Aikakonematka - minne menisit?

Pientä_jutustelua

Viimeksi kyselin teiltä onko ajokeillanne nimiä, nyt ajattelin kysellä:

MIHIN AIKAKAUTEEN MATKUSTAISIT JOS SE OLISI MAHDOLLISTA?

Kiva olisi jos kuvailisit muutamalla sanalla miksi se kyseinen aikakausi sinua kiehtoo :)

32

101

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mua on aina kiehtonut 1400-luku. Miten ihmiset tuli toimeen silloin. Oli varmaan monella tapaa pelkistetympää, enemmän sitä tekemistä. Taistelua seuraavasta limpusta ja räkätaudin väistelyä
      Siirrä mut vaikka Pariisiin hovineidoksi :) Tietty mun tuurilla joudun Siperiaan hylkeenpyytäjän vaimoksi. No ehkä sekään ei niin pahaa olisi.

      • Niin, jäi kysymättä että minne sä menisit?


      • Pientä_jutustelua

        Tulevaisuuteen, varmaan vuoteen 3000.


      • joka.vanhoja.muistelee

        1400- tai 1500 -luvulla minulta leikattiin pää irti istuessani tuolilla pöydän ääressä yksihuoneisessa kellertavassa maalattiaisessa talossa pienen joen varrella. Kun pää oli irti ja nostettu haluni mukaan harmaalle puiselle lautaselle tai pienelle tarjottimelle, sisään ryntäsi porukkaa ja hämmästyivät, kun joku oli jo ehtinyt teloittaa minut. Paikka oli ilmeisesti jossakin nyky-Saksan alueella, -kirchen loppuinen vaan alkua en muista. Olisiko Kaltenkirchen? Ei ole vanhaa karttaa, mistä näkyisi mahdollinen pieni joki.
        Näin itseni seisomassa siinä ruumiini vieressä jotenkin hopeanharmaana ja huomasin, etteivät muut nähneet tätä olomuotoa.
        Se irtileikkaus tapahtui nopeasti noin puolimetrisellä tasaisesti kapenevalla veitsellä eikä se käynyt kipeää.


      • sitä.tikulla.silmään

        Tulipa väärin. Kaltenkirchen se ei ole, siellä ei ole jokea ja maasto on muutenkin vääränlaista; olen käynyt siellä. Piti kirjoittamani, että olisiko Gelsenkirchen? Se on nyt suurkaupunkia enkä sinne lähde eikä wanhaa karttaa ole käytettävissä ajalta ennen suurkaupunkia.


      • joka.vanhoja.muistelee kirjoitti:

        1400- tai 1500 -luvulla minulta leikattiin pää irti istuessani tuolilla pöydän ääressä yksihuoneisessa kellertavassa maalattiaisessa talossa pienen joen varrella. Kun pää oli irti ja nostettu haluni mukaan harmaalle puiselle lautaselle tai pienelle tarjottimelle, sisään ryntäsi porukkaa ja hämmästyivät, kun joku oli jo ehtinyt teloittaa minut. Paikka oli ilmeisesti jossakin nyky-Saksan alueella, -kirchen loppuinen vaan alkua en muista. Olisiko Kaltenkirchen? Ei ole vanhaa karttaa, mistä näkyisi mahdollinen pieni joki.
        Näin itseni seisomassa siinä ruumiini vieressä jotenkin hopeanharmaana ja huomasin, etteivät muut nähneet tätä olomuotoa.
        Se irtileikkaus tapahtui nopeasti noin puolimetrisellä tasaisesti kapenevalla veitsellä eikä se käynyt kipeää.

        Oho! Olit sitten joku arvokkaampi henkilö? Et muista mitä pahaa olit tehnyt jotta piti teloittaa? Vaikka ei siihen varmaan paljon mitään tarvinnut tehdäkään, tappaminen oli enempi kansanhuvi, vissiin.


      • joka.vanhoja

        En ollut arvokas. Lienenkö jotakin pahaa tehnyt? Vaimolle, lapsille? Muisti pettää ja tämäkin saattoi olla häivähdys siitä, mitä minulle näytettiin ennen tänne uudelleen tuloani ja jonka muistaminen otettiin pois. Ennen joko tätä nykyistä tai sitä edellistä, sekin pieleen mennyttä...


