Finngulf ja Finn Flyer veistämöiden tilanne

Mihin tuontiveneisiin vertasitte tuolloin? 2005 FG:n valikoimissa oli varsin tuoreet Kamun piirtämät 33, 37, 41 ja 46. Hinnat olivat hiukan halvemmat kuin vastaavat X:t ja Maxit, kutakuinkin samat kuin Dehler. Firsteillä ja varsinkin Bavaria Matcheillä sai toki vastaavat purjehdusominaisuudet ja tilat paljon halvemmalla. Elan oli myös lähtöhinnaltaan halpa, mutta meni FG:n hintoihin tai ylikin, kun varustelistalta ruksi ne purjehduksellisesti vastaaviksi.

FG myi erittäin hyvin tuolloin, mikä kai on osoitus siitä, että asiat olivat kunnossa. Ongelmat alkoivat 2008 venemyynnin yleisestä notkahduksesta ja täysin epäonnistuneesta FG43-projektista. Tuohon mennessä hinnat olivat myös nousseet hurjasti 2005:stä.

Tuo ei pidä paikkaansa. Ruotsalainen Linjett on pärjännyt erinomaisesti samankaltaisella mallistolla.

Joakim1 kirjoitti:

Mihin tuontiveneisiin vertasitte tuolloin? 2005 FG:n valikoimissa oli varsin tuoreet Kamun piirtämät 33, 37, 41 ja 46. Hinnat olivat hiukan halvemmat kuin vastaavat X:t ja Maxit, kutakuinkin samat kuin Dehler. Firsteillä ja varsinkin Bavaria Matcheillä sai toki vastaavat purjehdusominaisuudet ja tilat paljon halvemmalla. Elan oli myös lähtöhinnaltaan halpa, mutta meni FG:n hintoihin tai ylikin, kun varustelistalta ruksi ne purjehduksellisesti vastaaviksi.

FG myi erittäin hyvin tuolloin, mikä kai on osoitus siitä, että asiat olivat kunnossa. Ongelmat alkoivat 2008 venemyynnin yleisestä notkahduksesta ja täysin epäonnistuneesta FG43-projektista. Tuohon mennessä hinnat olivat myös nousseet hurjasti 2005:stä.

Lue lisää

FG:lla uskottiin asiakkaiden haluavan sporttisia ominaisuuksia ja perinteistä puuseppyyttä. Se vastasi meidänkin käsitystä ja unelmaa uudesta veneestä. Unelma kuitenkin sai uusia muotoja venemessuilla, kun tutustuimme keskieurooppalaiseen tarjontaan. Koepurjehdus seuraavana kesänä osoitti, että modernit keskieurooppalaiset purjehtivat riittävän hyvin ja antoivat matkantekoon ja satamaelämään runsaasti lisäominaisuuksia FG:iin verrattuna. Näin kävi ilmeisesti monelle muullekin, koska uusia keskieurooppalaisia myytiin muistaakseni lähes sata kpl kokoluokassa 30 jalkaa. Meidän tapauksessa jäi vielä noin 50 k€ kassan pohjalle puhtaana.

Hiukan karrikoituna . . . . luojan kiitos !

Mutta realistisesti, tottahan tuo on, Suomi . . .mikälie hinnoiteltiin liian korkealle, eikä laatu ja erinomaisuus riittänyt vastaamaan sitä hinnoittelua. . . . loppu on historiaa.

Linjett kirjoitti:

Hiukan karrikoituna . . . . luojan kiitos !

Mutta realistisesti, tottahan tuo on, Suomi . . .mikälie hinnoiteltiin liian korkealle, eikä laatu ja erinomaisuus riittänyt vastaamaan sitä hinnoittelua. . . . loppu on historiaa.

Lue lisää

En ymmärrä luojan kiitos kommenttiasi. FG391 oli laadukkaasti tehty, monia nykyisiä kylpyammeita mukavampi purjehtia aallokossa ja luovissa. Lisäksi kuitenkin 8-9 nukkumapaikkaa, suihku vessassa, paljon kaappitilaa jne...

Qwerty23 kirjoitti:

En ymmärrä luojan kiitos kommenttiasi. FG391 oli laadukkaasti tehty, monia nykyisiä kylpyammeita mukavampi purjehtia aallokossa ja luovissa. Lisäksi kuitenkin 8-9 nukkumapaikkaa, suihku vessassa, paljon kaappitilaa jne...

Lue lisää

Kai FG37 oli kuitenkin monella tapaa parempi? Tai ei ehkä sinun mielestäsi, kun kuitenkin FG39:n ostit. Lähes kaikki muut kuitenkin valitsivat 37:n, jos olisivat haluneet 39:n ei sen tuotantoa taatusti oltaisi lopetettu. 39:n myyntimäärät taisivat olla kuitenkin 2000-luvulla aika olemattomia ja 37 taas myi hyvin.

Todella hieno vene tuo 39 oli 80-luvulla eikä vielä 90-luvullakaan ollut pahasti ajastaan jäljessä, mutta 2000-luvulla vaan ei enää 80-luvun suunnittelulla pärjää.

Joakim1 kirjoitti:

Kai FG37 oli kuitenkin monella tapaa parempi? Tai ei ehkä sinun mielestäsi, kun kuitenkin FG39:n ostit. Lähes kaikki muut kuitenkin valitsivat 37:n, jos olisivat haluneet 39:n ei sen tuotantoa taatusti oltaisi lopetettu. 39:n myyntimäärät taisivat olla kuitenkin 2000-luvulla aika olemattomia ja 37 taas myi hyvin.

