150 neliön uudistalossa asuva nelihenkinen perhe lämmittäisi kotinsa edullisimmin maalämmöllä. Tämä käy ilmi energia-alan asiantuntijayrityksen Motivan Iltalehdelle tekemästä esimerkkilaskelmasta. Laskelmassa tarkasteltiin millaisia kokonaiskuluja eri lämmitystavoista tulisi nelihenkiselle perheelle*.
Esimerkkiperheemme asuu 150 neliöisessä uudistalossa eteläsuomalaisessa kaupungissa. Talo on rakennettu vuoden 2010 jälkeen, joten se tarkoittaa nykyistä tavanomaista rakentamismääräykset täyttävää taloa. Maalämmöllä voi kuitenkin ainakin periaatteessa olla yllättävä haastaja - puulämmitys.
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2016020421066722_an.shtml
Esimerkkiperheemme asuu 150 neliöisessä uudistalossa eteläsuomalaisessa kaupungissa. Talo on rakennettu vuoden 2010 jälkeen, joten se tarkoittaa nykyistä tavanomaista rakentamismääräykset täyttävää taloa. Maalämmöllä voi kuitenkin ainakin periaatteessa olla yllättävä haastaja - puulämmitys.
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2016020421066722_an.shtml
Vastaukset 26
Vanhimmat
Palstan asukkaista suurin osa lämmittää metaanilla. Se on käytännössä ilmaista.
Mutta jos asiaan lähdetään, niin maalämpö on sitä kannattavampi, mitä enemmän energiaa lämmitykseen kuluu. Käytännössä tämä tarkoittaa melkeinpä mitä tahansa heikosti eristettyä vanhempaa taloa, tai sitten isoa uutta taloa. Epäieln, että väitteesi 150 neliön koosta on vielä alakanttiin, mutta toki mm. talon muoto ja tavoiteltu sisälämpötila vaikuttavat.
Esimerkiksi itse viihdyn 20-21 asteen lämpötiloissa (makkareissa saa olla viileämpi), mutta lattiat ovat toki lämpimämpiä. Jos tuosta nostaa lämpötilaa 4 astetta, niin lämmityskulut kasvavat nyrkkisäännön mukaan 20 prossaa. Voi alkaa kannattaa maalämpö kummasti. :)
Ai niin, meillä lämpimiä neliöitä on 147 kappaletta. Sähkölasku keskimäärin noin 250 e/kk, sisältäen lämmityksen. Jos tuosta maalämmöllä saisi vaikka puolet pois, tarkoittaisi se noin 1500 euroa vuodessa. Mikä taas veisi MLP-järjestelmän takaisinmaksuajan jonnekin 10-20 vuoden paikkeille. Todennäköisesti lähemmäs sitä 20 vuotta, kun laitteisto pitäisi varmaan kertaalleen sinä aikana uusia (reikää maassa ehkä ei).
Laskelma on toki huomattavan riippuvainen sähkön hinnasta. Muutama lisäkorotus Carunalta ja alkaisi meilläkin maalämpö olla varteenotettava vaihtoehto... Tosin varmaan siinä vaiheessa alkaisin mielummin asentamaan ilmalämpöpumppuja. Ovat kuitenkin asennuskuluiltaan murto-osa maalämmöstä ja hyödyltään melkein samaa luokkaa...
Entisaikaan taloja lämmitettiinkin metaanilla, kun kotieläimet lehmät, siat ja lampaat oli kaikki samassa asumuksessa ihmisten kanssa. Täytyi kyllä olla hirveä haju. Olen vähän miettinyt itse aurinkopaneelien laittamista.
Laita ihmeessä aurinkopaneeleita, mutta älä kuvittele lämmittäväsi niillä taloa. Kesällä ne ovat kyllä hyvä apu viilennykseen...
Olen odottanut tekniikan parantumista ja hintojen laskua noissa aurinkopaneeleissa. Ei niistä talvella mitään apua olisikaan. Muilla tavoin täytyy lämmittää talvella.