    • Mitäkä.mies

      Tietysti tulevaisuuteen kun ensin teen pari lottoriviä;) Oletan että liikkuminen on yksinkertaista ja nopeaa tulevaisuudessa kun autot lentää ja ties vaikka avaruuteen pääsisi katselemaan,ainakin jos numerot lotossa natsaa..
      Hui! Nousi tukka pystyyn kun ajattelin hmp,n aikamatkaa 1400 luvulle.Niin,no minulla on aina tukka pystyssä;) Tuohon em.aikaan minut poltettaisiin mies-noitana roviolla tai kivitettäisiin kirkon aukiolla kuoliaaksi tai ainakin mustelmille.
      Tulevaisuus kiehtoo,mihin ihminen vielä kykenee?

    • Linnanneitoko

      Olen käynyt aika monta kertaa Olavinlinnassa ja silloin kun opas joka kierrättää ja kertoo tarinoita historiasta on hyvä suustaan, voi kuulla kapeita kivisiä kierreportaita noustessa ja laskiessa hameenhelmojen kahisevan. Tai kun siinä linnan tornissa, jossa on sivussa 'wc' kuvittelee istuvansa 'pöntöllä' talvipakkasella niin peffaan tuntuu käyvän kylmä viima vaatteista huolimatta.

      Tahtoisin siis tietää, olenko joskus asunut ja elänyt Olavinlinnassa. Ja siksikö inhoan kaikkia sota-aiheita syrämen pohjimmaisesta paikasta asti ja alkaen. Linnan historiahan on varsin sotaisa, puolustusmuuri itärajalle päin.

      • Pientä_jutustelua

        Olen joskus lukenut mielenkiintoisen ajatuksen aiheesta jälleensyntyminen:
        koska meillä on esivanhempiemme geenejä, niin voiko olla mahdollista että niihin tallentuisi muistitietoa, joka aiheuttaa että meistä nykyihmisistä herkimmät sitten "muistavat" tai "kokevat" niinkin voimakkaasti omakohtaisena kokemuksena, että tuntuu kuin olisi elänyt todella jotain aikaa.
        Itsellänikin on voimakkaita tuntemuksia viime sodasta ja pahimpana koen kauhistuneen ja pelonsekaisen, hyvin ahdistavan tuntemuksen kaivautumisesta poteroon. Tunteen laukaisemiseen riittää sotaa käsittelevän tekstin lukeminen, jonkin elokuvan katsominen jossa on jokin vastaavantyyppinen tilanne. Jos geeniteoria pitää paikkansa niin eipä ihme: molemmat isoisäni olivat molemmissa sodissa alusta loppuun. Kumpikaan ei koskaan suostunut niistä asioista puhumaan.


      • Mielikuvitteluakovain

        Nämä ovat mielenkiintoisia aiheita. Jälleensyntymisestä en tiedä, mutta olen joskus lukenut sellaisen kirjan, jossa kerrottiin ihmisten sivupersoonista, jotka saatiin esille ja tutkittaviksi hypnoosin avulla. Eikä juttu siis ollut paluu menneeseen vaikka teki hirveästi mieli ajatella niin, se olisi ollut jännittävämpää.

        Minunkin pappani oli sodassa ja isä tuli sitä pakoon lapsena kaksi kertaa. Kumpainenkaan ei puhunut aiheesta mitään. Mutta mummon itkut muistan ja ehkä siinä on osasyy sota-aiheitten inhoamiseen. Itkun seasta sai selville monenlaisia seikkoja, kun osasi kuunnella korvat hörössä. Ja senkin saattoi 'kuulla' mitä ei koskaan sanottu ääneen.


      • perse.maata.viistäen

        Sodasta en mitään tiedä vaikka sota-aikan synnyin pommien putoillessa 7 km päähän. Kuitenkin minulla ennen nousi iho kananlihalle kun kuulin sellaista niinkuin kankaan repimistä muistuttavaa ääntä. Oliko joskus jonkun sodan aikana lentokoneissa pinta jotakin kyllästettyä kangasta?


    • entinenmiäs

      Tyytyisin ihan vaan sellaiseen lyhyeen matkaan. Nelisen vuotta eteenpäin ja eläkkeelle;)

      • hytinäx1

        Sinäkinkö? Niin minäkin. Voi että odotan kun ei enää sitten tarvitse taistella työpaikoista nuorempien kanssa.


