneet?) nettiforumilta opittu.

Osaako joku sanoa, kuinka suolaista tuo ämpäriin kertyvä vesi on?

kosteusmittarit kirjoitti:

Ja sitä kauttahan ilman kosteutta kyllä kulkeutuu vessaasi!
Eikö mutu-tietoa parempi mittaus olisi laittaa kosteusmittari vessaan ja toinen vessan ulkopuolelle?
Oman veneeni vessassa ei ole hometta eikä suolaa. Vessan dorade-venttiili on niinikään aina auki ja pressun alla on hyvä tuuletus. Vessan ovi on tietysti auki. Turkkilevyt on nostettu pystyyn ja lokianturi vedetty pois. Anturin reiästä käy puhallus, jonka tuntee käden iholla.

Lue lisää

En luottaisi pelkkään kosteusmittaukseen, paitsi jos sen lisäksi käytössä on tarkka teoria homeen kasvuolosuhteista. Voihan kosteudessa pienikin ero olla tärkeä. Tietysti koe pitäisi toistaa monta kertaa, jotta saataisiin selville homeiden kosteudesta riippuvan ilmenemistodennäköisyysjakauman muoto ja parametrit.

juu987 kirjoitti:

Minulla on veneessä itsetehdyt kuivausjutut: sukkahousuun rautakaupan kalsiumkloridia, roikkumaan kajuutan katosta ja ämpäri alle. Luukut kiinni. Tosi suolaista vettä on tullut ämpäriin reilusti.
Idea ei ole minun, vaan täältä tai joltain toiselta (vanha sfnet.harrastus.veneet?) nettiforumilta opittu.

Osaako joku sanoa, kuinka suolaista tuo ämpäriin kertyvä vesi on?

Lue lisää

Suola varmaan menee kaikki ämpäriin, joten siitäpä sen voi laskea.

Bossu kirjoitti:

En luottaisi pelkkään kosteusmittaukseen, paitsi jos sen lisäksi käytössä on tarkka teoria homeen kasvuolosuhteista. Voihan kosteudessa pienikin ero olla tärkeä. Tietysti koe pitäisi toistaa monta kertaa, jotta saataisiin selville homeiden kosteudesta riippuvan ilmenemistodennäköisyysjakauman muoto ja parametrit.

Lue lisää

Et varmaankaan hoksannut kosteusmittarien ideaa. Ei mittauksilla ollut muuta tarkoitusta kuin osoittaa onko tuuletetun suolapussivessan ilmankosteus sama vai pienempi kuin vessan ulkopuolella olevan ilman kosteus. Jos kosteuksissa ei ole selvää eroa, onko suolapussin hyödystä mitään muuta näyttöä uskomuksellinen luulo? Siihen päättelyyn ei tarvita termeillä viisastelua ;-)

Kuivapallot ja muut suolakikkailut näyttävät olevan foorumin vakioaiheita. Jotkut aina todistavat veden kertymisellä, että apua oli.

Puhtaus ja tuuletus on omissa veneissäni riittänyt.

en.luottaisi.luuloon kirjoitti:

Et varmaankaan hoksannut kosteusmittarien ideaa. Ei mittauksilla ollut muuta tarkoitusta kuin osoittaa onko tuuletetun suolapussivessan ilmankosteus sama vai pienempi kuin vessan ulkopuolella olevan ilman kosteus. Jos kosteuksissa ei ole selvää eroa, onko suolapussin hyödystä mitään muuta näyttöä uskomuksellinen luulo? Siihen päättelyyn ei tarvita termeillä viisastelua ;-)

Kuivapallot ja muut suolakikkailut näyttävät olevan foorumin vakioaiheita. Jotkut aina todistavat veden kertymisellä, että apua oli.

Puhtaus ja tuuletus on omissa veneissäni riittänyt.

Lue lisää

Ymmärsin kyllä, mutta onko se riittävä mittaus? Varmasti on jotain eroja ja mikä on merkitsevä ero? Ja eikö pitäisi tehdä kahdessa samanlaisessa vessassa, joissa toisessa on suolat ja toisessa ei? Kuinka kauas suolan vaikutus ulottuu, kun ovi on auli?

