Onko kukaan valanut betonilattiaa leca-soraa käyttäen? Jos, niin miten paksuna olette valaneet ja kuinka on kestänyt?
Minulla olisi n. 80m² lattiaa valettavana rakennuksen yläkertaan harrastustilaan ja haluaisin rakenteesta mahdollisimman kevyen, lattialämmitys oli saatava vesikiertoisena.
Minulla olisi n. 80m² lattiaa valettavana rakennuksen yläkertaan harrastustilaan ja haluaisin rakenteesta mahdollisimman kevyen, lattialämmitys oli saatava vesikiertoisena.
Vastaukset 26
Vanhimmat
http://www.kipsivalu.fi/kayttotarkoitus.html
60kg/neliö jos 30mm:n kerros.
Miten luulet 30mm kipsivalun kestävän ja painaa se kipsikin, jos valan paksumman kerroksen, lisäksi hintaa tulee ihan älyttömästi. Leca-sora maksaa huomattavasti vähemmän ja tavallisella sementillä ja hienolla hiekalla olisi tarkoitus selvitä tuosta valusta, kuten leca-harkkojakin valetaan.
Kiitos kuitenkin vastauksesta!
Leca perusharkkojen valmistukseen käytettävän kevytsorabetonin nimellispuristuslujuus on 3 MN/m2 ja kuivatiheys 700 kg/m3.
lecasora kelluu, vaikee tehdä siitä betonia..
Mitäs luulet legaharkkojen olevan tehty.
ei ainakaan betonimyllyssä.
Leca-harkkojen teko onnistuu ihan hyvin kotikonsteinkin tavallisella betonimyllyllä massa sekoittaen ja siirrettävällä tärymuotilla tehden. Ei ole rakettitekniikkaa, muotin saa tehtyä teräslevystä ja rhs-putken pätkistä, pyörät alle vaikka vanhasta ruohonleikkurista tms. ja täryn saa pesukoneen moottorista. Netistä löytyy videoita vaikka kuinka aiheesta.
Aloittaja on valamassa lattiaa ja vaatisi 80:n neliön muotin joten kannattaisi ennen kommentointia lukea aloitus.
Vastasin tuolle nimim. valaja, en ap:lle, kyllä luetun ymmärrys on hanskassa.
Kyllä onnistuu betonimyllyssä ihan samanlaisesti kuin betonin teko.
Ensin vesi ja sementti veivataan limuksi ja sitten lisätään legasoraa ja hienoa hiekkaa.
Vettä jos on liikaa alkaa legasora kellumaan eli veden määrän kanssa täytyy olla tarkempi kuin betonia tehtäessä vaikka betonissakin oikea määrä on tärkeä.
Mitä kummaa e legaharkot ja legasora on ?
Niin jos tarkkoja ollaan niin tulisi puhua kevysoraharkoista ja kevytsorasta, sillä Lega on tuotemerkki jos sitä hait takaa?
Leca on englanninkielinen lyhenne. Lightweight expanded concrete aggregate. Revi siitä Lega, jos pystyt.
Yleensä lattiat valetaan ihan lopulliselle paikalleen :D
Tee lattia balsasta ja vesiputket lentokone alumiinista, ja veden tilalle vetyä tai heliumia. Pitää vain varoa ettei lattia lähde lentoon.
22x100 lautakoolaus K300
Väleihin alumiiniset lämmönluovutuslevyt joihin lattialämmitysputket
Päälle 2 x 15mm Lapikas kipsilevy.
Levyt painaa n. 31 kg/m2 (2levyä), laudasta muutama kilo ja saneerauslaasti levyjen väliin 1 kg/m2 eli n. 35 kg/m2 painaa koko lattiarakenne.
Kannattaisi testata ensin johonkin pienelle alueelle että löydät oikean seoksen jotta tulisi kestävä ja sileä pinta. Pintaan pyrkii jäämään koholle lecasoraa jonka tietenkin voi halutessaan hioa sileäksi tai laittaa tasoitetta.
Tilaa vahvempi betoni esim k45 k30 sijasta niin voi tehdä ohkaisempi valu(kevyempi lattia). PS jos lattia lämmitys tulee niin ei todellakaan leca( huokoinen aine joka ei varastoi lämpöä vain päinvastoin)
Ei tarvitse varastoida lämpöä ja parempi, jos luovuttaa nopeasti lämpöä, kun kyse harrastetilasta.
