Joskus mietin, voisiko ihminen olla henkisesti yhteydessä toisiin ihmisiin, ikään kuin sidoksilla joita ei ulkoisessa, jokapäiväisessä elämässä näy? On selvää, että lähisukulaisiin muodostuu elämän aikana myös henkiset sidokset. Mietimme heidän tekemisiään ja kohtaloitaan paljon senkin jälkeen kun he ovat muuttaneet pois läheltämme. Näemme heistä unta. Joskus näemme jopa samanlaista unta heidän kanssaan, ja nauramme seuraavana päivänä mokomalle hauskalle asialle. Voisiko meillä olla yhteys myös meille sillä hetkellä tuntemattomiin? Voisiko ajatella, että tuntemamme paha olo voisi joskus johtua siitä, että elämässämme on jokin selvittämätön asia sellaisten henkilöiden tai henkilön kanssa, jotka eivät meitä todellisessa elämässämme edes näe saati tunne? Jokin kohtalo, joka sitoo meitä yhteen ja muistuttaa itsestään vaistomaisena uneksimisena sellaisesta jota ei olekaan? Jokin yhteinen kollektiivinen muisti? Voisiko tällainen kollektiivinen muisti perustua esimerkiksi kulttuuriin, yhteisiin sivistyksen juuriin jotka kaikilla ihmisillä on huolimatta etnisestä taustasta, rodusta tai uskonnosta? Vai olemmeko kaikki pelkästään yksilöitä ja yksittäisiä henkilöitä, joilla on kaikki avaimet pelkästään omaan itseemme käsissämme?
Onko olemassa yksilöä?
Ajatuksiatänään
5172
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hui. Vois olla aika pelottavaakin, jos tajuais tuon olevan mahdollista. Sehän lisäisi vaan tietoisuutta. Omien ajatusten ja tuntemusten lisäksi tiedostais sellaistakin, mikä ei tapahdu tässä nyt mulle tai tolle tossa mun lähellä, vaan on livee jossain ihan muualla, että tää yhtäkkinen angsti juontuu jonkun toisen ihmisen pelosta jonka se tuntee just nyt, tai että tämä kiukku tai rakkaudentunne ei olekaan mun omani....
Yhtä tietoisesti vois sitten lähetellä vibraatioita jollekulle ulkopuoliselle, täysin tuntemattomalle, tosta vaan...vai voisko...sittenkään? Olisko sittenkin olemassa jotkut säännöt, joku ihmisen aistein selitettävissä oleva ja ymmärrettävä logiikka....
Olen vain hämmentynyt, että joku voi pohtia asioita samalla tavalla kuin minä eli syvällisesti...
Mies on älykäs, en ollut koskaan aikaisemmin ajatellut miten älykäs. Kohdatessamme kerroin yhdestä menneestä tapahtumasta ja hän toisti saman asian. Mielestäni se oli tietynlaista yhteensitomista menneisyyden ja nykyisyyden suhteen. Kyllä minäkin muistan sen ja sinut.
Kyllä on mahdollista. Ei välttämättä liity lähisukulaisiin, vaan lähinnä samankaltaiseen vuorovaikutukseen. Ollaan ikään kuin "samalla aaltopituudella". Vaan en tiedä olisiko se vastavaiheaalto sitten parasta parisuhteelle.
Kuinka monta h nukut per yö?