Mietin monesti öisin - tätäkin - että selviäisinkö, ja olisinko selvinnyt, elämästäni yksin? Jos en olisi saanut ympärilleni niitä ihmisiä joita siinä nyt on? Olisinko sortunut ja rikkoutunut aivan kokonaan? Menettänyt otteen itseenikin? Unohtanut syödä, unohtanut nukkua, luisunut välinpitämättömyyteen rutiinien puuttuessa? Vai ovatko ympärilläni olevat ihmiset imeneet voimat minusta siten, että olen alkanut ajattelemaan niin itsestäni? Miksi tunnen itseni tyhjäksi, kuin kaikkeni antaneeksi? Onko minulta kadonnut jokin ote tai kahva oman elämäni päätöksiin, ja onko sellaista koskaan ollutkaan tai löytynytkään?
Selviäisinkö yksin
Pohdintaaasioista
1
136
Vastaukset
- I-Trust-You
Olisit selvinnyt yömyöhään yksin. Ja jos eteen tulee tilanne, jolloin tilanteesi muuttuu, niin selviät kyllä. Sinussa on Voima.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 713075
- 922855
- 512095
Mietin että
Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin201555- 151339
Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon
Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..51318Aaamu on täällä taas!
Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa131301Tajusin vaan...
Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein131263- 181230
Noin ulkonäkö-jutut ei multa
Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin241222