mieliterve?

aika hiljasta on näitten "mieliterve"itten kans...mulla on tämmönen käsitys ollu asiasta. esim masennus johtuu jostakin. huono itsetunto,liian vähän liikuntaa, huono ruokavalio ja "huono nukkuminen"(heräilyä,liian lyhyet unet tai jatkuva kännissä nukkumaan meno). masennuksen esiaste on krapula. mieli on synkkä ja krapulaiset ajatukset jää päälle. mieli on se avain. se on se mitä pitäisi tutkia ja josta löytyy oireet.ajatukset kuten: ei tästä tuu kuitenkaan mitään, en mä jaksa, ei mua huvita,tapan itteni, en osaa , en onnistu,en riitä,en ole tarpeeksi hyvä...yms. tälläiset ajatukset hallitsee masentuneen mieltä ja elämää. ei sinne mieleen niin sanotusti aurinko paista. nyt asiaa korjataan näillä lääkkeillä ainoastaan. ne ei poista ongelmaa.ne ei korjaa mieltä ja sen ajatuksia. saattaa helpottaa oloon ja antaa vähän virtaa aloittaa uusia juttuja kuten lääkärit sen sanoo. mutta ongelma ei poistu jollei ne ajatukset muutu umpi negatiivisesta positiiviseks. mielen ja omien ajatusten hallinta ja tarkkailu on ensi askel paranemiseen. ei se että syyään kolme eri satsii lääkettä, istutaan sohvalla tai maataan peiton alla ja odotetaan että lääke poistaa ongelman. ne ei vaan toimi. bonuksena sivuvaikutukset ja kenties sopimaton lääke ja seuraava lääke ja ongelma on valmis.ei auttanut. terapian hyvä puoli on se että avautuessaan (jos)saa sanotuks ne mielen myrkylliset ajatuksensa. toinen tapa on kirjoittaa ne paperille jolloin ne ajatukset saa muodon jota käsitellä. kolmas tapa on aloittaa meditointi.alkaa tarkkailemaan niitä ajatuksiaa ja jos ne on negatiivisia tai itse tuhoisia niin ne ajatuskuviot on katkaistava heti.luotava positiivinen ajatus tilalle.jos se ajatus on että "tapan itteni" vasta ajatus on "enhän tapa.haluan elää" laittamalla ruokavalion,nukkumisen ja liikkumisen kuntoon tukee omaa paranemistaan parhaiten.ne yksinkertaiset joka päiväiset toimet , mutta terveillä ihmisillä ne on kunnossa.syömisestä saa nauttia. saa laittaa itselleen myös hyvää ruokaa, masiksissa se on helposti paahtoleipä se päivän lämmin ateria.pitäis alkaa kohteleen itteään hyvin.suoda itselleen hyviä asioita ja pyrkiä takaisin ei-toiminnan tilasta toiminnan tilaan. masis vie helposti ilon ihan kaikesta mutta kun lähtee vaikka kävely lenkeillä liikkeelle niin siitä hölkkään ja sitten juoksuun. luonnollinen tapa korjata aivokemioita on urheilu. uskokaa tai älkää. tiedän miten vaikeaa se on aloittaa mutta jotain on pakko tehdä. ei lääkkeillä tuu terveeks jos ei tee ite asian eteen jotain.ne turuttaa loppujen lopuks aisteja ja kaventaa tunne skaalaa.ihmisen elämään kuuluu iloa ja surua. nyt ne surut on vaan saanu yliotteen.tarttis löytää pieniä ilon pisaroita elämään,koota niitä maljaan ja antaa sen pikkiuhiljaa täyttyä jotta elämä alkaisi jälleen virtaamaan...

Eipä taida mielisairaus-diagnoosi olla ihan tämän vuosituhannen diagnooseja. Jotain täsmällisempää siellä on oltava. Lääkkeet ja diagnoosi ovat kaksi eri asiaa. Eli voi olla diagnoosi, muttei lääkitystä. Lääkkeet voit toki itse lopettaa, mutta oireilustasi riippuu, joudutko ne tahdosta riippumatta aloittamaan uudelleen esim. injektiona.

Oletko ollenkaan miettinyt, mitä varten haluat terveen paperit? Haluat työelämään? Se on vaikeaa muutenkin. Haluat olla täysin oikeustoimikelpoinen? Oikeustoimikelpoisuutta ei täysin rajata millään diagnoosilla muutenkaan. Haluat olla lääkkeetön?

Itse ainakin koen hyödyksi diagnoosit. Vähän helpommalla saa särvintä leipäjakelukantun päälle, kun ei tarvitse liikoja selitellä. Kun on kymmenenkin vuotta ollut työelämästä pois, niin oikeasti tuottavaan työhön ei niin vaan pääse. Eli taloudellisesti terveen papereista ei ole mitään hyötyä. Ja siksi toiseksi vammat ja sairaudet eivät ole ennenkään korreloineet täysin toimeentulon kanssa. Mitä vaikeimmin murjoutuneet ja hullut ovat onnistuneet tahkoamaan rahaa. Se riippuu muista persoonallisista ominaisuuksista. Itse en ainakaan mihinkään suojatyöhön lähde laskemaan ruuveja pusseihin monkkujen kanssa.