Tarviikohan jotain muutakin kun pelkät paneelit viilennykseen? Voihan viilentää märällä lakanallakin.
Ei tarvitse. Pitää vain sijoittaa panelit siten, että varjostavat aurinkoa mahdollisimman tehokkaasti.
"Tuosta ikkunasta aurinko paistaa sisälle. Laitankin paneelin ikkunan eteen". Ulkolämmöllä ei tietenkään mitään tekemistä lämmitys/jäähdytystarpeeseen.
Olisiko niksi-Pirkasta ja sukkahousuista jotain lisäapua?
Suosittelisin maalämpöä. Meillä 230 neliötä. Sähkölasku n.150€ kk koko vuodelle jaettuna. Mukana sekä lämmitys, että käyttösähkö.
Samat sanat. Maalämpö on hyvä, etenkin kovilla pakkaslukemilla. Ilmalämpöpumpun hyötysuhde laskee kovilla pakkasilla olemattomaksi, toisin kuin maalämmöllä, joka porskuttaa hyvällä hyötysuhteella säällä kuin säällä.
Öljylämmitys on helpoin ja varmin. 1500 litraa/vuosi, St1:n hintalaskurilla se kustantaa nyt 1040 euroa/vuosi. Maalämpö säästäisi 300 vuodessa ja 6000 euron eron hankintahinnassa maksaa takaisin 20 vuodessa.
Ilmeisesti myös kallein? Polttimenkin käyttöikä on vain 15 vuotta ja siinä 1000 viuhahtaa hankkimisessta asennus. Aika lämmin talokin, jos 1500 litraa riittää.
Öljylämmityksestä voi tulla suurimmat vahingot, jos öljysäiliö pääsee vuotamaan. Luin jostain parista tomppelista, jotka itse korjasivat halvalla öljysäiliön ja tuli monien tuhansien eurojen vahingot.
Meillä vanha 96 neliön rintamamiestalo jossa öljylämmitys ja apuna lämpöpumppu,lisäksi kellarissa pieni sähköpatteri.
Öljyä menee vuodessa 600-700l n.500€ sähköön n.400€ joten lämmityskulut vuodessa n.600-700€ jota nyt en mahdottoman kalliina pidä mutta työttömälle tuokin on liikaa.
Tuo on vähän. Meillä menee n. 2500 euroa. Suora sähkölämmitys omakotitalossa eikä sekään ole paljon. Nyt tosin nousee, jos Caruna pitää päänsä.
Humpuukia paljon tuossa vertailussaa, kun esim. maalämmössa ei tiedä huoltokustannuksia 20 vuoden jakson aikana.
Kokonaan puuttuu varaavan takan käyttö sähkölämmityksen ohessa.
Meillä takka käytössä ja sähkölasku todella pieni osa lämmitystä. Tietysti lakemalla ostopuut nousee kustannus mutta yllättävän monella hankintapuu käytössä.
8-vuotta on ollut talossamme maalämpö, eikä mitään huoltokuluja yhden takuukäynnin, missä vaihdettiin palloventtiili, lisäksi ole ollut. Ennekuin tuon systeemin hankin, kyselin niiltä, joilla sellainen jo on, että onko vikaherkkä. Parhaassa talossa oli ollut pumppu jo 20-vuotta ilman ongelmia.
Varaava takka on hyvä. Meillä varaava puuhella/leivinuuni.
Jos miettii huolettomuutta, kustannuksia ja ympäristöä, hanki maalämpö. Itse laitatin tuollaisen öljylämmityksen sijaan v. 2014 ja ei mitään ongelmia. Käyttövettä riittää ja elämä muuttui tältä osin simppeliksi. Poltin myös puuta tuossa kaksoislämpökattilassa enkä todellakaan kaipaa öljyä, sen hajua, nuohoojaa ja puiden tekemistä/rahtaamista.
Puulämmitys on paras. Puut tulee omasta takaa ja Porinmatti pitää lämpimänä.
