Kuolinpesän lakkaaminen

Yritin Googlella hakea ja jonkun lakifirman nettisivulta, mutta en jakosopimusta löytänyt.

O-Jay kirjoitti:

Yritin Googlella hakea ja jonkun lakifirman nettisivulta, mutta en jakosopimusta löytänyt.

Eikö kirjastoissa ole kirjoja lakipsastolla perinnönjakokirjan malleistakin? Jos sopimusjako, helppo löytää sieltä mallia.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö kirjastoissa ole kirjoja lakipsastolla perinnönjakokirjan malleistakin? Jos sopimusjako, helppo löytää sieltä mallia.

Sopimusjakokirja on erittäin helppo laatia, eikä siihen tarvita mitään malleja, kuten ei muihinkaan paperille laadittavista.

Käytätte vaan aivojanne, niin kuin meikäkin.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

>>niiden osakkaiden kohdalla, jotka mahdollisesti ovat saaneet perinnönjaossa enemmän kuin, mistä summasta ovat maksaneet perintöveron

Nimimerkki kirjoitti:

>>niiden osakkaiden kohdalla, jotka mahdollisesti ovat saaneet perinnönjaossa enemmän kuin, mistä summasta ovat maksaneet perintöveron

Esimerkkitapaus: Perheen äiti kuolee, isä haluaa jäädä yhteiseen asuntoon asumaan ja lapset hyväksyvät tämän. Äidiltä jääneet käteisvarat eivät kuitenkaan riitä lasten perintöosuuksien maksuun, mitä tehdä? Ensimmäinen vaihtoehto on jättää pesä jakamatta. Jos pesä kuitenkin halutaan jakaa, lapset voivat tyytyä pienempään perintöosaan, mutta jos oikein olen ymmärtänyt, isä joutuu maksamaan lahjaveroa, koska saa enemmän kuin hänelle perukirjassa on osoitettu. Kolmantena vaihtoehtona lapset ja isä voivat sopia, että isä maksaa loput sitten joskus. Hyväksyykö verottaja tämän vaihtoehdon(pitääkö isän maksaa korkoa, vai meneekö homma läpi nollakorolla) ja tuleeko pesä virallisesti jaettua?

O-Jay kirjoitti:

Esimerkkitapaus: Perheen äiti kuolee, isä haluaa jäädä yhteiseen asuntoon asumaan ja lapset hyväksyvät tämän. Äidiltä jääneet käteisvarat eivät kuitenkaan riitä lasten perintöosuuksien maksuun, mitä tehdä? Ensimmäinen vaihtoehto on jättää pesä jakamatta. Jos pesä kuitenkin halutaan jakaa, lapset voivat tyytyä pienempään perintöosaan, mutta jos oikein olen ymmärtänyt, isä joutuu maksamaan lahjaveroa, koska saa enemmän kuin hänelle perukirjassa on osoitettu. Kolmantena vaihtoehtona lapset ja isä voivat sopia, että isä maksaa loput sitten joskus. Hyväksyykö verottaja tämän vaihtoehdon(pitääkö isän maksaa korkoa, vai meneekö homma läpi nollakorolla) ja tuleeko pesä virallisesti jaettua?

Lue lisää

"isä maksaa loput sitten joskus. Hyväksyykö verottaja tämän vaihtoehdon(pitääkö isän maksaa korkoa, vai meneekö homma läpi nollakorolla) "

Voihan toki tehdä niin, että isäsi ostaa lasten perintöosuudet osaksi, jolloin tehtäisiin ensiksi osittainen perinnönjako ja isä maksaa saamansa perintöosuudet (niiden loppuosat) myöhemmin velkana (perintöosuuksien luovutus velaksi). Tällöin velan tulee olla todellinen, eli lapsille on maksettava suunnitelman mukaisesti lyhennyksiä. Koronmaksu ei ole pakollista, joten velka voi olla koroton ilman veroseuraamuksia.

"tuleeko pesä virallisesti jaettua?"

Pesä tulee tällöin kokonaan jaetuksi (osittaisen)perinnönjaon ja perintöosuuksien luovutuksien kautta.

Yksinkertaisempaa olisi minusta kuitenkin tehdä ainoastaan se osittainen perinnönjako ja jättää loput jakamatta.