Eiköhän sulla se avonainen vessanovi ja sen poikkipinta-ala suhteessa koko venen ilmamäärään tarkoita, että olet tehnyt tilanteen helpoksi termodynamiikan toiselle pääsäännölle. Varsinkin kun ainakin yksi dorade on auki todennäköisesti useampikin = kaikki?

Mun on erittäin vaikea kuvitella, että tuolla järjestelyllä veneesi vessa oli tilastollisesti merkittävästi kuivempi kuin muut veneen sisätilat - toki fysikaalisen kemian sekä lämmön- ja aineensiirron opintoni eivät ole tältä vuosituhannelta.

Ja doradet ovat kyllä ilmanvaihtajina sen verta tehokkaita, ettätuskin se kuivatusastia ehtii tehdä ilmaa merkittävästi kuivemmaksi kuin ilman sitä astiaa. Ehkä olet vai pessyt pinnat paremmin kuin ennen?

VaikeaUskoa kirjoitti:

Eiköhän sulla se avonainen vessanovi ja sen poikkipinta-ala suhteessa koko venen ilmamäärään tarkoita, että olet tehnyt tilanteen helpoksi termodynamiikan toiselle pääsäännölle. Varsinkin kun ainakin yksi dorade on auki todennäköisesti useampikin = kaikki?

Mun on erittäin vaikea kuvitella, että tuolla järjestelyllä veneesi vessa oli tilastollisesti merkittävästi kuivempi kuin muut veneen sisätilat - toki fysikaalisen kemian sekä lämmön- ja aineensiirron opintoni eivät ole tältä vuosituhannelta.

Ja doradet ovat kyllä ilmanvaihtajina sen verta tehokkaita, ettätuskin se kuivatusastia ehtii tehdä ilmaa merkittävästi kuivemmaksi kuin ilman sitä astiaa. Ehkä olet vai pessyt pinnat paremmin kuin ennen?

Lue lisää

No eipä sitä varmaksi tiedä, koe pitäisi toistaa monta kertas. Voi olla niinkin, että ilma vaihtuu hitaasti, kun veneessä ei asuta ja se on tuulensuojaisessa paikassa.

Sulla on siellä veneessä sisällä melkoisella varmuudella lämpimämpää kuin pressun ulkopuolella jos nyt ulkolämpötila ei ole just loikannut ylöspäin. Lisäksi veneen kyljet eivät ole pressun suojassa joten ne pinnat ovat venessä kylmempiä kuin pressun alla olevat pinnat. On erittäin epätodennäköistä, että veneessä olisi sisällä sama lämpötila kuin ulkona.

Yhdessä aukiolevien venttiilien kanssa nuo kyllä riittää siihen että ilma ja kosteus kulkevat veneen sisällä. Ja kosteuden tasaantuminen veneen sisällä tapahtuu vaikka ilma ei "kulkisikaan"

UskoNytVaan kirjoitti:

Sulla on siellä veneessä sisällä melkoisella varmuudella lämpimämpää kuin pressun ulkopuolella jos nyt ulkolämpötila ei ole just loikannut ylöspäin. Lisäksi veneen kyljet eivät ole pressun suojassa joten ne pinnat ovat venessä kylmempiä kuin pressun alla olevat pinnat. On erittäin epätodennäköistä, että veneessä olisi sisällä sama lämpötila kuin ulkona.

Yhdessä aukiolevien venttiilien kanssa nuo kyllä riittää siihen että ilma ja kosteus kulkevat veneen sisällä. Ja kosteuden tasaantuminen veneen sisällä tapahtuu vaikka ilma ei "kulkisikaan"

Lue lisää

No, ilman mittauksia tästä ei saada lopullista selkoa. Ja kenties tieteellinen testi olisi helpointa tehdä mittaamalla homemassan määrä koepinnoilla ilman suolakuivatusta ja sen kanssa, kuten minä tässä tein. Kosteus- ja lämpötilamittauksiin perustuvat tutkimukset antavat tuloksiin toisen näkökulman, mutta tutkimuksessa olisi suuri riski, ettei niistä osattaisi tarkasti päätellä, väheneekö homeen määrä vai ei, esimerkiksi lämpötilan heiluessa kastepisteen ympäristössä. Onhan lisäksi muita hämäriä vaikutuksia esim. sillä, että ilman hieman kuivuessa sen paino muuttuu, joka vaikuttaa tuuletukseen. Tällaisten vaikutusten merkitystä voisi olla vaikea mallintaa.