Tarvitaan harrastusmieltä, jos viitsii pelata puiden kanssa. Kun tuossa muiden lämmityskulut ovat luokkaa 150 - 250 euroa kuukaudessa, ei sillä kovin monta mottia osteta. Ja siihen päälle kaikki halkojen kantamiset, pilkkomiset, tuhkanpoistot ja muu kiva. Aika pientä palkkaa siinä saa vaivalleen.
Täydennyksenä muihin lämmitysjärjestelmiin puulämmitys on tietenkin hyvä. Virittää tulen silloin kun huvittaa ja aikaa on. Jos ei huvita, niin lämmin riittää muillakin keinoilla. Ja mainiohan se on varalla, jos sattuu vaikka pitempi sähkökatko.
Harrastelijat käyvät sitten kuntosalilla, kun ei tule muuten sitä liikuntaa.
Minä en ainakaan tykkää sellaisesta liikunnasta, jota on tehtävä sen mukaan, mitä sisälämpömittari näyttää.
Arkiliikunta on kuitenkin parasta. Siitä ei ole juuri mitään hyötyä, jos liikut 30 min - tunnin kolmesti viikossa, mutta olet liikkumatta loppupäivän. Se on lähes yhtä epäterveellistä.
Öljy pitää edelleen pintansa.
http://m.taloussanomat.fi/asuminen/2016/02/08/oljy-pitaa-pintansa-harvempi-siirtyy-maalampoon/20161430/310
Iltalehden laskelmassa oli ovelasti huomioitu vain 20 vuoden jakson kustannukset eikä siinä ollut mitään huolto- tai korjauskuluja. Se on juuri sopiva aika maalämmölle koska laitteiden käyttöikä on suunnilleen sen verran. Maalämpö on sitä kannattavampi mitä isompi ja/tai horiskompi talo on.
Muuten sähkön siirtomaksun kallistuminen ei vaikuta lämmitysmuotojen keskinäiseen kannattavuuteen koska se on vakiosumma kuukaudessa kulutuksesta riippumatta.
Suora sähkö ei aina tule toivottoman kalliiksi. Meillä suoralla sähkölämmityksellä talon ja veden lämmityksen sekä taloussähkön kokonaishinta viime vuonna oli alle 900 €. ILP ja vajaa 3 pinomottia klapeja vaikuttivat asiaan. Puusta suurin osa kului saunassa. Talo 109 m^2 kerrosalaa.
Maalämpö on uusin kuplakomponentti ja näitä enintään keskinkertaisia laitteistoja myydään hirmu katteella uunoille joiden motiivi on vain parin euron säästö. Lisäksi näihin keskinkertaisiin järjestelmiin ei voi luottaa ettei vikaa tulisi koska niiden pitkän ajan toimivuus on täysin myyjän puheiden varassa.
Koska Suomessa ei myydä bioöljyä öljylämmitykseen verottomana niin jäljelle jää puujalosteilla toimiva lämmitysjärjestelmä. Näillä saa myös lämmintä vettä niin paljon kerralla että lapisiperhekkin saa saunoa useammin kuin kerran viikossa. Sähkövaraajan omistajat tietävät miten mittari juoksee kun yösähkö vaihtuu.
Koska tarkan markan säästäjä ei investoi talonsa eristykseen ja laadukkaisiin ikkunoihin ja oviin ensiksi niin silloin parin satasen lämmityssäästöjä lienee turha lähteä isosti panostamaan. Alenna huonelämpöä ja käy vähemmän lämpimässä suihkussa.
Hyvään Aikaan oli navetoita joissa oli passiivi lämmitys eli ei mitään ja sen ajan ovi- ja ikkunateknologia, ei koskaan enää. Jos asiassa ei ole mitään hyvää niin suomalaiselle monesti riittää se että on vaan halpaa.
Kiinalaiset jopa harkitsee jonkun miljardin euron investoinnin tekemistä biovoimalaan Kemiin. Olis se hienoa jos tulisivat. Suomalaisilta puuttuu rohkeutta.