Todella hieno vene tuo 39 oli 80-luvulla eikä vielä 90-luvullakaan ollut pahasti ajastaan jäljessä, mutta 2000-luvulla vaan ei enää 80-luvun suunnittelulla pärjää.

Lue lisää

Veistämö olisi mieluummin myynyt 37:n tai itseasiassa 41:n, kokeilimme molemmat, mutta pidimme 391stä enemmän.
1. Klassisempia ja mielestämme kauniimpi.
2. Keulapiikki ja sohvaryhmä isommat kuin 37:ssa, joka kapenee rajusti heti kyökin kohdalta.
3. Takakajuutat kerrosvuoteineen hauskemmat nuorison mielestä kuin 37ssä tai 41ssä.
4. Vakaampi purjehtia kuin 37.
5. Helpompi hallita kuin 41.

Makuasioita toki, mutta näin isoa investointia harkitsimme tosi tarkkaan. 391 oli vielä kalliimpi kuin 37.

Joakim1 kirjoitti:

Kai FG37 oli kuitenkin monella tapaa parempi? Tai ei ehkä sinun mielestäsi, kun kuitenkin FG39:n ostit. Lähes kaikki muut kuitenkin valitsivat 37:n, jos olisivat haluneet 39:n ei sen tuotantoa taatusti oltaisi lopetettu. 39:n myyntimäärät taisivat olla kuitenkin 2000-luvulla aika olemattomia ja 37 taas myi hyvin.

Todella hieno vene tuo 39 oli 80-luvulla eikä vielä 90-luvullakaan ollut pahasti ajastaan jäljessä, mutta 2000-luvulla vaan ei enää 80-luvun suunnittelulla pärjää.

Lue lisää

Pakko olla Joakimin kanssa erimieltä tässä asiassa. Veneissä on tosi vaikea sanoa, että joku vene olisi parempi kuin toinen vene. Jokaisella on yksilölliset näkemykset, minkälainen veneen pitäisi olla. Itse valitsisin 37:kan mielummin, kuin 391:sen, mutta siihen ei ole varaa.

38 match voisi olla saman tyyppinen kuin FG 37, mutta enemmin ottaisin FG 391:sen, kuin 38 matchin. Toisaalta Elan 37 voisi olla hyvin lähellä FG 37:kee, mutta mielestäni Elan 37 ovat hienoja suunnittelultaan jne. mutta 90 luvun alun fg 391:set näyttää paljon freesimmiltä ja laadukkaammilta, kun 15 vuotta tuoreemmat Elanit.

Nopeus ei ole se tärkein asia vesillä, siellä on ihan muut asiat tärkeitä. Vene on aina kuitenkin investointi, joka tehdään 10 vuodeksi tai jopa pidemmäksi aikaa.

FG:t vaikuttavat pitävän hintansa edelleen poikkeuksellisen hyvin. Esim. Arconan ja Dehlerin hinnat tippuvat paljon nopeammin. Siltä osin ainakin FG on onnistunut erinomaisesti.

Qwerty23 kirjoitti:

Veistämö olisi mieluummin myynyt 37:n tai itseasiassa 41:n, kokeilimme molemmat, mutta pidimme 391stä enemmän.
1. Klassisempia ja mielestämme kauniimpi.
2. Keulapiikki ja sohvaryhmä isommat kuin 37:ssa, joka kapenee rajusti heti kyökin kohdalta.
3. Takakajuutat kerrosvuoteineen hauskemmat nuorison mielestä kuin 37ssä tai 41ssä.
4. Vakaampi purjehtia kuin 37.
5. Helpompi hallita kuin 41.

Makuasioita toki, mutta näin isoa investointia harkitsimme tosi tarkkaan. 391 oli vielä kalliimpi kuin 37.

Lue lisää

Ja vielä lisäkommentti, aina ei se kumpaa myydään enemmän kerro suositummuisuudesta vaan myös veistämön päätöksistä. 391:n tekeminen samaan aikaan 37:n ja 41:n kanssa oli veistämölle kallista puuhaa, kun puutyöt(se kallein vaihe) pohjautui aivan erilaisiin palasiin.

Mikkix kirjoitti:

Pakko olla Joakimin kanssa erimieltä tässä asiassa. Veneissä on tosi vaikea sanoa, että joku vene olisi parempi kuin toinen vene. Jokaisella on yksilölliset näkemykset, minkälainen veneen pitäisi olla. Itse valitsisin 37:kan mielummin, kuin 391:sen, mutta siihen ei ole varaa.

38 match voisi olla saman tyyppinen kuin FG 37, mutta enemmin ottaisin FG 391:sen, kuin 38 matchin. Toisaalta Elan 37 voisi olla hyvin lähellä FG 37:kee, mutta mielestäni Elan 37 ovat hienoja suunnittelultaan jne. mutta 90 luvun alun fg 391:set näyttää paljon freesimmiltä ja laadukkaammilta, kun 15 vuotta tuoreemmat Elanit.

Nopeus ei ole se tärkein asia vesillä, siellä on ihan muut asiat tärkeitä. Vene on aina kuitenkin investointi, joka tehdään 10 vuodeksi tai jopa pidemmäksi aikaa.

FG:t vaikuttavat pitävän hintansa edelleen poikkeuksellisen hyvin. Esim. Arconan ja Dehlerin hinnat tippuvat paljon nopeammin. Siltä osin ainakin FG on onnistunut erinomaisesti.

