Aloitin viime vuonna opiskelemaan tietojenkäsittelyä ja kiinnostuin erityisesti ohjelmien koodaamisesta. Puolen vuoden aikana on kuitenkin alkanut näyttää siltä että kaikki hommat liittyy nettsivuihin ja niiden näpräämiseen. Tämä ei itseäni tahdo kiinnostaa ollenkaan vaan haluaisin mielummin olla mukana luomassa "oikeita" ohjelmistoja eri alustoille. Kysymys siis kuuluukin että onko meille tuleville koodaajille tiedossa muitakin hommia kun nettisivujen näpräystä vai vaihdanko vain suoraan alaa?
Työtehtävät koodaajilla?
MassaHurmaaja
681
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos et ole sattumoisin huomannut niin oikeat ohjelmistot on tehty kauan aikaa HTTP protokollan selaintekniikan varaan.
Eli perusteista se homma pitää lähteä, eli kyllä pitää se DOM, HTML, CSS, HTTP jne. osata myös eikä pelkästään kirjoittaa logiikkaa esim. Javascriptillä. Nettisivujen näpräys tulee automaattisesti tuossa mukana kun teknologia toimii selaimella.
Javascriptillä muuten toimi nykyään paljon sieltä palvelinpuolelta myös eikä pelkkä käyttöliittymä.
Visuaalisen ilmeen kanssa puuhastelu ei ole mitään koodaamista.
Jos haluaa oppia koodaamaan, niin ensimmäisenä pitää opetella perusteet. Hyvä lähtökohta on Haikalan & Järvisen käyttöjärjestelmät pruju. http://www.cs.tut.fi/~hmj/kj/
Sen jälkeen voi harkita koodauksen opettelua.
Joskus mikrokivikaudella aloiteltiin yleensä Basic-kielellä. Ainakin Microsoftin pöytäkonesysteemeissä käytetään vielä jotain sen pohjannaista.
Mikäli oikeasti haluaa opetella koodaamaan, niin assembler on "the" kieli. Mikrokontrollereiden kanssa puuhastellessa oppii paljon.
Mutta joku C-kieleen pohjautuva on toki se käytännön kieli, joka kannattaa varsinaisesti omaksua.
"Visuaalisen ilmeen kanssa puuhastelu ei ole mitään koodaamista."
Ei se ole, mutta se on ohjelmoinnissa tärkeä asia. Visuaalinen ilme kun liittyy yleensä brändiin ja myös käyttöliittymään, ja käyttöliittymä on yksi rajapinta. Rajapinnat kun pitäisi saada varhaisessa vaiheessa sellaiseksi, että ne eivät pahemmin muutu. Brändi taas sellainen, että sitäkin tehdään varhaisessa vaiheessa.
Tämä merkitsee ohjelmistoprojekteissa eikä näitä voi jättää huomioimatta. Tietystikään kaikessa ohjelmoinnissa ei ole mitään tekemistä käyttöliittymän kanssa, että voihan sitä vaan ohjelmoida web servicejä vaikka.
"Mikäli oikeasti haluaa opetella koodaamaan, niin assembler on "the" kieli."
Ei oikein. C-kielestä tuli aikoja sitten se matalantason kieli.
Mutta sekin korvaantui sovellusohjelmoinnissa matalantason kielenä, että nykyään se on Javascript ja siihen käännetään esim. Coffee scriptistä, Typescriptistä jne. Javascript on tavallaan nykypäivän assembler.
"Mutta joku C-kieleen pohjautuva on toki se käytännön kieli, joka kannattaa varsinaisesti omaksua."
Jos haluaa sovellusohjelmointia niin oikea kieli opetteluun on Javascript kun sillä voi tehdä käytännössä kaiken. Toki siihen käännetään paremmista kielistä. Esim. C#:a käännetään nykyään Javascriptiksi.
"Visuaalinen ilme kun liittyy yleensä brändiin ja myös käyttöliittymään, ja käyttöliittymä on yksi rajapinta."
Yrität nyt naittaa humanistia ja insinööriä. Ei tule toimimaan
Asm on edelleen hyvä kääntäjä.
Ohjelmoinnissa pitää ymmärtää arkkitehtuuria. Käyttöliittymä on yksi rajapinta, API on yksirajapinta, plugeneille joku paikka liittyä on rajapinta, protokolla millä kommunikoidaan on rajapinta. Pitää ymmärtää, että niissä muutokset ovat ikäviä asioita.
Asmia käytetään lähinnä poikkeustilanteissa. Kääntäjät kun on keksitty.
Vähän on ympäripyöreitä vastausksia mutta asia on varmaan vielä tietämättömältä piilossa. Javascript ja vastaavat "loogiset" kielet tällä hetkellä juurikin kiinnostaa. Tietenkin ulkoasu on tärkeä osa mutta itsekriittisenä täytyy myöntää että en omaa yhtään visuaalista hahmotuskykyä.