Tai siitä aiheutuvaa suruun? Sinä taisit olla ensimmäinen mies, johon rakastuin oikeasti.. Hetken sain kulkea kanssasi, liian pienen hetken... Tekisi mieli soittaa ovikelloasi, ottaa sinusta kovaa kiinni ja sanoa vielä kerran; rakastan sinua... Itken.
Voiko rakkauteen kuolla?
MenetettyRakkaus
7139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ymmärrän hyvin.
(Saman kokenut mies.)
Elossa tunnut olevan. Pääasia, että ihminen ei ole yksin. Se lämmittää mieltäni.
Mihin tahansa voi kuolla jos sitä nauttii liikaa. Kohtuus kaikessa. Kannattaa valita sellainen kumppani, joka on ihan kiva, ei sitä elämän suurinta rakkautta. Säästyy myrskyiltä, kivulta ja säryltä, ehkä joltain hienoltakin, mutta hei, kaikella on hintansa.
Niin kai, mutta kun en pysty pettämään - edes itseäni..
Aikansa se itkettää, vihastuttaa, välillä tunteet tasoittuu ja sitten itket jälleen, kun muistelet häntä, mutta lopulta hyväksyt tapahtuneen ja toivotat hänelle hyvillä mielin kaikkea hyvää. Erokin on kuin ihmisen kuolema. Muista syödä, nukkua ja liikkua tai hakeudu sinulle mieleisen harrastuksen pariin sekä puhu luotetun ystävän kanssa tai kirjoita tunteistasi, pidä vaikka päiväkirjaa, mutta älä ota yhteyttä häneen.Itselleni aikanaan nuo keinot auttoivat ja myös maiseman vaihtaminen, vaikkapa matkustamalla kauas saat muita mielenkiinnon kohteita elämääsi kuin sen ihmisen. Hän ei ole sinun koko elämäsi, vaikka se siltä tuntuu nyt. Jokaisella menee aikansa niiden omien tunteiden käsittelyyn, mutta älä jää roikkumaan tunteeseesi ja varsinkaan tälle palstalle olettamalla ja kuvittelemalla, että hän olisi täällä. Joskus on päästettävä irti, joillekin se tapahtuu vaikka seuraavana päivänä, mutta useimmille siihen menee pidemmän aikaa kuukausia-vuosi.
Olipa koskettava aloitus. Kuvittelen että minun rakkaani ajattelee näin… Se auttaa edes pienen hetken.
Ei kai, vaikka siltä voi tuntuakin. Ois tähän muutakin kirjoitettavaa, mutta olkoon.