Seurauksissa on vaihtoehtojen välillä joitakin eroja. Perintösouuksien luovutuksen saaja saisi kuolinpesään kuuluvan omaisuuden arvonnousun hyväkseen (asunto), kun taas osittaisessa perinnönjaossa jakamattoman pesän omaisuus kasvaa arvoa perillisille. Toisaalta voihan omaisuuden arvoa laskeakin.

O-Jay kirjoitti:

Esimerkkitapaus: Perheen äiti kuolee, isä haluaa jäädä yhteiseen asuntoon asumaan ja lapset hyväksyvät tämän. Äidiltä jääneet käteisvarat eivät kuitenkaan riitä lasten perintöosuuksien maksuun, mitä tehdä? Ensimmäinen vaihtoehto on jättää pesä jakamatta. Jos pesä kuitenkin halutaan jakaa, lapset voivat tyytyä pienempään perintöosaan, mutta jos oikein olen ymmärtänyt, isä joutuu maksamaan lahjaveroa, koska saa enemmän kuin hänelle perukirjassa on osoitettu. Kolmantena vaihtoehtona lapset ja isä voivat sopia, että isä maksaa loput sitten joskus. Hyväksyykö verottaja tämän vaihtoehdon(pitääkö isän maksaa korkoa, vai meneekö homma läpi nollakorolla) ja tuleeko pesä virallisesti jaettua?

Lue lisää

>>Perheen äiti kuolee, isä haluaa jäädä yhteiseen asuntoon asumaan ja lapset hyväksyvät tämän.>Jos pesä kuitenkin halutaan jakaa, lapset voivat tyytyä pienempään perintöosaan

Nimimerkki kirjoitti:

>>Perheen äiti kuolee, isä haluaa jäädä yhteiseen asuntoon asumaan ja lapset hyväksyvät tämän.>Jos pesä kuitenkin halutaan jakaa, lapset voivat tyytyä pienempään perintöosaan

Lue lisää

Oletin, että isä HALUAA maksaa perinnön jo nyt eikä vetoa hallintaoikeuteensa. (Miksi muuten olisi edes kysytty tätä.)

Nimimerkki kirjoitti:

>>niiden osakkaiden kohdalla, jotka mahdollisesti ovat saaneet perinnönjaossa enemmän kuin, mistä summasta ovat maksaneet perintöveron

Meillä oli jaossa rantapalsta jonka hinta vedätettiin jaossa pilviin. Miten verottaja suhtautuu arviokirjan summaan jakokirjassa?

Nimimerkki kirjoitti:

>>niiden osakkaiden kohdalla, jotka mahdollisesti ovat saaneet perinnönjaossa enemmän kuin, mistä summasta ovat maksaneet perintöveron

Kuinkas sitten kun pesää ei ole virallisesti jaettu, ei jakokirjaa mutta 2 perillistä on jakaneet keskenään arvokkaan irtaimiston, myyneet osan ja jättäneet 2 muuta saamatta mitään? Omaisuudenjaosta ei mitään papereita paitsi yksi epämääräinen laskelma missä kahdelta muulta vähennetty rahaosuuksista 2000-5000€ ja pyöristelty eri summia niin, että jakajat ovat saaneet keskenään pitkälti toistakymmentä euroa ylimääräistä. Irtaimistossa rahojen lisäksi kalliita esineitä, koruja ja tauluja joiden arvo toistakymmentä tuhatta kullakin. Näistä valokuvia ja todistajia niiden olemassaolosta kuolinhetkellä. Yksi arvokas tavara annettu jopa pesän ulkopuoliselle ihmiselle joka ei ole maksanut edes lahjaveroa siitä ja arvoa varmasti n. 15.000€. Voi olla, että se on nyt myyty tai piilotettu. Aikaa ei ole kulunut vielä kuin reilu vuosi siitä jaosta. Verottajalle ilmoittanut pesänilmoittaja, että pesä on jaettu vaikka asia ei niin ole.

