Mitä tapahtui?

Ei puhuttu tunteista,ajatuksistamme kahden kesken ollessamme.

Ehkä muistutin häntä menneisyytensä epämukavasta ajanjaksosta ja olin siinä mielessä vain painolastia. Tai sitten koki minut jotenkin vastenmieliseksi tai epämiellyttäväksi.

Teki jostakin syystä aikataulut tapaamiselle ja jotenkin vältteleväks meni tilanne

En ole sulkenut häntä elämästäni, enkä aio sulkea. Jos hän haluaa siitä erkaantua, se on hänen asiansa.

Ei mitään.

Luultavammin se meni niin yksinkertaisesti, että en vain kelvannut kyseiselle miehelle.

kenestä heistä on kyse?

vaan järkisyyt. Joko hän tai oma mielenterveys,,valitsin oman mielenterveyden. Kaksi kertaa narsistin verkossa räpiköin..kolmatta kertaa ei psyyke enää kestä. Mut jotain ikävöin hänessä, ehkä sitä oman mielen luomaa kuvaa täydellisestä kumppanista,,elämäni naisesta, narsistisesta. Piru ja enkeli samassa persoonassa :(

Ai kuka? Eksä? Koska hän oli ikävä pikkusieluinen mies, jolla oli huonoja luonteenpiirteitä kuten kaiken ylittävä ylpeys, vastuttomuus (aina muiden syy), nössöys (naismainen mies), jämähtäminen (ei osannut muuttaa käyttäytymistään tai kyseenalaistaa lapsena opittua), näköalattomuus ja vanhoillisuus, piheys ja henkinen laiskuus, raakuus ja empatiakyvyttömyys esim fläimiä kohtaan, tunteettomuus (ylijärkeistäminen), sovinismi (miehet kykenevämpiä ja älykkäämpiä), kovuus ja vaativuus esim lapsia kohtaan; lista on loputon. Mutta ei ne piirteet vaan se että olen itse täysi vastakohta.Koska olimme KAIKESSA aivan erilaisia. Koska inhosin hänen jokaista piirrettään enkä rakastanut ainuttakaan.

Jotenkin jäi kokemus että olin yksi nainen muiden joukossa joilla hän pelaili.
Surullista. Minulla heräsi oikeat tunteet.Hänestä tuli tärkeä.

Hän ei halunnut mua tarpeeksi, ei rakastanut, ei antanut meille mahdollisuutta!joskus mietin , että mitä hän minusta ollenkaan halusi!

samat sanat naiselle!- harmi että sinustakin tuntui näin! elämä ei ole reilu! Mietn, että mitä tästä opin,,,, no ainakin sen että mun sydämessä on nyt reikä! Häntä en saanut, muita en halua! Ehkä näin oli parempi! Kerran kohta rakkauden ja sitten loppu on historiaa! Olin hyvin nuori tyttö, kun sen oivalsin : minä ja rakkaus ei ymmärretä toisia! Kiva kuitenkin, että olen tuntenut ne suuret tunteet ja sen kuinka ihana jännä se oli!

Minussa ei ole mitään jännittävää. En kelvannut hänellekään.

Olin välihuvi, ajanviete, tyhjiön täyttö, pelastusrengas, jonka avulla hän ajelehti niin lähelle rantaa että sai lyötyä kunttunsa kallioon.

Täh?

En ollut tarpeeksi kiinnostava.

Olin liian ruma ja lihava. Muulla ei hänelle, kiireiselle, ollut väliä. Tiesin sen alusta asti :)))

Koska elämä heittää sinun eteesi joskus sellaisen paskamyrskyn että hattu lentää sitä myöten mäkeen.

Ne kortit ovat vain siinä pöydällä sellaiset että ei siinä oikein ole mahiksia sitten yrittää pelata omaa kättään.

Kun ulkopuoliset asiat ja ihmiset sotkevat elämäsi niin yrität vain "selvitä hengissä" ja eteenpäin, Ei siinä ole mahdollisuuksia silloin yrittää tarttua toimeen jonkun tietyn naisen kanssa.
Sitä paitsi nuo ihmiset ja olosuhteet voivat saada myös tuon naisen epäileväiselle kannalle.

Valitettavasti naiset ovat myös täysin sokeita omalle toiminnalleen sekä toimimattomuudelleen.
He odottavat että mies tekee kaiken aloitteita myöten ja osoittaa kiinnostusta eikä naista kiinnosta tulla edes sitä yhtä askelta vastaan. Jälkikäteen sitten nainen ajattelee että "ei mies ollut se oikea sitten" tai jotain muuta höpönlöpöä että "ei se mies musta välittänyt" tai "olin liian ruma sille".

Noiden lisäksi jos mies on kokenut riittävästi paskaa elämässään niin kyllä siinä tietty itsekunnioitus täytyy olla sekä ylpeys että ei jaksa itteään heittää tuleen vain sen takia että joku misu saisi huomiota ihan ilmaiseksi.

Koska blokkasin tyypin whatsapissa. Ei ole oletus vaan fakta. Hyvää loppuelämää.

Olin hänelle vain harjoituskappale, jotta hän osaisi tyydyttää vaimonsa.

Koska hän päätti vaihtaa uuteen mieheen lennosta!

Koska hän (mies -02) osoitti selvästi ajankäytön priorisoinnillaan, mikä hänelle on tärkeää ja mikä ei. Kenen seura on tärkeää ja kenen ei. Kenen viesteihin on aikaa vastata ja kenen ei.
Minä se en ollut.

Mulla on liian vanha ryppy.

Mulla tulee heti vanhamies vaikka olen

Olin liian kokematon/saamaton/jotain muuta:( Harmi, koska hän oli naiseksi todella aktiivinen: hymyili leveästi, jutteli mukavia, oli hyvin auttavainen, keinutteli kauniita lanteitaan tietäen vain minun näkevän, koskettelikin:) Sitten iski se epäilys, että "onkohan se nyt ihan tosissaan vai leikkiikö vain". Oppirahat pitää maksaa kaikessa. Kaikkea hyvää hänelle sinne jonnekin bittiavaruuteen, toivottavasti näemme vielä jossain joskus:)