      • heinäzirkka_

        Vähä samoilla linjoilla, sitku oon eläkkeellä.. vaan kun jokin siinä kaihertaa. Vuodessakin voi tapahtua asioita, en oo pessimisti, omasta mielestä realisti, yrittää elää nytku.. on terveyttä vielä, intoa nähdä mualimaa.. minne sitku on eläkkeellä :) Vaiko oma maa mansikka. Mitä sinä oot miettiny sinne nelisen vuoden jälkeen?


      • entinenmiäs

        Ei se mualiman näkeminen kiinnosta, eikä reissaaminen ylipäätään. Nelisen vuoden jälkeisiä tekemisiä ei tarvitse erikseen miettiä, sitten olisi aikaa harrastuksillekkin mm. hyötypuutarhan hoitoa ja vaikka tehdä näitä
        http://aijaa.com/ngnMS1 muillekkin. Kunhan vaan terveyttä piisaisi.


      • entinenmiäs
        hytinäx1 kirjoitti:

        Sinäkinkö? Niin minäkin. Voi että odotan kun ei enää sitten tarvitse taistella työpaikoista nuorempien kanssa.

        Ei tuosta juuri ole taistella tarvinnut, kun yli 30 vuotta ollut samassa työpaikassa. Nyt vaan siksikin odottaa eläkkeelle pääsyä kun koko firman jatkuminen on viime aikoina ollut epävarmaa.


    • Muutama vuosikymmen taaksepäin. Viisi-kuusikymmenluku oli aikaa jolloin suomi oli yritteliäs ja kesät olivat aurinkoisempia ja talvella meni joskus suksetkin poikki ja koulussa sai makaronivelliä, joka on herkkuani. Suuri ahneus ei vielä ollut vallannut maailmaa ja autot olivat autojen näköisiä ja naisilla ampiaisvyötärö ja ihanat helmat ja kaikki miehet olivat komeita kuin Olavi Virta.

    • AikaAvaruusJatkumo

      Takaisin 70-luvulle. Porukat osas käyttää päätään, olivat liberaaleja, uskallettiin kyseenalaistaa, kokeilla. Mahtavaa musiikkia, huoleton teini-ikä, rakastumisia, kokeiluja....Sinne palaisin. Ostan lipun aivan heti, jos jostain löytyy.

      • Ei_ole_ikävä

        70-luvulla oli koulut käyty ja työttömänä ensin Volvoja hihnalla kasaamassa, 5 tai 5,5 minuutissa parhaillaan 17 ruuvia, pulttia, mutteria paineilmakoneella kiinni ja jokaisella joku osa. Volvon pohjaan, kädet ylhäällä. Jäi pari sekuntia aikaakin joka autolta jos osasi olla ajattelematta mitään. Jos joku ajatun iski mieleen, niin et ehtinyt... Sitten lopumpana vuosikymmentä kolmellakin eri tehtaalla rakennuksen ja ja käynnistyksen ajat. Sitten jo vaihtui vuosikymmen.
        Ensimmäisen autonkin silloin sain ostettua. Ja loppukymmenellä asunnon, kehnosti kyhätyn rivitalokaksion, uutena. Vapaa-aika meni nukkuissa ja syödessä. Ei muuta jaksanut kun täysillä piti olla leivän syrjässä. Nyt vanhana olisi aikaa ja rahaakin, mutta en osaa mennä mihinkään. Yksin olla saan.


      • Uusiajattelutapa

        Oletko ikinä kuullut sellaista sanaa ja asiaa kuin OPETTELE.


    • Ei minulla mielikuvitus tuommoseen riitä.
      On minulla näitä matkoja suunnitteilla, jotka voi ajanpuutteen nimissä perua.
      Nytkin ostin veneen ja trailerin.
      Ajatuksena kiehtoo, että ottaisi ne tuon iitin perään, ja leiriytyisi muutamaksi päiväksi jonkun järven rantaan, laskisi veneen vesille ja katselisi maisemia.
      Pielinen ja Inarinjärvi kiinnostaa.
      Saa nähdä sitten

    • VoiMinuaPoikaParkaa

      Joo, viisikymmenluku kiinnostaa. Jospa samalla nuortuisin siihen aikaan, mutta saman tietäisin kuin nyt. En ehkä luovuttaisi niin helpolla siitä eräästä tytöstä, joka loi minuun sellaisia silmäyksiä, että menin sanattomaksi. Hän ei voinut tulla illalla koskaan ulos, kun äiti ei päästänyt ja äiti vahti häntä kuin haukka kaiket päivät. Ne hän ehti kertoa sinä ohikiitävänä hetkenä kun kohdattiin. Ja minä luovutin.
      Kukaan koskaan sen jälkeen ei minua sillä tavoin ole katsonut. Se särki sydämeni ja en kosaan saanut tietää miten hänen sydämensä kävi.
      Mutta oltiin lapsia silloin.
      Huoh!