Aika sotku kirjoitti:

Kuinkas sitten kun pesää ei ole virallisesti jaettu, ei jakokirjaa mutta 2 perillistä on jakaneet keskenään arvokkaan irtaimiston, myyneet osan ja jättäneet 2 muuta saamatta mitään? Omaisuudenjaosta ei mitään papereita paitsi yksi epämääräinen laskelma missä kahdelta muulta vähennetty rahaosuuksista 2000-5000€ ja pyöristelty eri summia niin, että jakajat ovat saaneet keskenään pitkälti toistakymmentä euroa ylimääräistä. Irtaimistossa rahojen lisäksi kalliita esineitä, koruja ja tauluja joiden arvo toistakymmentä tuhatta kullakin. Näistä valokuvia ja todistajia niiden olemassaolosta kuolinhetkellä. Yksi arvokas tavara annettu jopa pesän ulkopuoliselle ihmiselle joka ei ole maksanut edes lahjaveroa siitä ja arvoa varmasti n. 15.000€. Voi olla, että se on nyt myyty tai piilotettu. Aikaa ei ole kulunut vielä kuin reilu vuosi siitä jaosta. Verottajalle ilmoittanut pesänilmoittaja, että pesä on jaettu vaikka asia ei niin ole.

Lue lisää

>>Kuinkas sitten?

Aika sotku kirjoitti:

Kuinkas sitten kun pesää ei ole virallisesti jaettu, ei jakokirjaa mutta 2 perillistä on jakaneet keskenään arvokkaan irtaimiston, myyneet osan ja jättäneet 2 muuta saamatta mitään? Omaisuudenjaosta ei mitään papereita paitsi yksi epämääräinen laskelma missä kahdelta muulta vähennetty rahaosuuksista 2000-5000€ ja pyöristelty eri summia niin, että jakajat ovat saaneet keskenään pitkälti toistakymmentä euroa ylimääräistä. Irtaimistossa rahojen lisäksi kalliita esineitä, koruja ja tauluja joiden arvo toistakymmentä tuhatta kullakin. Näistä valokuvia ja todistajia niiden olemassaolosta kuolinhetkellä. Yksi arvokas tavara annettu jopa pesän ulkopuoliselle ihmiselle joka ei ole maksanut edes lahjaveroa siitä ja arvoa varmasti n. 15.000€. Voi olla, että se on nyt myyty tai piilotettu. Aikaa ei ole kulunut vielä kuin reilu vuosi siitä jaosta. Verottajalle ilmoittanut pesänilmoittaja, että pesä on jaettu vaikka asia ei niin ole.

Lue lisää

Jaosta tulee laatia (ositus- ja) perinnönjakokirja. Jakoa ei saa toimittaa ennen ositusta. Ositus siis ensin, jos perittävä oli naimisissa. Sitten jako, jossa otetaan huomioon nuo perinnön ennakot, mitä kaksi osakasta on saanut. Jos omaisuutta on lahjoitettu ulkopuolisille, on se lahjoittajan jako-osuutta.

Jakokirjan allekirjoittavat kaikki osakkaat kaksi esteetöntä todistajaa. Kyse on siis sopimuksesta, jota ei voi tehdä ilman kaikkien myötävaikutusta. Toinen vaihtoehto on tuomioistuimen määräämä pesänjakaja, joka allekirjoittaa jakokirjan yksin.

Hyvin laaditussa jakokirjassa lähdetään käymään perukirjaa läpi omaisuuserä omaisuuserältä ja kirjataan pesänselvitys (omaisuuksien myynnit, velkojen maksut ym.). Oma ongelmansa on tietysti se, jos noin arvokasta omaisuutta ei olekaan kirjattu perukirjaan.

Verottajalle annetuilla ilmoituksilla ei ole merkitystä sen kannalta, onko pesä jaettu vai ei. Tuollainen ilmoitus ei millään tavalla korvaa lainvoimaista jakokirjaa. Verottajaa kiinnostaa lähinnä se, onko kuolinpesä vielä olemassa ja tekeekö se veroilmoituksen. Toki verottajaa kiinnostaa myös se, onko jakokirja laadittu lain mukaan vai onko joku osakkaista saanut jaossa lakimääräistä perintöosuuttaan enemmän omaisuutta. Jos joku on saanut liikaa, saattaa hän joutua maksamaan lahjaveroa muilta liikaa saamastaan omaisuudesta (lahjaveron raja on 4000 euroa ja sisarukset ovat II-veroluokassa). Verottaja toivoo, että myös jakokirjat toimitettaisiin verohallinnolle, mutta siihen ei ole laissa määrättyä yleistä velvoitetta.

§§§ kirjoitti:

Oletin, että isä HALUAA maksaa perinnön jo nyt eikä vetoa hallintaoikeuteensa. (Miksi muuten olisi edes kysytty tätä.)