Lue lisää

Mihin perustuu väite, että Arcona menettäisi arvoaan nopeammin kun FG? Dehlerin suhteen tämä voi olla totta, koska konsepti on muuttunut aika radikaalisti.

FG: n valmistusmäärät jäi niin pieneksi, että tarjontaa on niin vähän ettei todellisesta hintatasosta oikein voi sanoa. Harvemmin on useampaa samanmallista myynnissä...

Ns laatuveneen omistaminen näyttäisi joka tapauksessa olevan todella kallista, ainakin jos vene on hankittu n. 2003 vuoden jälkeen, koska hinta laskee yhtä nopeasti tai nopeammin kun sarjavalmisteisissa pääoman ollessa yli kaksinkertainen!!

Mikkix kirjoitti:

Pakko olla Joakimin kanssa erimieltä tässä asiassa. Veneissä on tosi vaikea sanoa, että joku vene olisi parempi kuin toinen vene. Jokaisella on yksilölliset näkemykset, minkälainen veneen pitäisi olla. Itse valitsisin 37:kan mielummin, kuin 391:sen, mutta siihen ei ole varaa.

38 match voisi olla saman tyyppinen kuin FG 37, mutta enemmin ottaisin FG 391:sen, kuin 38 matchin. Toisaalta Elan 37 voisi olla hyvin lähellä FG 37:kee, mutta mielestäni Elan 37 ovat hienoja suunnittelultaan jne. mutta 90 luvun alun fg 391:set näyttää paljon freesimmiltä ja laadukkaammilta, kun 15 vuotta tuoreemmat Elanit.

Nopeus ei ole se tärkein asia vesillä, siellä on ihan muut asiat tärkeitä. Vene on aina kuitenkin investointi, joka tehdään 10 vuodeksi tai jopa pidemmäksi aikaa.

FG:t vaikuttavat pitävän hintansa edelleen poikkeuksellisen hyvin. Esim. Arconan ja Dehlerin hinnat tippuvat paljon nopeammin. Siltä osin ainakin FG on onnistunut erinomaisesti.

Lue lisää

Mihin perustat sen, etta FG:t pitavat hintansa poikkeuksellisen hyvin. En ole huomannut tallaista ilmiota?

Qwerty23 kirjoitti:

Ja vielä lisäkommentti, aina ei se kumpaa myydään enemmän kerro suositummuisuudesta vaan myös veistämön päätöksistä. 391:n tekeminen samaan aikaan 37:n ja 41:n kanssa oli veistämölle kallista puuhaa, kun puutyöt(se kallein vaihe) pohjautui aivan erilaisiin palasiin.

Lue lisää

37 esiteltiin kaudelle 2004. Kuinka monta 391:stä myytiin vaikkapa 02-03? Entä kuinka monta 37:aa vaikkapa 04-06? En tiedä, mutta luulen, että 37:n myynti oli paljon vilkkaampaa. 02-03 ei kai ketään "estetty" ostamasta 391:stä.

Suomen rekisteriä kaivelemalla Suomessa on nyt 36/37/39 FG:tä seuraavasti:
-00 6 39:iä ja 3 36:sta
-01 2 39:iä ja 6 36:sta
-02 1 36
-03 3 39:iä ja 1 36
-04 1 39 ja 1 37
-05 1 39 ja 5 37
-06 6 37:aa

Kai tuosta voi sanoa, että 02-04 36 ja 39 myivät heikosti, ainakin Suomeen, ja uusi 37 piristi selvästi myyntiä Suomeen. Vaikka 90-luvulla oli paha lama on rekisterissä 26 kpl sekä 39:iä että 36:sta 90-luvulta.

Mikkix kirjoitti:

Pakko olla Joakimin kanssa erimieltä tässä asiassa. Veneissä on tosi vaikea sanoa, että joku vene olisi parempi kuin toinen vene. Jokaisella on yksilölliset näkemykset, minkälainen veneen pitäisi olla. Itse valitsisin 37:kan mielummin, kuin 391:sen, mutta siihen ei ole varaa.

38 match voisi olla saman tyyppinen kuin FG 37, mutta enemmin ottaisin FG 391:sen, kuin 38 matchin. Toisaalta Elan 37 voisi olla hyvin lähellä FG 37:kee, mutta mielestäni Elan 37 ovat hienoja suunnittelultaan jne. mutta 90 luvun alun fg 391:set näyttää paljon freesimmiltä ja laadukkaammilta, kun 15 vuotta tuoreemmat Elanit.

Nopeus ei ole se tärkein asia vesillä, siellä on ihan muut asiat tärkeitä. Vene on aina kuitenkin investointi, joka tehdään 10 vuodeksi tai jopa pidemmäksi aikaa.

FG:t vaikuttavat pitävän hintansa edelleen poikkeuksellisen hyvin. Esim. Arconan ja Dehlerin hinnat tippuvat paljon nopeammin. Siltä osin ainakin FG on onnistunut erinomaisesti.