En ala tilailemaan sitä betonia, koska pumppuauton järjestäminen hankalaa, teemme paikalla tuohon lattiaan tarvittavan massan, oli se nyt sitten mitä ainetta ja lujuutta. Ei ole mahdoton valaa tuollainen pieni lattia vaikka yksin betonimyllyllä.
Hieman epäselvää mikä on tämän hetkinen lattiarakenne siellä toisessa kerroksessa. Kun selvästi osa tarjoaa valua ja osa ratkaisua kattotuolien päälle.
Mikäli siellä on betonilattia mihin teet pienen lisävalun, legasora on huonovaihtoehto.
Ensinnäkin se on eristävää materiaalia eli lämpö ei leviä rakenteessa kovin hyvin, saattaa myös heikentää lämmönluovutusta itse tilaan.
Toiseksi valettu legasora ei kestä lattiassa yksistään vaan vaatii pintaan jotakin kovempaa ja kulutusta kestävää materiaalia.
Jos siellä on taas kattoriskot joiden päälle meinasit valaa legasorasta laatan niin ei taida kantavan laatan valu onnistua legasorasta.
Betonin päälle helpoin ratkaisu on tasoite kipsi tai sementti, hieman työläämpi on jyrsiä urat betoniin ja ohuempi tasoite päälle.
Kattoristikoiden päälle levylattia lautakoolauksella ja lämmitysputket koolauksen väliin, levy voi olla esim. kulutuspintainen pontattu vaneri mikä käy itsessään lattia pinnaksi
"""huokoinen aine joka ei varastoi lämpöä vain päinvastoin"""
Tässä onkin tärkeämpi että luovuttaa lämpöä nopeasti eikä varastoi/varaa.
Esi-merkki kirjoitti asiaa. Kysy betoniasemalta mitä he suosittelee. Legasora kestää puristusta mutta ei vetoa. Siitä tulisi hyvin heikkoa betonia, suunnilleen samaa kuin muurauslaasti. Voit kysyä neuvoa myös joltain rakennusinsinööriltä. Muovibetoni on hieman kevyempää, mutta silti vielä kiven painoista. Olen ollut jo 40-vuotta rakennustöissä, mutta eiemmin ei kukaan ole kysynyt vastaavaa.
Faija valoi lecasorasta maavaraisen lattian lämmöneristeen n. 20 cm. Päälle tuli 5 cm:n laatta. Oli putket ym . helppo eristää samalla ja mukava työskennellä, eikä eristyskykykään ollut huono. Tämä 60-luvulla.
Tein Keski-Euroopassa omalla työmaallani rakennuksen maavairaisen laatan betonista ja Leca pallukoista. Ideana oli eristää alapohja, vaikka routaa ei yleisesti ottaen ole käytännössä lainkaan. Laatta oli muistaakseni Leca-osaltaan 200 mm ja päällysosalta 100 mm. Betoni lörotettiin paikallisen tavan mukaan kuoppaa ilman laudoitusta mutta ylöosa raudoitettuna. Raudoituksen olisi voinut korvata -paikalliseen tapaan - rautahilpuilla vahvistetulla betonilla.
Alla oli hiekkamaata. En tehnyt salaojia. Pohjaa ei tärytetty.
Hyvin on kestänyt. Nykyinen omistaja on rakennuttanut minun rakentamani kerroksen päälle lisäkerroksia.
Varsinaiseen lattiavaluun en papuja käyttäisi. Laatan Lecasta tekee hyvinkin kustannustehokkaasti.
Leca+murske+parempi+vaihtoehto,+noin+40%+kevyrmpi+kuin+betoni+ja+lähes+lattiabetonin+ominaisuudet.+Lecamurske+3-6+mm++ohut+hiekka+(filleri+tai+muuraushiekka)+++sementti+ja+vesi.
60- luvun loppupuolella olin betonimyllärinä elementtitehtaassa. Valettiin ruutuelementtejä Jyväskylän yliopiston työmaalle. Lecasoraan lisättiin vain sementtiä ja vettä vain sen verran, että lecasora sai ns. kiillon. Lecasorapuoli jäi elementissä ulospäin ja sisäpinta tehtiin betonilla. Oli tarkkaa hommaa se kastelu, jos liikaa tuli vettä, niin tuli ns. liippapinta, eikä se kelvannut. Minkälainen lienee tänäpäivänä tuon ko. rakennuksen julkisivu.