Miten äidin osuus on kuoleman jälkeen isälle siirtynyt?
Senhän pitäisi olla suoraan äidin perillisten jo äidin kuolinhetkellä. Siis se mikä jää jos isälle pitäisi vielä tadinkoa maksaa perillisten.

O-Jay kirjoitti:

Esimerkkitapaus: Perheen äiti kuolee, isä haluaa jäädä yhteiseen asuntoon asumaan ja lapset hyväksyvät tämän. Äidiltä jääneet käteisvarat eivät kuitenkaan riitä lasten perintöosuuksien maksuun, mitä tehdä? Ensimmäinen vaihtoehto on jättää pesä jakamatta. Jos pesä kuitenkin halutaan jakaa, lapset voivat tyytyä pienempään perintöosaan, mutta jos oikein olen ymmärtänyt, isä joutuu maksamaan lahjaveroa, koska saa enemmän kuin hänelle perukirjassa on osoitettu. Kolmantena vaihtoehtona lapset ja isä voivat sopia, että isä maksaa loput sitten joskus. Hyväksyykö verottaja tämän vaihtoehdon(pitääkö isän maksaa korkoa, vai meneekö homma läpi nollakorolla) ja tuleeko pesä virallisesti jaettua?

Lue lisää

Jopas. Pjolusihan ei peri ilman testamenttia, jos perittävällä on lapsia, joten mitä hänelle osoitetaan perukirjassa? Perukirjaan kirjataan perilliset, vastaava omaisuus ja vastattavat. Myös lesken omaisuus ha velat tai, tulevan osituksen pohjaksi ellei ole avioehtoa, joka sekin kirjataan.
Hallintaoikeus taas liittyy avioliitolakiin. Menehtyneen aviopuoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan koko menehtyneen jäämistön, ellei perillisen jakovastimuksesta muuta johdu. Vähintään yhteisenä kotina olleen asunnon irtaimistoineen. Omistudhan voidaan esim kiinteistön osalta jakaa perillisille vapaasti, kunhan lesken hallintaoikeuteen ei kajota.
Leski saa näin säilöä omenat, myydä vaikka tuoton verran puuta metsästä ja pitää tuoton, tai vuokrata asuntoa tai kesämökkiä omaan lukuunsa, ja saada vuokratulot.
Jos perilliset haluavat pesästä äkkiä rahaa, vaikka siinä on asunto tai kiinteistö, asioista pitää sopia lesken kanssa, kuinka ositus tehdään. Koska perintöä ei voida osittamattomasta pesästä jakaa.

Verottaja ei lakkauta kuolinpesää vaan osakkaat. Yleensä tämä tehdään perinnönjaolla. Jos äitinne on vedonnut omistusoikeustestamenttiin, ja te olette testamentin hyväksyneet, ei mitään jakoa tarvita ja kuolinpesä on lakannut. Äidin tarvitsee enää siirtää omaisuus omiin nimiinsä hakemalla mm. juuri lainhuudot. Te ette ole enää kuolinpesän osakkaita jos testamentti on lainvoimainen, eikä teillä ole puhevaltaa kuolinpesän asioissa. Itse asiassa koko kuolinpesää ei enää ole. Sillä ei liene merkitystä, kuka ilmoittaa verottajalle, mitä on tehty.

-LW kirjoitti:

Verottaja ei lakkauta kuolinpesää vaan osakkaat. Yleensä tämä tehdään perinnönjaolla. Jos äitinne on vedonnut omistusoikeustestamenttiin, ja te olette testamentin hyväksyneet, ei mitään jakoa tarvita ja kuolinpesä on lakannut. Äidin tarvitsee enää siirtää omaisuus omiin nimiinsä hakemalla mm. juuri lainhuudot. Te ette ole enää kuolinpesän osakkaita jos testamentti on lainvoimainen, eikä teillä ole puhevaltaa kuolinpesän asioissa. Itse asiassa koko kuolinpesää ei enää ole. Sillä ei liene merkitystä, kuka ilmoittaa verottajalle, mitä on tehty.

Lue lisää

Kiitos paljon. Asia selkiintyi.

Jaosta on tosiaan laadittava jakokirja, se sanotaan laissakin. Jakokirjan tulee olla kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistama. Sitä voidaan tarvita monissa muissakin tilanteissa joten se on syytä laatia AINA ja KAIKESTA jaetusta omaisuudesta..