Bossu kirjoitti:

No, ilman mittauksia tästä ei saada lopullista selkoa. Ja kenties tieteellinen testi olisi helpointa tehdä mittaamalla homemassan määrä koepinnoilla ilman suolakuivatusta ja sen kanssa, kuten minä tässä tein. Kosteus- ja lämpötilamittauksiin perustuvat tutkimukset antavat tuloksiin toisen näkökulman, mutta tutkimuksessa olisi suuri riski, ettei niistä osattaisi tarkasti päätellä, väheneekö homeen määrä vai ei, esimerkiksi lämpötilan heiluessa kastepisteen ympäristössä. Onhan lisäksi muita hämäriä vaikutuksia esim. sillä, että ilman hieman kuivuessa sen paino muuttuu, joka vaikuttaa tuuletukseen. Tällaisten vaikutusten merkitystä voisi olla vaikea mallintaa.

Lue lisää

Bossun ajatukset tuntuvat keskittyneen vain yhteen asiaa eli ilman kosteuteen.
Kuivuus ei tuhoa homeitiöitä, jotka kestävät myös äärimmäisiä lämpötiloja.
Homeen kasvuun vaikuttavia tekijöitä kosteuden lisäksi ovat:

-Lämpötila: home voi lisäänty 5-35°C lämpötilassa Optimi homeen kasvulle on 20-35°
-Ilman liike: ilmavirtaus rajoittaa useimpien mikrobien kasvua. Home kasvaa parhaiten, jos ilma ei liiku.
-Hyvä tuuletus on oleellinen homeen estossa! (Rakenteiden huono tuuletus -> hometalot)
-Ravinteet: puu, paperi, huokoiset materiaalit, lika, pöly

Jotta suolapussit ja kuivapallot poistaisivat kosteutta mahdollisimman tehokkaasti, veneen tuuletuksen täytyisi olla mahdollisimman pieni. Umpio kai olisi paras, mutta on hankala toteuttaa. Huono tuuletus edistää homeen kasvua!

suosiellä.vetelätäällä kirjoitti:

Bossun ajatukset tuntuvat keskittyneen vain yhteen asiaa eli ilman kosteuteen.
Kuivuus ei tuhoa homeitiöitä, jotka kestävät myös äärimmäisiä lämpötiloja.
Homeen kasvuun vaikuttavia tekijöitä kosteuden lisäksi ovat:

-Lämpötila: home voi lisäänty 5-35°C lämpötilassa Optimi homeen kasvulle on 20-35°
-Ilman liike: ilmavirtaus rajoittaa useimpien mikrobien kasvua. Home kasvaa parhaiten, jos ilma ei liiku.
-Hyvä tuuletus on oleellinen homeen estossa! (Rakenteiden huono tuuletus -> hometalot)
-Ravinteet: puu, paperi, huokoiset materiaalit, lika, pöly

Jotta suolapussit ja kuivapallot poistaisivat kosteutta mahdollisimman tehokkaasti, veneen tuuletuksen täytyisi olla mahdollisimman pieni. Umpio kai olisi paras, mutta on hankala toteuttaa. Huono tuuletus edistää homeen kasvua!

Lue lisää

Mitenköhän tuo tuuletus vaikuttaa. Voisi veikata sen vaikutuksen yleisesti olevan siinä, että se alentaa kosteutta etenkin taloissa. Asunnoissa on kosteuslähteitä, kuten suihku ja sauna, joten siellä kosteutta jää ilmaan enemmän jos ilmanvaihto on huonoa. Vanhoissa puutaloissa ottaa ison riskin, jos laittaa saunan, suihkun ja vaatteiden pesun ja kuivatuksen tiloihin, joissa niitä ei ole ennen ollut eikä paranna samalla ilmanvaihtoa. Veneessä talvella ei ole kosteuslähteitä, joten on ainakin minulle epäselvää, mikä on suuremman ilmanvirtauksen vaikutus homeisiin.

