Mikäpä Sinua kaduttaa

Ei kaduta mitään. Jokaisen hetken olen elänyt niin, kuin sillä hetkellä on tuntunut parhaimmalta.
Kaikki valinnat eivät ole hyviä, mutta kaikesta jotain oppii ja tietääkö edes oikeasti mikä on ollut hyvä ja mikä huono.
Emme me kaikkien asioiden yhteyksiä tajua, emme edes tiedä.
Murehtimisenkin yritän jättää minimiin. Menneitä ei voi muuttaa ja tulevia ei ole vielä tapahtunut.

Tuu hei mun tiimiin.
Laitetaan noi sun nikki asiat kondikseen
Tai laitetaan toi sun musta balanssiin.
Sus siunakkoo sus on potentiaalia vaikka mihin.
Sä oot melkeen helmi. Mut simpukka puuttuu.

Minua kaduttaa se kun kuuntelin lääkärin vakuuttelua likan avanneleikkauksen tiimoilta.
Jokainen ihokarvanikin huusi vastalausetta mut pöljänä luotin lääkäreihin ja en kuunnellut vaistoa.
Koskaan en saa tietää miten muuten olisi mennyt.

Kaduttaa on luonnollinen ilmiö, kun vastoinkäyminen on tapahtunut ei kannatata jäädä murehtimaan menny mikä menny, tikulla silmään joka vanhoja muistelee. On mielyttävämpää keskittyä positiiviseen, märehtikööt ne jotka haluaa itse en jaksa on paljon mukavia asioita elämässä.

En ole onnistunut toteuttamaan sitä Jumalan minulle tarkoittamaa suunnitelmaa ja tehtävää esimerkillisesti. Jo nuoruudessa tein virheellisiä valintoja, mutta ei menneisyyttä kannata surkutella. Jumala on antanut anteeksi töppäykseni ja vajavaisuuteni ja saan katsella tulevaisuutta valoisalla ja positiivisella mielellä. Joka aamu on armo uus ...

Jos kaikkea katuisi, olisi katumuskaivo täyttynyt jo ajat sitten. Slaavilainen suomalainen perusasennehan on tuntea syyllisyyttä vaikka ei olisi tehnyt paljon mitään väärää.
Niinpä olen jättänyt katumiset sellaisille jotka sen osaavat kuin ammattitaitoisesti, ovat valmiiksi murehtijoita.
Väärät valinnat ovat kimmoke oikaista suuntaa ja toimia paremmin.

En tiedä mikä elämässäni kaduttaa, kun en ole elänyt; olen vain ollut hengissä.
Olen seurannut sivusta, kun muut ovat eläneet.
Jos olisin lapsena tehnyt toisenlaisia valintoja, niin olisinkohan elänyt?
Jos olisin nuorena tehnyt toisenlaisia valintoja, niin olisin herännyt elämään?
Jos olisin aikuisena tehnyt toisenlaisia valintoja, niin olisinko enää herännyt elämään?

Mutta en tehnyt valintoja ollenkaan, muut valitsivat puolestani. Kaduttaakohan muita?

Minua ei kaduta mikään. Mennyttä ei voi muuttaa, miksi katuisin tai miksi pohtisin moista. Olen aina ollut rehellinen, en ole tehnyt pahaa kenellekään, en voi tietää, mitä olisi tapahtunut, jos olisin tehnyt toisenlaisia valintoja matkan varrella.

Ihanaa elämä jatkuu edelleen!

Eipä kaduta mikään sillä jos en olisi elänyt elämääni näin, en olisi nyt minä. Ihminen on kokemustennsa muovaama yhtälö ja summa.

Uskalluksen puute. Vaikka keskimääräistä rohkeampi olenkin.

En kadu juuri mitään. Virheitä on tullut tehtyä paljonkin. Voi olla näin, vaikka saisin uusinta mahdollisuuden elämääni tekisin samat virheet. Kyllä vaikeudet myös opettavat, tekevät vahvaksi. Nyt elän elämäni parasta aikaa.

En oikeastaan niin paha ole katumaan mitään.
Vähän harmittaa, kun ei tullut seurattua Pikku Kakkosta paremmin. No ei siitä oikeastaan pahempaa vahinkoa ole tullut siitäkään. Pahemminkin olisin voinut ehtiä mokaamaan.