Mutta jos kaikki perittävän omaisuus menee yhdelle henkilölle esim. testamentin perusteella, ei mitään jakokirjaa tehdä tai tarvita, sillä eihän omaisuutta silloin jaeta. Tällöinkin kuolinpesän lakkaamisesta on hyvä ilmoittaa verottajalle (vapaamuotoinen ilmoitus riittänee).

-LW kirjoitti:

Jaosta on tosiaan laadittava jakokirja, se sanotaan laissakin. Jakokirjan tulee olla kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistama. Sitä voidaan tarvita monissa muissakin tilanteissa joten se on syytä laatia AINA ja KAIKESTA jaetusta omaisuudesta..

Mutta jos kaikki perittävän omaisuus menee yhdelle henkilölle esim. testamentin perusteella, ei mitään jakokirjaa tehdä tai tarvita, sillä eihän omaisuutta silloin jaeta. Tällöinkin kuolinpesän lakkaamisesta on hyvä ilmoittaa verottajalle (vapaamuotoinen ilmoitus riittänee).

Lue lisää

Minä laitoin viimeksi tulleen veroehdotuksen lisätietoihin, että kuolinpesä on lakannut olemasta. Siihen loppui.

.,.,.,., kirjoitti:

Minä laitoin viimeksi tulleen veroehdotuksen lisätietoihin, että kuolinpesä on lakannut olemasta. Siihen loppui.

Ei lopu siviilioikeudellisesti.

Verohallinto ei lakkauta kuolinpesiä vaan osakkaat. Verohallinnon tehtävänä on hankkia valtiolle verotuloja.

Kuolinpesien jakaminen taas on osakkaiden tai pesänjakajien tehtävä.

Lukaisehan perintökaaren 23 luvun 9 § 1 momentti:
"Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Milloin pesänjakaja on toimittanut jaon, on jakokirja hänen allekirjoitettava. Muussa tapauksessa on jakokirja osakasten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi."

MUTTA jos on vain yksi osakas (ei edes leskeä), niin sitten ei tietenkään JAETA mitään eli ei tehdä jakokirjaakaan.

Kukaan ei välttämättä koskaan tule kysymään, onko pesä jaettu, mutta jos joku kysyy, niin jakokirja on siitä todiste, samoin kuin jaon lainvoimaisuudesta.

-LW kirjoitti:

Ei lopu siviilioikeudellisesti.

Verohallinto ei lakkauta kuolinpesiä vaan osakkaat. Verohallinnon tehtävänä on hankkia valtiolle verotuloja.

Kuolinpesien jakaminen taas on osakkaiden tai pesänjakajien tehtävä.

Lukaisehan perintökaaren 23 luvun 9 § 1 momentti:
"Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Milloin pesänjakaja on toimittanut jaon, on jakokirja hänen allekirjoitettava. Muussa tapauksessa on jakokirja osakasten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi."

MUTTA jos on vain yksi osakas (ei edes leskeä), niin sitten ei tietenkään JAETA mitään eli ei tehdä jakokirjaakaan.

Kukaan ei välttämättä koskaan tule kysymään, onko pesä jaettu, mutta jos joku kysyy, niin jakokirja on siitä todiste, samoin kuin jaon lainvoimaisuudesta.

Lue lisää

Tuollaisen ohjeen sain, ohjeen mukaan aikanani toimin.
Ei tosin ollut jaettavaakaan kuin hautauskulut.

.,.,.,., kirjoitti:

Tuollaisen ohjeen sain, ohjeen mukaan aikanani toimin.
Ei tosin ollut jaettavaakaan kuin hautauskulut.

Jos sait ohjeen verohallinnolta, niin se oli ihan oikea ohje koskien sitä, mitä heidän käsittelyssään tarvitaan. Siviilioikeudellinen puoli on kokonaan toinen juttu, eikä se sinänsä verottajaa kiinnosta.

Mutta älä murehdi, jollei varoja ollut, ei kukaan varmasti tule kyselemään kuolinpesän jakamisesta. Perukirja riittää näytöksi siitä, ettei jaettavaa ollut.

Jos taas kuolinpesässä on jaettavia varoja, on hyvä muistaa, etteivät verottajalle tehdyt ilmoitukset korvaa lain mukaan laadittua jakokirjaa.

