En tiijä oonko masentunut, vai tuntuuko muuten vaan hirveeltä. Elämä maistuu puulta ja kouluu ei jaksais millään. Itsemurhaa ajattelen päivittäin mut en oo vielä uskaltanu koittaa. Kädessä tällä hetkellä 10 arpee. Oon 13 ja olo tuntuu melkeen kokoajan niin vitun paskalta. Yöllä en saa nukuttuu kunnolla, enkä tosiaankan jaksas oikein tehä mitään. Ei oo pelkään nyt tällänen tunne, on ollu jo pitemmän aikaan. Melkeen puol vuotta. Mistä mun pitäis hakee apua? Veli on lievästi masentunu, niinkun osa kavereistakin.
En usko että tää on ihan vaan ohimenevää. Millekkään kallonkutistajalle en haluu. Pahentais vaan asiaa, mun mielest. Tuntuu, kun ois henkisesti kuollu.
En usko että tää on ihan vaan ohimenevää. Millekkään kallonkutistajalle en haluu. Pahentais vaan asiaa, mun mielest. Tuntuu, kun ois henkisesti kuollu.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Se johtuu siitä että olet niin syvältä. Sellaista se vaan on. Ja onnea yritykselle, et varmasti onnistu edes siinä...
heippa..
kyllä toi vaikuttaa silt et oot masentunu. se että menisit jollekkin "kallonkutistajalle" ei välttämättä olisi niin huono idea. mä itse olen masentunut aika pahasti.. kamut yritti auttaa mut siit ei ollu paljoo apuu.. sen verran et jaksan päivä päivältä yx kerrallaan eteenpäin.. oon pari vuotta meinannu tehdä itsarii ja kerran se oli jo tosi lähellä.. mullakin on arpii toisessa kädessä.. en asu kotona nyt vaan oon nuorisokodissa. meinasin saada masennnus lääkkeetkin mut en onnex saanu.. käyn kerran viikossa juttelemassa psykologille ja se auttaa... kerrankin pystyn avautumaan ja kerrankin ajattelemaan selkeästi. mullakin menee koulu päin v*ttuu ja oon muuttunu tän masennuksen myötä tosi paljon.. jos sul vaan on mahd. ni ole sun parhaihen/parhaan kamun kaa tai sellasseen henkilön kanssa kenen kans viihdyt. masentuneena ei todellakaan kannata olla yksin.. mä joudun olemaan vielä jonkin aikaa koska oon tullu vasta viikkoo ennen jouluaattoo tänne ni mua ei saa tulla kukaan kattoo... paitsi vanhemmat, joita mä en haluu nähdä.. yritä pärjätä. muista et puhuminen auttaa ja viiltely ei oo apu mihinkään vaik kuinka paljon se tuntuukin auttavan. yritä löytää jokin tapa millä voit korvata piirtämisen. mulla se on piirtäminen. piirrän kuolleita ja hirtettyjä enkeleitä ja teen niistä maalauksia. olen tehnyt niin jo jonkin aikaa ku on tehny mieli viiltää.. kannattaa edes yrittää...
itse otan yleensä tällaiset tekstit hyvin tosissani koska todella olen kokenut kaiken tuon: arvet ranteessa haileina ja jaloissa mutta tuo ystävät ja veli masentuneita myös kohta meni yli ymmärryksen: tunnen monia jotka ovat hs. luoneet masennuksensa oma masennukseni todettiin vasta lääkärillä en voinut edes uskoa että minulla oli se. Mutta voit mennä juttelemaan terveydenhoitajallesi ja hän laittaa tarpeen mukaan eteenpäin tuossa iässä ei muuta keinoa taida olla...
moi!! me taidetaan olla ihan samassa pulassa.. mäkin oon 13v. ja todella masentunut ja oon joskus aatellu itsemurhaa mut sit joku on estänyt tai olen ruvennu aattelee hyviä puolia elämästä joita ei oikeesti mulla taida olla... illaalla en mäkään saa nukuttuun kun itkettää ja on tosi paha olla niinkuin aina päivälläkin ja sit kun saan lopulta nukuttuun niin aamulla ei voi mitenkään nousta kun on menny nukkuu jossain 1:den aikaan.. jos sulla on sähköpostia niin voitas kirjotella?? mun on [email protected]