mun oman rakkaan kanssa kun/jos löydän hänet joskus. Se on varmaa, eikä ainoastaan siksi, että päätöstentekokykyni on niin hidas, vaan siksi, että jos jonkun kanssa voin olla niin se joku on niin hyvä ja lempeä, etten edes haluan olla ilman häntä.
Mä oon aina
anteeksirakasn
991
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos joku ajattelisi minusta näin niin sanoisin, että kannattaa ottaa yhteyttä. Muuten tuskin mitään tulee tapahtumaan. Edelleen odotetaan muualla hiljaisuutta, joka ei koske häntä.
Ei mulla ole ketään kehen ottaa yhteyttä. En tunne ketään joka tykkäisi minusta oikeasti.
Mustakin olis maailman upeinta löytää se, jonka kanssa tahtoisin aina vain olla. Helliä, huolehtia, paapoa ja rakastaa sitä yhtä ainoaa. Olla hänen kanssa vahva ja nauttia elämästä kaikinpuolin. No mut tuskin sellaista löytyy...
Aloittajan täytyy vitsailla aiheella.
Minä en ikinä olisi sellaisen kanssa, sillä monen parisuhde kaatuu viimeistään siinä vaiheessa kun symbioottisen rakastumisvaiheen halutaan hieman "hajurakoakin".
Mä olen tämmönen rikki mennyt hsm. Jos tapaamme joskus ja uskalletaan tutustua toisiimme ja lopulta rakastaa toisiamme niin mua ei ainakaan enää haittaa yhtään tämä pahaolo ja yksinäisyys mitä mulla on ollut. Yritän rakentaa itseäni, että voisin olla joku sulle. Halataan ja pussataan jos tavataan. Hyvää yötä ja anteeksi.
Ja vielä kun ei olisi monta.
ny monta ois ku ei oo yhtä ainoota kuten ap ite totes ja mitä ny on pitkään jo uumoiltukin, mutta antaa miehen kirjottaa lurituksiaan.
Minäkin haluaisin näin tapahtuvan, mutta ujouteni vuoksi se taitaa olla mahdotonta.