Lue lisää

Miten perustelut tuota FG:n hyvää hinnan pitoa? Blue Oceanin sivuilta löytyy aika hyvin pyyntihistoriaa. En tiedä mitä tarkoittaa myytyjen veneiden hinta, luultavasti viimeinen julkinen pyyntihinta. Viime vuonna myytyjen joukossa on kaksi -00 391:stä 110 ja 115 tonnia. -98 uusi maksoi 898 tonnia eli euroissa 150 tonnia ja -03 181 tonnia. Aika reilusti siis ovat tippuneet ja ei taida noin halvalla saada -00 Dehler 39:iä, joka oli uutena suunnilleen yhtä kallis (2003 192 tonnia). FG37 on varmaankin pitänyt hiukan paremmin hintansa kuin Dehler 36, mutta se onkin tuoreempaa suunnittelua. Lisäksi 36:n hintaa lienee laskenut se, että seuraajaa 34/35 oli halvempi heti tullessaan ja halpeni vielä reilusti lisää Hansen ottaessa vallan. Tosin oli FG37 uutenakin selväsi kalliimpi kuin Dehler. Vaikkapa 2005 197 vs 149 tonnia.

BO:n sivuilla on -15 ja -14 myydyt -07 FG37:t 157 ja 158 tonnia.

Joakim1 kirjoitti:

37 esiteltiin kaudelle 2004. Kuinka monta 391:stä myytiin vaikkapa 02-03? Entä kuinka monta 37:aa vaikkapa 04-06? En tiedä, mutta luulen, että 37:n myynti oli paljon vilkkaampaa. 02-03 ei kai ketään "estetty" ostamasta 391:stä.

Suomen rekisteriä kaivelemalla Suomessa on nyt 36/37/39 FG:tä seuraavasti:
-00 6 39:iä ja 3 36:sta
-01 2 39:iä ja 6 36:sta
-02 1 36
-03 3 39:iä ja 1 36
-04 1 39 ja 1 37
-05 1 39 ja 5 37
-06 6 37:aa

Kai tuosta voi sanoa, että 02-04 36 ja 39 myivät heikosti, ainakin Suomeen, ja uusi 37 piristi selvästi myyntiä Suomeen. Vaikka 90-luvulla oli paha lama on rekisterissä 26 kpl sekä 39:iä että 36:sta 90-luvulta.

Lue lisää

Aivan kuin huutelisimme politiikasta, ei kai tämä ole uskon asia? Bavaria ei parane FGtä mollaamalla:) luetun ymmärtäminen on tunnetusti vaikeaa:) olen ollut ajamassa alas useita tuotteita, ja tiedän miksi ei kannata myydä vanhaa tuotetta, jos ollaan investoitu jo uuteen.

Qwerty23 kirjoitti:

Aivan kuin huutelisimme politiikasta, ei kai tämä ole uskon asia? Bavaria ei parane FGtä mollaamalla:) luetun ymmärtäminen on tunnetusti vaikeaa:) olen ollut ajamassa alas useita tuotteita, ja tiedän miksi ei kannata myydä vanhaa tuotetta, jos ollaan investoitu jo uuteen.

Lue lisää

Miksi sitten koko FG ajettiin alas? Kerro näkemyksesi meille ammattimiehenä...

Arvoputookukivi kirjoitti:

Miksi sitten koko FG ajettiin alas? Kerro näkemyksesi meille ammattimiehenä...

Luetun ymmärtäminen on tosiaan vaikeaa:) on varmaan monia syitä miksi FG meni konkurssiin: vääränlainen malli lamaan, riittämätön laadunohjaus, tms. Voipi olla monta syytä, en tiedä totuutta.

En tätä ollut edes kommentoimassa:D kommentoin valintatilannettw fg391:n ja FG 37:n ja FG 41:n välillä. USAssa on valmistajia jotka tekevät kauniita ja perinteisellä ketkalla varusteltuja veneitä hyvällä katteella, miksei Suomessa?

qwerty23 kirjoitti:

Luetun ymmärtäminen on tosiaan vaikeaa:) on varmaan monia syitä miksi FG meni konkurssiin: vääränlainen malli lamaan, riittämätön laadunohjaus, tms. Voipi olla monta syytä, en tiedä totuutta.

En tätä ollut edes kommentoimassa:D kommentoin valintatilannettw fg391:n ja FG 37:n ja FG 41:n välillä. USAssa on valmistajia jotka tekevät kauniita ja perinteisellä ketkalla varusteltuja veneitä hyvällä katteella, miksei Suomessa?

Lue lisää

Ei ole vaikeata. Mutta ei tänne usein kirjoittele sepät jotka on päässyt ajelemaan tuotteita oikeen alas. Se on herrojen hommaa se. On ok. Maiskis.

Qwerty23 kirjoitti:

Aivan kuin huutelisimme politiikasta, ei kai tämä ole uskon asia? Bavaria ei parane FGtä mollaamalla:) luetun ymmärtäminen on tunnetusti vaikeaa:) olen ollut ajamassa alas useita tuotteita, ja tiedän miksi ei kannata myydä vanhaa tuotetta, jos ollaan investoitu jo uuteen.

Lue lisää

Luetun ymmärtäminen on tosiaan vaikeaa. Siis minä väitin, että FG391:n kysyntä heikkeni selvästi jo 2000-luvun alukuvuosina. Ensimmäinen 37 tehtiin kaudelle 2004 ja kunnolla homma saatiin käyntiin vasta kaudelle 2005, joten se ei voinut vaikuttaa kausien 01-03 391:n myyntiin. 41:n oli jo toki olemassa, mutta selvästi isompana ja kalliimpana se ei ollut 391:n korvaaja. 04-05 sitten tilanne on ehkä ollut toinen, koska 391 ei kai enää ollut edes FG:n hinnastossa ja silloin hinnoittelu on tietysti voinut vahvastikin ohjata 37:n suuntaan.