Bossu kirjoitti:

Mitenköhän tuo tuuletus vaikuttaa. Voisi veikata sen vaikutuksen yleisesti olevan siinä, että se alentaa kosteutta etenkin taloissa. Asunnoissa on kosteuslähteitä, kuten suihku ja sauna, joten siellä kosteutta jää ilmaan enemmän jos ilmanvaihto on huonoa. Vanhoissa puutaloissa ottaa ison riskin, jos laittaa saunan, suihkun ja vaatteiden pesun ja kuivatuksen tiloihin, joissa niitä ei ole ennen ollut eikä paranna samalla ilmanvaihtoa. Veneessä talvella ei ole kosteuslähteitä, joten on ainakin minulle epäselvää, mikä on suuremman ilmanvirtauksen vaikutus homeisiin.

Lue lisää

Taas keskityt pelkkään ilman kosteuteen. Sisätilojen hiukkaspitoisuus (myös homeitiöiden pitoisuus) lisääntyy, jos ilma ei vaihdu. Vaikka kosteus pysyisi muuttumattomana, ilman virtauksella on mikrobikasvua estävä vaikutus. Jos haluat, löydät faktatietoa vaikkapa netistä.

Ilman virtauksilla ei voi olla kovin suurta vaikutusta. Tästä on todisteena Bavaria, joka ei homehdu. IV-venttiileillä varustetuissa skandeisssa home on tavaramerkki.

Se, että Bavariasta ja monesta muustakin massatuotantoveneestä puuttuu ilmanvaihtoventtiilit, johtuu kustannuskilpailusta. Tuotteen hinta saadaan alhaisemmaksi tinkimällä varustelusta: mahdollisimman pienet vinssit, ei ilmanvaihtoventtiileitä, halvat purjeet jne.

Miten suoritit bavan ja skandin homevertailun? Oliko vertailusi veneet saman ikäisiä ja samalla tavalla telakoituja? Minkä merkkisiä skandeja vertailusi koski? Eikö skandeja ole Baltic, Swan, Sweden Yachts, Arcona, X-yachts, FG, HR, Najad, ym? Mikä niistä on erityisen herkkä homehtumaan siksi, että on ilmanvaihtoventtiilit?

ilmanvaihto kirjoitti:

Taas keskityt pelkkään ilman kosteuteen. Sisätilojen hiukkaspitoisuus (myös homeitiöiden pitoisuus) lisääntyy, jos ilma ei vaihdu. Vaikka kosteus pysyisi muuttumattomana, ilman virtauksella on mikrobikasvua estävä vaikutus. Jos haluat, löydät faktatietoa vaikkapa netistä.

Lue lisää

Löysin tosiaan jotain. Tässä todetaan, että ilman liikkumisella ei ollut vaikutusta ainakaan tasolla 0,15 m/s. Tutkimuksessa tutkittiin ilmanvaihtolaitteiden suodattimien hometta. Vaikutusta oli sillä, jos kosteus välillä aleni esim. 43%:iin, vaikka se olikin muutoin 97%. Tällöin homeen kasvu selvästi hidastui myös korkeamman kosteuden ajaksi. Tämä pikemminkin vahvistaa suolahypoteesia: kun tuulee ilma vaihtuu ja kosteus nousee. Kun ei tuule, ilma ei vaihdu ja kosteus alenee, mikä on homeelle myrkkyä. No, tarkempia mittauksia vaaditaan ennen kuin saadaan selvyys.

https://books.google.fi/books?id=LNwzBhYSAVQC&pg=PA114&lpg=PA114&dq=Effects of Temperature, Humidity and Air Flow on Fungal Growth Rate on Loaded Ventilation Filters.&source=bl&ots=i8n7HwwZK1&sig=mYfxFDLcsyRd9hfKdZKMhSOVDSQ&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwj5m4GN_93KAhUGbRQKHfdvAXQQ6AEIIzAC#v=onepage&q=Effects of Temperature%2C Humidity and Air Flow on Fungal Growth Rate on Loaded Ventilation Filters.&f=false

Bossu kirjoitti:

Löysin tosiaan jotain. Tässä todetaan, että ilman liikkumisella ei ollut vaikutusta ainakaan tasolla 0,15 m/s. Tutkimuksessa tutkittiin ilmanvaihtolaitteiden suodattimien hometta. Vaikutusta oli sillä, jos kosteus välillä aleni esim. 43%:iin, vaikka se olikin muutoin 97%. Tällöin homeen kasvu selvästi hidastui myös korkeamman kosteuden ajaksi. Tämä pikemminkin vahvistaa suolahypoteesia: kun tuulee ilma vaihtuu ja kosteus nousee. Kun ei tuule, ilma ei vaihdu ja kosteus alenee, mikä on homeelle myrkkyä. No, tarkempia mittauksia vaaditaan ennen kuin saadaan selvyys.

