Miten nämä lasketaan? Oikeat vastaukset annetaan, mutta ei kerrota kuinka ne saadaan. En osaa tätä lainkaan.
http://aijaa.com/dAKws0
Harmi kun amk:ssa ei saa lähiopetusta, vaan tieto pitää metsästää netistä.
http://aijaa.com/dAKws0
Harmi kun amk:ssa ei saa lähiopetusta, vaan tieto pitää metsästää netistä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Melko pahan ovat pistäneet, kun kytkennässä on sekä vakiovirta- että vakiojännitelähde. Tarvii kyllä hieroa vähän aivonystyröitä.
Vakiovirta kiertää vain R2 kautta, ensimmäisenä kysytään R2 yli vaikuttavaa jännitettä: 5 ohm*3 A =15 V, eli jännite on suurempi kuin jännitelähteen jännite, jolloin oletan että se blokkaa sen virran kokonaan.
Pr2=3A*15V tai 5ohm*3A^2 =45W
Ir1=0A (Ur2 estää). jne.
Mallivastauksessa on Ir1 virta -1,4444 A, joten sen perusteella virtalähteen virrasta osa menisi nurinperin jännitelähteen läpi... toimiiko teoreettinen vakiojännitelähde niin, minusta ei, eri asia olisi jos se olisi akku tms.
Höpö höpö! Ei sinne päinkään. Vakiovirta kiertää myös R1:n kautta, jne.
Eli alakansakoulun Ojalan laskuopilla hieman vaikeaa. Alapuolella oleva vastaus on oikea.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14111178/kaikki-tehtavat-vaarin-#comment-83094629
Sivulla http://www.aijaa.com/upld/ on luentokalvo, jossa loppupuolella ohjeita
Tuon pdf saat koneelle, kun hiiren oikealla "Tallenna linkki nimellä"
Sama pdf, pidempi googlelinkki:
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=9&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiLnf-1tOPKAhXGRQ8KHb29A44QFghJMAg&url=https://wiki.metropolia.fi/download/attachments/46956803/luentokalvot.pdf?version=1&modificationDate=1335675840000&usg=AFQjCNEGVTrQFlBSlQ28Ck1-6fUh2K6Q2g
Esimerkiksi näin, voi olla muitakin tapoja laskea:
Virtayhtälö: I I1 = I2 (r2 virta) eli I = I2-I1
Jänniteyhtälö: I1R1 I2R2 = 2
Matriisiin:
I1 I2 v
-1 1 3
4 5 2
Eli näin: http://aijaa.com/fjkD2a
vastaukset:
I1 = -1.44A eli vastuksen R1 virta
I2 = 1.56A eli vastuksen R2 virta
Sitten kysymyksiin:
Vastuksen R2 jännite? Ohmin laki U = R*I eli U = 5ohm * 1.56A = 7,8V
Vastuksen R2 teho? P = I^2 * R = 1.56A^2 * 5ohm = 12,17W
Vastuksen R1 virta? Eli -1.44A
Vastuksen R1 teho? P = I^2 * R = 1.44A^2 * 4ohm = 8,29W
Jännitelähteen teho? P = U*I = 2V * 1.44A = 2,88W
Virtalähteen teho? P = U*I = 7,8V * 3A = 23,4W
Tulokset vähän eri kuin vastauksissa pyöristyksistä johtuen.
Ei näissä ole mitään ihmeellistä eikä ole todellakaan "melko pahaa pistetty".
"Ei näissä ole mitään ihmeellistä eikä ole todellakaan "melko pahaa pistetty"".
Tarkoitin, että kansakoulun matematiikalla melko hankala ratkaista. Eli kuten esitit, matriisilla onnistuu. Kytkennässä ei sinänsä mitään ihmeellistä.
No kyllä tuosta ainakin peruskoulun matematiikalla selviää ja matriisia tuossa ei tarvita. Noilla merkinnöillä saadaan
I1*R1 (I I1)*R2=V. Tuosta ratkaistaan ainoa tuntematon I1 ja saadaan sen arvoksi -1,44A.
kaiken maailman insinöörit ja vasttavat kehuskelee lasku taidoillaan mutta kukaan ei huomaa sitä että tulokset on aivan järjen vastaisia, miten virta muka kulkisi takaperin toisen virtalähteen läpi!
siis tässä yritetään työntää virtaa takaisin virtalähteeseen toisen virtalähteen avulla, mihin se toisen virtalähteen kautta väärin päin kulkeva virta sitten menee?
oikeasti: joko takaperin kulkevaa virtaa ei kulje. tai sitten kulkee mutta toinen virtalähde alkaa lämmetä hyvin voimakkaasti tai siitä suojaukset laukeaa tai koko virtalähde hajoaa.
tässä se taas nähdään. on paljon tyhjän toimittajia jotka luulee olevansa jotenkin hirvittävän viisaita ja korvaamattomia kun osataan laskea jotain paskaa mutta käytännössä aikaiseksi ei saada kuin korkeintaan savua ja ihmetellään että miten tässä näin kävi.
ja mitä helvettiä ketään hyödyttää mitenkään laskea jotain virtalähteitä joita yhdistellään vastuksilla toisiinsa ei siitä synny kuin lämpöä jos lämpöä halutaan niin sama laittaa yksi iso vastus joka toimii suoraan töpselistä tai käydä hong kongista hakemassa sähköpatteri kuin leikkiä tuollaisilla pili pali kytkennöillä.
Jos tuo jännitelähde on paristo tai vielä paremmin akku, niin hienosti menee virta toiseen suuntaan ja aiheuttaa vain sen V.n suuruisen hyppäyksen jännitteessä. On myös olemassa elektronisia jännitelähteitä, jotka pitävät jännitteen vakiona ja virta voi kulkea kumpaan suuntaan vain tietyissä rajoissa. Tällaista ominaisuutta kutsutaan "suorce and sink".
Aurinkopaneli taas on hyvin lähellä vakiovirtalähdettä (kunhan jännite ei nouse lähelle lepojännitettä). Myös labravirtalähde, jotkut akkulaturit jne. toimivat vakiovirtalähteinä.
No noistahan voisi ajatella saavan ihan järkevänkin systeemin. Aurinkopanelilla poltetaan lamppua (tms.) ja ladataan akkua. Pimeällä sitten akku polttaa lamppua.
Tehtävän tarkoitus on harjoitella laskemaan ideaalisia tapauksia. Myöhemmin sitten opitaan toivottavasti miten todelliset komponentit poikkeavat ideaalisista.
Superpositioperiaatteella tuo ratkeaa ihan kansakoulun laskuopilla.
Ensin irroitetaan virtalähde, ja lasketaan piirin virta. Sitten kytketään virtalähde takaisin ja oikosuljetaan jännitelähde. Lasketaan virrat. Lopuksi summataan saadut virrat.