FG:n tyyppisiä C/R-veneitä ei tehdä 80-luvun runkomuodoilla täälläpäin maailmaa. FG:n kilpailijat Arcona, X, Dehler jne. ovat kaikki uudistaneet mallistonsa moneen kertaan 80-luvulta. Tehdäänkö niitä muuallakaan? 70-luvun malleja tehdään jonkin verran (vaikkapa Contessa 32), mutta ei niille taida olla markkinoita täälläpäin. FG kuitenkin myi pääosin Suomeen ja Saksaa kauemmaksi ei tainut mennä montaa yksilöä.

Mitenköhän Bavaria tähän liittyy? Olenko haukkunut FG:tä? 43:sta ehkä. Minä ainakin olen hyvin surullinen siitä, mitä FG:lle tapahtui sen jälkeen kun Stigo ei enää ollut mukana.

qwerty23 kirjoitti:

Luetun ymmärtäminen on tosiaan vaikeaa:) on varmaan monia syitä miksi FG meni konkurssiin: vääränlainen malli lamaan, riittämätön laadunohjaus, tms. Voipi olla monta syytä, en tiedä totuutta.

En tätä ollut edes kommentoimassa:D kommentoin valintatilannettw fg391:n ja FG 37:n ja FG 41:n välillä. USAssa on valmistajia jotka tekevät kauniita ja perinteisellä ketkalla varusteltuja veneitä hyvällä katteella, miksei Suomessa?

Lue lisää

Markkinat on isommat. Jos sellaisia retroveneitä tarvitaan markkinoilla 1%, tarkoittaa se Suomen markkinoilla muutamaa venettä vuosikymmenessä. Eli ei kenenkään kannata sellaista tehdä sarjana. Jenkeissä 1% markkinoista tarkoittaa isoa joukkoa veneitä vuodessa. Muualla Euroopassa niitä jonkun verran taidetaan tehdäkin, ainakin one-offeina.

qwerty23 kirjoitti:

Luetun ymmärtäminen on tosiaan vaikeaa:) on varmaan monia syitä miksi FG meni konkurssiin: vääränlainen malli lamaan, riittämätön laadunohjaus, tms. Voipi olla monta syytä, en tiedä totuutta.

En tätä ollut edes kommentoimassa:D kommentoin valintatilannettw fg391:n ja FG 37:n ja FG 41:n välillä. USAssa on valmistajia jotka tekevät kauniita ja perinteisellä ketkalla varusteltuja veneitä hyvällä katteella, miksei Suomessa?

Lue lisää

Suomalaiset "retroveneet", siis ne 70-80 lululaiset ovat ahtaita, jenkeissä taas aina panostettu tilaan, nopeudenkin kustannuksella, mutta merikelpoisuus ollut ensimmäinen kriteeri.

Taitaa olla tuolla konseptilla aika hiljaista moottorivenepuolellakin - sähköveneitä totta kai ?

Linjett kirjoitti:

Taitaa olla tuolla konseptilla aika hiljaista moottorivenepuolellakin - sähköveneitä totta kai ?

Niinpä. Kaksi huonosti johdettua firmaa. FGllä vanhenneet tuotteet suljettuine perineen ja suhteellisen ahtaine sisätiloineen. FFllä tunnetut toimitusongelmat kuukausien viiveineen. Samaan aikaan Ruotsissa vastaavalla konseptilla toimiva Arcona tekee 30 venettä vuodessa. Viimeisin havainto FFstä viime kesältä kun Åland-lehdessä keskustelua siitä, voiko purjeveneiden muottisarjoja säilyttää vuokratulla ok-tontilla naapureiden häiriintymättä. Nyt ollaan siis ulkotiloissa. Edellinen "veistämö" oli Mariksen itäsataman eteläpuolella olevan venetelakan säilytyshalli.
Valitettavasti muut taitavat tehdä tuon homman paremmin. Euroopassa pienehköjä laatuveneitä tekeviä firmoja on paljon ja ainakin pysyvät pystyssä: Hollannissa Winner, Itävallassa Sunbeam, Italiassa Italia Yachts, Ruotsissa Arcona ja Linjett jne jne.

Vikajohto kirjoitti:

Niinpä. Kaksi huonosti johdettua firmaa. FGllä vanhenneet tuotteet suljettuine perineen ja suhteellisen ahtaine sisätiloineen. FFllä tunnetut toimitusongelmat kuukausien viiveineen. Samaan aikaan Ruotsissa vastaavalla konseptilla toimiva Arcona tekee 30 venettä vuodessa. Viimeisin havainto FFstä viime kesältä kun Åland-lehdessä keskustelua siitä, voiko purjeveneiden muottisarjoja säilyttää vuokratulla ok-tontilla naapureiden häiriintymättä. Nyt ollaan siis ulkotiloissa. Edellinen "veistämö" oli Mariksen itäsataman eteläpuolella olevan venetelakan säilytyshalli.
Valitettavasti muut taitavat tehdä tuon homman paremmin. Euroopassa pienehköjä laatuveneitä tekeviä firmoja on paljon ja ainakin pysyvät pystyssä: Hollannissa Winner, Itävallassa Sunbeam, Italiassa Italia Yachts, Ruotsissa Arcona ja Linjett jne jne.

Lue lisää

Jos tulkitsin tilastoja oikein, Ruotsissa myydään nykyisin jotain 170 uutta venettä vuodessa, joka antaa pienvalmistajille tietysti aika paljon elintilaa.