https://books.google.fi/books?id=LNwzBhYSAVQC&pg=PA114&lpg=PA114&dq=Effects of Temperature, Humidity and Air Flow on Fungal Growth Rate on Loaded Ventilation Filters.&source=bl&ots=i8n7HwwZK1&sig=mYfxFDLcsyRd9hfKdZKMhSOVDSQ&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwj5m4GN_93KAhUGbRQKHfdvAXQQ6AEIIzAC#v=onepage&q=Effects of Temperature%2C Humidity and Air Flow on Fungal Growth Rate on Loaded Ventilation Filters.&f=false

Lue lisää

Oli miten oli, ainakin jopa skandivene pysyy homeettomana ainakin 30 v ulkona telakoituna hyvin tuuletetun pressun alla luukut auki. Saa olla patjatkin veneessä. Pentrin ympäristössä olisi takuulla hyvää kasvualustaa homeelle, mutta ei sitä vain ilmesty.

Tarkoitatko, että home kasvaa vain jos pintojen lämpötila on kastepisteessä ja höyry tiivistyy vedeksi, joka vieläpä pakkasella kait sitten jäätyy kaiken järjen mukaan?

AinaOppiiUuttakin kirjoitti:

Tarkoitatko, että home kasvaa vain jos pintojen lämpötila on kastepisteessä ja höyry tiivistyy vedeksi, joka vieläpä pakkasella kait sitten jäätyy kaiken järjen mukaan?

Ei homeet pakkasella kasva. Lämmöt oli etelässä pitkään reilusti plussalla, jolloin olosuhteet homeen kasvulle oli ihan hyvät.

AinaOppiiUuttakin kirjoitti:

Tarkoitatko, että home kasvaa vain jos pintojen lämpötila on kastepisteessä ja höyry tiivistyy vedeksi, joka vieläpä pakkasella kait sitten jäätyy kaiken järjen mukaan?

Tarkoitan sitä, että jos kosteus pysyy sen verran alkaisena ettei neste tiivisty pinnoille lämpötilan vaihtuessa, osa homeista jää kasvamatta. Homeita on kuitenkin pilvin pimein ja osa niistä ottaa kosteuden suoraan ilmasta ilman, että sen tarvitsee tiivistyä pisaraksi.

Home ei tarvitse kasvaakseen montaa päivää. Jokaisena kautena on hometta varten tarpeeksi sekä kosteutta että lämpöä. Home ei tarvitse kuin 5 asteen lämpötilan kasvaakseen ja suhteellisen kosteuden 70% nurkilla.

Bossu kirjoitti:

Ei homeet pakkasella kasva. Lämmöt oli etelässä pitkään reilusti plussalla, jolloin olosuhteet homeen kasvulle oli ihan hyvät.

Varoitus, pitkä ja teoreettinen.

Noin äkkiseltään vilkaisten 0 C suhteellinen kosteus 100% tarkoittaa noin 5 grammaa vettä kuutiossa

http://www.sarlin.com/fi/Paineilma/Paineilma---tyokalupakki/Kastepistetaulukko

Useassa lähteessä sanotaan että optmikosteus homeille on yli 75% suhteellista eli tollaset 1,25 grammaa vettä pitäs siidä saada jokaista vaihtuvaa ilmakuutiota kohti pois ilmasta.

http://www.ym.fi/download/noname/%7B307AE74E-24C6-4412-ACA8-CF26555FE9BA%7D/111282

http://www.sulinoy.fi/ep/tiedostot/Keim%20Mycal%20esite.pdf

Paljos purkkarissa on sisällä kuutioita? 25 m3? Eli tollaset 30 grammaa? Kuinka usein hyvin tuuletun veneen ilma vaihtuu? Kerran päivässä? Mitäs se tekisi virtausnopeudeksi 0,3 l/s? Onko se paljon vai vähän, en tiedä mutta jos on paljon venttiilejä auki niin ei kait mikään mahdoton ja veneen tilavuus saattaa olla alakanttiin.