Kuinka muuten poliisi toimii ilmoituksen saatuaan, onko tietoa? Saako tekijä kutsun kuulusteluihin vai seuraako siitä pidätys? Kyse on merkittävistä summista.

Ulosotto on oma asiansa ja sillä ei aina ole tekemistä kuolinpesän lakkaamisen kanssa. Veroilmoitus pitää silti mahdollisesti tehdä samalta tai seuraavalta vuodelta ainakin.

Ei nyt sentään pelkkää ulosmittausta ilmoiteta mihinkään.
Seuraavana velka maksettuna ulosoton pitäisi loppua. Asia ilmoitetaan kuolinpesän osakkaille kirjeellä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei nyt sentään pelkkää ulosmittausta ilmoiteta mihinkään.
Seuraavana velka maksettuna ulosoton pitäisi loppua. Asia ilmoitetaan kuolinpesän osakkaille kirjeellä.

Siis ulosmittaus on ilmoitettu alunperin kirjattuna kuolinpesän hoitajalle ja muille osakkaille tavallisena kirjeenä.

Tottakai voi itse osakkaat jakaa tai käyttää avustajaa.

Kysymykseen tulee siis SOPIMUSjako.
.
Otsikko= SOPIMUSJAKOKIRJA.

Teksti: Tällä jakokirjalla me allekirjoittaneet olemme sopineet jakavamme (edesmenneen nimi ja sukunimi henkilöllisyystunnus kokonaan) omaisuuden ja emme tule jakoa moittimaan.

Olemme sopineet jakavamme omaisuuden seuraavasti: (sitten nimet vanhimmasta osakkaasta lähtien ja alkumerkintä numeroin, 1,2 ja jne. jasosiaaliturvatunnuksineen [siksi noin jotta voidaan henkilö kohdentaan oikein) ja siihen sitten mitä omaisuuseriä saa ja minkä laatuista ja sitten vain alle paikkakunta päivämäärineen ja allekirjoitukset.)

Siinäpä se sitten on.

En tiedä vaatisiko (laki ei vaadi), mutta varmuudeksi voi ottaa kahden täysin ulkopuolsen todistaan jakosopimus sanoin: Me allekirjoittaneet paikalla perillisten allekirjoitusaikana läsnä todistamme sopimusjakokirjan oikein tehdyksi ja pesänjako suoritettu kuin yllämerkittynä on. (Sitten päivämäärä ja paikkakunta allekirjoituksineen).

Todistajat voivat olla kaikista alimmaisina ja tuo siksi että tällöin kenelläkään ole mitään sanomista.


T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Kysymykseen tulee siis SOPIMUSjako.
.
Otsikko= SOPIMUSJAKOKIRJA.

Teksti: Tällä jakokirjalla me allekirjoittaneet olemme sopineet jakavamme (edesmenneen nimi ja sukunimi henkilöllisyystunnus kokonaan) omaisuuden ja emme tule jakoa moittimaan.

Olemme sopineet jakavamme omaisuuden seuraavasti: (sitten nimet vanhimmasta osakkaasta lähtien ja alkumerkintä numeroin, 1,2 ja jne. jasosiaaliturvatunnuksineen [siksi noin jotta voidaan henkilö kohdentaan oikein) ja siihen sitten mitä omaisuuseriä saa ja minkä laatuista ja sitten vain alle paikkakunta päivämäärineen ja allekirjoitukset.)

Siinäpä se sitten on.

En tiedä vaatisiko (laki ei vaadi), mutta varmuudeksi voi ottaa kahden täysin ulkopuolsen todistaan jakosopimus sanoin: Me allekirjoittaneet paikalla perillisten allekirjoitusaikana läsnä todistamme sopimusjakokirjan oikein tehdyksi ja pesänjako suoritettu kuin yllämerkittynä on. (Sitten päivämäärä ja paikkakunta allekirjoituksineen).

Todistajat voivat olla kaikista alimmaisina ja tuo siksi että tällöin kenelläkään ole mitään sanomista.


T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Lisään omaani ja korjaan, sanat "laki ei vaadi" LAKI VAATIIKIN KUN ON KYSE SOPIMUSJAOSTA, niin kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset

Täten korjattuna kun tarkistin asian, pahoittelen.


T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V

Jokainen osallistuu purkuun ja vieköön sen mitä haluaa, tontin sitten voi myydä yhdessä.

Olisiko reilun kaupan tarjous?

T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V