Bossu kirjoitti:

Jos tulkitsin tilastoja oikein, Ruotsissa myydään nykyisin jotain 170 uutta venettä vuodessa, joka antaa pienvalmistajille tietysti aika paljon elintilaa.

Mistä löysit sellaisen tilaston? Nopealla haulla löysin maininnan vuodelta 2014, että edellisen vuoden myynti oli 60 venettä Ruotsissa. Suomessa ensirekisteröitiin viime vuonna 21 purjevenettä. Toki on mahdollista, että 2015 oli jo paljon parempi Ruotsissa.
http://www.svt.se/nyheter/inrikes/trogt-salja-segelbatar

Yksin Finngulfeja on Suomessa rekisterissä seuraavasti:
2005 16
2006 17
2007 12
2008 29
2009 12
2010 4
2011 4
2012 1

Toisin sanoen lähes kaikki uudet pitäisi olla FG:tä, jotta volyymi olisi säilynyt samana Suomessa. Viennin osuus ei kai koskaan ollut erityisen suuri FG:llä? Ruotsalaiset myyvät enemmän ulkomaille?

Jos nyt vertaa FG:tä Arconaan ja Linjettiin tuon ajanjaksona, on niissä hyvin selviä eroja. FG siirti tuotannon lopulta kokonaan pois itseltään pääosin Puolaan ja Viroon. Linjett on pitänyt tuotannon itsellään ja pysynyt perinteissään. Arcona on siirtänyt tuotantoaan osin Viroon, mutta on silti onnistunut pitämään laatutason kunnossa kuten FG:kin onnistui vielä 28 ja 33:n osalta, mutta ei yhtä hyvin jatkossa. Esimerkiksi Yacthin Worldin Arcona 430 testistä "We sailed the three-week-old prototype Arcona and it had none of the finishing issues of the Finngulf."
Sitten tuon 43:n hinnoittelua voi ihmetellä tästä: http://www.salonayachts.com/slike/jahte/44/tests/Yachting%20World,%2006-2010.pdf
Käsittämätön ajatus, että FG:stä maksettaisiin 30% enemmän kuin vastaavasta Arconasta, X:stä tai GS:stä.

Saare on aika hyvä osoitus siitä, että FG olisi voinut selvitä hyvin jatkamalla 2000-luvun alkupuoliskon tapaan.

Joakim1 kirjoitti:

Mistä löysit sellaisen tilaston? Nopealla haulla löysin maininnan vuodelta 2014, että edellisen vuoden myynti oli 60 venettä Ruotsissa. Suomessa ensirekisteröitiin viime vuonna 21 purjevenettä. Toki on mahdollista, että 2015 oli jo paljon parempi Ruotsissa.
http://www.svt.se/nyheter/inrikes/trogt-salja-segelbatar

Yksin Finngulfeja on Suomessa rekisterissä seuraavasti:
2005 16
2006 17
2007 12
2008 29
2009 12
2010 4
2011 4
2012 1

Toisin sanoen lähes kaikki uudet pitäisi olla FG:tä, jotta volyymi olisi säilynyt samana Suomessa. Viennin osuus ei kai koskaan ollut erityisen suuri FG:llä? Ruotsalaiset myyvät enemmän ulkomaille?

Jos nyt vertaa FG:tä Arconaan ja Linjettiin tuon ajanjaksona, on niissä hyvin selviä eroja. FG siirti tuotannon lopulta kokonaan pois itseltään pääosin Puolaan ja Viroon. Linjett on pitänyt tuotannon itsellään ja pysynyt perinteissään. Arcona on siirtänyt tuotantoaan osin Viroon, mutta on silti onnistunut pitämään laatutason kunnossa kuten FG:kin onnistui vielä 28 ja 33:n osalta, mutta ei yhtä hyvin jatkossa. Esimerkiksi Yacthin Worldin Arcona 430 testistä "We sailed the three-week-old prototype Arcona and it had none of the finishing issues of the Finngulf."
Sitten tuon 43:n hinnoittelua voi ihmetellä tästä: http://www.salonayachts.com/slike/jahte/44/tests/Yachting%20World,%2006-2010.pdf
Käsittämätön ajatus, että FG:stä maksettaisiin 30% enemmän kuin vastaavasta Arconasta, X:stä tai GS:stä.

Saare on aika hyvä osoitus siitä, että FG olisi voinut selvitä hyvin jatkamalla 2000-luvun alkupuoliskon tapaan.

Lue lisää

Olikin vähän vanhat tilastot. Tässä on uudet.

UPPSKATTAT ANTAL BÅTAR PÅ SVENSKA MARKNADEN

Segelbåtar
2010. 350
2011 250
2012 160
2013 60
2014 60

Joakim1 kirjoitti:

Mistä löysit sellaisen tilaston? Nopealla haulla löysin maininnan vuodelta 2014, että edellisen vuoden myynti oli 60 venettä Ruotsissa. Suomessa ensirekisteröitiin viime vuonna 21 purjevenettä. Toki on mahdollista, että 2015 oli jo paljon parempi Ruotsissa.
http://www.svt.se/nyheter/inrikes/trogt-salja-segelbatar

Yksin Finngulfeja on Suomessa rekisterissä seuraavasti:
2005 16
2006 17
2007 12
2008 29
2009 12
2010 4
2011 4
2012 1

Toisin sanoen lähes kaikki uudet pitäisi olla FG:tä, jotta volyymi olisi säilynyt samana Suomessa. Viennin osuus ei kai koskaan ollut erityisen suuri FG:llä? Ruotsalaiset myyvät enemmän ulkomaille?