Eli Suolan pitäisi poistaa 30 grammaa päivässä - ei puututa nyt niin tylsään juttuun kuin suolan kosteuden imemisen nopeuteen. Eli tollanen litra kuussa. Puoli litraa jos märkiä päiviä on vain puolet mutta kaipa syksyllä kosteus on aina yli 75% suhteellinen kosteus joten hommia riittää.

Ei mikään mahdoton. Tosin sinun pussiin oli kertynyt vain neljä desiä syksyn aikana. Tietty suhteellinen kosteus ei ole ollut koko aikaa 100% mutta toisaalta syksyllä oli pitkään lämpimämpää eli ilmassa oli vettä enemmin. 10 asteiseen ilman menee jo tuplamäärä vettä.

Se mitä yritän sanoa, että on että sillä suolalla on tuuletetussa veneessä helkkarinmoinen homma pitää suhteellinen kosteus alle 75%. Minä iskisin panokset pintojen hyvään pesuun ehkä happamalla pesuaineella ja puupinnoissa homemyrkkyjä sisältävien öljyjen käyttöön ja hyvään tuiletukseen.

Massiiviset rakenteet, joiden lämpö vaihtuu hitaammin edistää homehtumista. Höttöön ei mikään tiivisty koska se on saman lämpöinen kuin ympäröivä ilma.

keemikko kirjoitti:

Massiiviset rakenteet, joiden lämpö vaihtuu hitaammin edistää homehtumista. Höttöön ei mikään tiivisty koska se on saman lämpöinen kuin ympäröivä ilma.

Höpö höpö. Jos ilman suhteellinen kosteus on 100% eli kastepistelämpö on saavutettu, niin silloin vesi tiivistyy ilmasta kaikkiin pintoihin, koska ilma ei voi enää pitää vettä "sisällään". Sama juttu kuin että sumussa kaikki kastuu.

100prosenttia kirjoitti:

Höpö höpö. Jos ilman suhteellinen kosteus on 100% eli kastepistelämpö on saavutettu, niin silloin vesi tiivistyy ilmasta kaikkiin pintoihin, koska ilma ei voi enää pitää vettä "sisällään". Sama juttu kuin että sumussa kaikki kastuu.

Lue lisää

Jos joku rakenne on kylmempi kuin ilma, niin kyllähän siihen tiivistyy kosteus ekana, kuten huurre kylmään kaljatuoppiin. Jos veneen sisällä on sellainen kosteus, että se tiivistyy kaikkiin pintoihin, niin sitten on siellä veneen sisällä joku sumutin käynnissä.

100prosenttia kirjoitti:

Höpö höpö. Jos ilman suhteellinen kosteus on 100% eli kastepistelämpö on saavutettu, niin silloin vesi tiivistyy ilmasta kaikkiin pintoihin, koska ilma ei voi enää pitää vettä "sisällään". Sama juttu kuin että sumussa kaikki kastuu.

Lue lisää

Onko Höpö sekä etunimesi, että sukunimesi? Mainiota :D

Aineilla on erilainen ominaislämpökapasitetti. Se tarkoittaa sitä, että niiden lämpeneminen ja jäähtyminen vaatii massaa kohden erilaisen määrän energiaa. Kun ilman lämpötila muuttuu, niin vaikka joku oppimaton voisi kuvitella, niin kaikkien asioiden lämpötila ei muutu samaan aikaan.

Seurauksena on, että on kylmempiä ja lämpimämpiä pintoja. Lämpötilan laskiessa kosteus tiivistyy kylmiin pintoihin. Höttö vaihtaa lämpöä nopeammin kuin tiivis rakenne. Siksi skandit homehtuvat Bavariaa helpommin.

Munkin vene oli ennen todellinen homepesä. porasin kattoon reikiä ja laitoin niihin doradeja. Pressun alla ja paikallaan olevassa veneessä dorade ei auta juuri mitään. lisäksi laitoin suoraan akkuun kytketyn tietokoneen tuulettimen poistamaan ilmaa vessan electrolux-venttiilin kautta. Se toi huomattavaa helpotusta satamassa seisovassa veneessä. Doradet vaihtavat ilmaa veneen liikkuessa tai ankkurissa todella tehokkaasti. Talveksi laitoin vielä tuloilmatuulettimen ja vedin iv-letkun pressun alta ulos. vene on pysynyt raikkaana. Homeen hajusta pääsin eroon vasta, kun maalasin vanhat ryvettyneet pinnat uudelleen.