    • aavistelenkoaikaa

      Olisihan se jotain kohdata Jeesus Kristus ja rupatella kalaa syöden. Elämä saisi varmaan uuden suunnan.

    • Ehkä.kuoltuani

      Kävisin katsomassa pyramidien rakentamista Egyptissä, Kiinassa, Väli-Amerikassa. Ja jututtamassa neanderdalilaisia ja ehkä muitakin kuten denisovalaisia ja mitäs hobitteja ne oli ne yhdet. Behemot olisi myös kiintoisaa nähdä ja lentää liskolinnuilla kuin yös vimanoilla.

    • ItsmeCathy

      Ehkä haluaisin Skotlannin humiselville nummille....

      • Forbes.jr.jr.jne

        Kuvittele kesäinen lappi ilman puita. Siinä sinulle Skotlantia!


      • sfdjhokhfdsöp

        Itikat ja mäkäräiset kaupan päälle


    • 20luvulle

      Pienet on mun haaveet. Haluaisin nähdä isäni pikkupoikana ja hänen perheensä.

    • etwrqgt

      viidenteen tiheyteen matkustaisin, tietenkin.

    • turha.unelmoida

      En mä mihinkään toiseen aikaan matkustaisi. Maailma menee koko ajan eteenpäin, eikä mulla ole eväitä tulevaisuuteen hyppäämiseen. Olen aina ajatellut, että olis ollut hyvä syntyä muutama vuosi myöhemmin, ja onhan mulla tosiaankin ollut mahdollisuus sopeutua ja opiskella itseäni myöhemmin syntyneiden kanssa.

      Olis ollut aika kauheeta elää jossain isovanhempien maailmassa, jossa 5kymppinen oli hampaaton vanhus ja 6kymppinen toinen jalka haudassa. Uskonto ja synnin varjo painoi tavallisen ihmisen elämää ja viikatemies väijyi pikkusairauksien vanavedessä. Onneksi elän nykypäivää.

      Olihan tv:ssä tyttöjen sarja, muistaakseni 'matkaaja', jossa nainen joutui vahingossa aikamatkalle muutaman sadan vuoden taakse, ja joutui ihan itsestä riippumattomista syistä viriilin nuoren miehen puolisoksi. Omassa ajassa odotti kuivakka komonokka. Tarvitsemansa muutoksen voi tehdä tässäkin ajassa. Unelmoida toki voi, jos ei muuta tohdi.

      • Aikuistensatu

        Ko. sarja oli tosiaan mieltä kutkuttava juttu juuri sen aikamatkansa takia. Ja siksikin, että nainen joutui aikaan, jolloin naisilla ei ollut mitään arvoa ja silti pystyi näyttämään mieähille valtansa ja voimansa joka ei perustunut fyysiseen voimaan vaan tietoon ja ymmärrykseen asioista.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä sanoisit

      juuri nyt kaivatullesi jos uskaltaisit/kehtaisit?
      Ikävä
      150
      1489
    2. Mitä hyvää

      Mitä hyvää hän on tuonut elämääsi?
      Ikävä
      104
      921
    3. Mikä teidän jutussa on ongelmana?

      Missä meni pieleen?
      Ikävä
      75
      733
    4. 51
      625
    5. Koillis motor

      Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa
      Suomussalmi
      15
      583
    6. ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla

      Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann
      Haapavesi
      40
      514
    7. Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?

      Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m
      Suhteet
      157
      476
    8. Tehdäänkö tänään toiveista totta?

      Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..
      Ikävä
      44
      472
    9. Missä näet kaivattuasi?

      Mitä teet silloin? Tuleeko pakene reaktio? Vai hellä tunne ja ere..
      Ikävä
      26
      409
    10. Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä

      Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;
      Maailman menoa
      185
      402
    Aihe