Jos nyt vertaa FG:tä Arconaan ja Linjettiin tuon ajanjaksona, on niissä hyvin selviä eroja. FG siirti tuotannon lopulta kokonaan pois itseltään pääosin Puolaan ja Viroon. Linjett on pitänyt tuotannon itsellään ja pysynyt perinteissään. Arcona on siirtänyt tuotantoaan osin Viroon, mutta on silti onnistunut pitämään laatutason kunnossa kuten FG:kin onnistui vielä 28 ja 33:n osalta, mutta ei yhtä hyvin jatkossa. Esimerkiksi Yacthin Worldin Arcona 430 testistä "We sailed the three-week-old prototype Arcona and it had none of the finishing issues of the Finngulf."
Sitten tuon 43:n hinnoittelua voi ihmetellä tästä: http://www.salonayachts.com/slike/jahte/44/tests/Yachting%20World,%2006-2010.pdf
Käsittämätön ajatus, että FG:stä maksettaisiin 30% enemmän kuin vastaavasta Arconasta, X:stä tai GS:stä.

Saare on aika hyvä osoitus siitä, että FG olisi voinut selvitä hyvin jatkamalla 2000-luvun alkupuoliskon tapaan.

Lue lisää

Huomasin muuten juuri, että Finnboat väittää omassa tiedotteessaan Suomeen myydyn viime vuonna sattuvasti juuri 21 yli 20-jalkaista purjevenettä. Suhtautuisin lievällä epäilyksellä, koska tuntuu jotenkin varmalta, että osa niistä rekisteröidyistä 21 veneestä on yksityistuontia ulkomailta. Tosin voihan FB:n tilastoissa olla veneitä, joista on tehty kaupat (tilaus) syksyllä/alkutalvesta ja toimitus sekä rekisteröinti tapahtuvat vasta tänä vuonna.

10-14 kirjoitti:

Huomasin muuten juuri, että Finnboat väittää omassa tiedotteessaan Suomeen myydyn viime vuonna sattuvasti juuri 21 yli 20-jalkaista purjevenettä. Suhtautuisin lievällä epäilyksellä, koska tuntuu jotenkin varmalta, että osa niistä rekisteröidyistä 21 veneestä on yksityistuontia ulkomailta. Tosin voihan FB:n tilastoissa olla veneitä, joista on tehty kaupat (tilaus) syksyllä/alkutalvesta ja toimitus sekä rekisteröinti tapahtuvat vasta tänä vuonna.

Lue lisää

Nämä luvuthan ovat muutenkin jäätäviä. Purjeveneitä rekisterissä melkein 1400, ensirekisteröintejä - joista osa varmasti käytettynä tuotuja - 21 ja nettiveneessä purjevenkategoriassa reilut 700 ilmoitusta. Toki osa jollia ja osa uusien veneiden mainosilmoituksia mutta silti...

Nykyisen venekannan säilymien tarkoittaisi 70 v pitoikää Suomessa ...

Joakim1 kirjoitti:

Mistä löysit sellaisen tilaston? Nopealla haulla löysin maininnan vuodelta 2014, että edellisen vuoden myynti oli 60 venettä Ruotsissa. Suomessa ensirekisteröitiin viime vuonna 21 purjevenettä. Toki on mahdollista, että 2015 oli jo paljon parempi Ruotsissa.
http://www.svt.se/nyheter/inrikes/trogt-salja-segelbatar

Yksin Finngulfeja on Suomessa rekisterissä seuraavasti:
2005 16
2006 17
2007 12
2008 29
2009 12
2010 4
2011 4
2012 1

Toisin sanoen lähes kaikki uudet pitäisi olla FG:tä, jotta volyymi olisi säilynyt samana Suomessa. Viennin osuus ei kai koskaan ollut erityisen suuri FG:llä? Ruotsalaiset myyvät enemmän ulkomaille?

Jos nyt vertaa FG:tä Arconaan ja Linjettiin tuon ajanjaksona, on niissä hyvin selviä eroja. FG siirti tuotannon lopulta kokonaan pois itseltään pääosin Puolaan ja Viroon. Linjett on pitänyt tuotannon itsellään ja pysynyt perinteissään. Arcona on siirtänyt tuotantoaan osin Viroon, mutta on silti onnistunut pitämään laatutason kunnossa kuten FG:kin onnistui vielä 28 ja 33:n osalta, mutta ei yhtä hyvin jatkossa. Esimerkiksi Yacthin Worldin Arcona 430 testistä "We sailed the three-week-old prototype Arcona and it had none of the finishing issues of the Finngulf."
Sitten tuon 43:n hinnoittelua voi ihmetellä tästä: http://www.salonayachts.com/slike/jahte/44/tests/Yachting%20World,%2006-2010.pdf
Käsittämätön ajatus, että FG:stä maksettaisiin 30% enemmän kuin vastaavasta Arconasta, X:stä tai GS:stä.

Saare on aika hyvä osoitus siitä, että FG olisi voinut selvitä hyvin jatkamalla 2000-luvun alkupuoliskon tapaan.

Lue lisää

Omaa hankintaa ajatellen, tuli mieleen, eikö maailmassa tehdä enää kuin saippuakotelon oloisia purjeveneitä. Tehokkuus varmaan huipussaan, mutta kamalia kaikukoteloita. Mutta löytyihin se on, ja kun modifioinnitkin onnistuivat.

KantsiiHuoltaa kirjoitti:

Nämä luvuthan ovat muutenkin jäätäviä. Purjeveneitä rekisterissä melkein 1400, ensirekisteröintejä - joista osa varmasti käytettynä tuotuja - 21 ja nettiveneessä purjevenkategoriassa reilut 700 ilmoitusta. Toki osa jollia ja osa uusien veneiden mainosilmoituksia mutta silti...

Nykyisen venekannan säilymien tarkoittaisi 70 v pitoikää Suomessa ...

Lue lisää

Unohtui nollat noista luvuista. Trafin rekisterissä on n. 14 000 purjevenettä eli lähellä 700 vuoden ikää päästään tällä tahdilla. 80-luvun huippuvuosilta (80-85) rekisterissä on 500-750 venettä/vuosi, joten tuolloin oltiin 20 vuoden tahdissa.

Joakim1 kirjoitti:

Unohtui nollat noista luvuista. Trafin rekisterissä on n. 14 000 purjevenettä eli lähellä 700 vuoden ikää päästään tällä tahdilla. 80-luvun huippuvuosilta (80-85) rekisterissä on 500-750 venettä/vuosi, joten tuolloin oltiin 20 vuoden tahdissa.

Lue lisää

Niinpä näköjään unohtui. Johtui mielikuvasta, "tiesin" et purkkareita on 14 000 mut jotenkin 700 vuotta tuntui järjettömältä ajalta ja päädyin vain 70 vuoteen ja 1400 purkkariin.

No jos tiallne jatkuu tällaisena niin kaiken järjen mukaan ruuhkat satamissa ei lisäänny.

Luultavasti ulkomailta tulee kuitenkin aika runsaasti käytettyjä veneitä, vaikka näppituntumalta sekin on selvästi laantunut 3-10 vuoden taikaisesta buumista. Lisäksi ei kai kovin runsaasti ole vielä käyttöiän loppu tulossa vastaan. Ennen 70-lukua käyttöönotettuja veneitä on rekisterissä alle 1000, 70-luvulta 3500, 80-luvulta 5400, 90-luvulta 1400, 00-luvulta 2100 ja 10-luvulta 500. 10-luvun purjevenemäärästä näyttää siis tulevan 60-luvun tasoa (500-venettä edelleen rekisterissä, mutta varmasti merkittävä osa jo poistunut käytöstä tai ei rekisterissä kilpaveneenä).

Tuosta 70-luvun rekisteröidystä kannasta taitaa jo hyvin suuri osa olla poissa satamia ruuhkauttamasta, sillä veneet ovat pääosin varsin pieniä ja ahtaita nykystandardein. Aika vähän vierassatamissa tai luonnonsatamissa näkyy enää H-veneitä, Guy 22:ia, Avance 24, Rockeja jne.

80-luvulta on sitten jo paljon enemmän edelleen aktiivisessä matkakäytössä olevia veneitä.

Joakim1 kirjoitti:

Luultavasti ulkomailta tulee kuitenkin aika runsaasti käytettyjä veneitä, vaikka näppituntumalta sekin on selvästi laantunut 3-10 vuoden taikaisesta buumista. Lisäksi ei kai kovin runsaasti ole vielä käyttöiän loppu tulossa vastaan. Ennen 70-lukua käyttöönotettuja veneitä on rekisterissä alle 1000, 70-luvulta 3500, 80-luvulta 5400, 90-luvulta 1400, 00-luvulta 2100 ja 10-luvulta 500. 10-luvun purjevenemäärästä näyttää siis tulevan 60-luvun tasoa (500-venettä edelleen rekisterissä, mutta varmasti merkittävä osa jo poistunut käytöstä tai ei rekisterissä kilpaveneenä).

Tuosta 70-luvun rekisteröidystä kannasta taitaa jo hyvin suuri osa olla poissa satamia ruuhkauttamasta, sillä veneet ovat pääosin varsin pieniä ja ahtaita nykystandardein. Aika vähän vierassatamissa tai luonnonsatamissa näkyy enää H-veneitä, Guy 22:ia, Avance 24, Rockeja jne.

80-luvulta on sitten jo paljon enemmän edelleen aktiivisessä matkakäytössä olevia veneitä.

Lue lisää

Eilö tuo Trafin 21 ole nimenomaan ensirekisteröinnit Suomeen? Eikä uusien veneiden rekisteröinnit? Eli jos on tuotu käytetty vene Suomeen niin se on tuossa luvussa mukana?

Ensirekisteröintejä kirjoitti:

Eilö tuo Trafin 21 ole nimenomaan ensirekisteröinnit Suomeen? Eikä uusien veneiden rekisteröinnit? Eli jos on tuotu käytetty vene Suomeen niin se on tuossa luvussa mukana?

Lue lisää

Rekisterissä on tiedot käyttöönotto- ja valmistusvuodesta. Purjeveneitä löytyy 22 kpl käyttöönottovuodella 2015 ja noiden valmistusvuodet ovat 2015 (15), 2014 (4), 2013(1), 2010 (1) ja 1981(1). Ilmeisesti siis kaikki paitsi tuo 1981 valmistunut on laskettu ensirekisteröinteihin. Varmasti ulkomailta Suomeen on tullut useita vanhempia purjeveneitä, jotka on rekisteröity sitten ensimmäistä kertaa Suomesssa. Ne eivät siis näyttäisi tulevan ko. lukuihin.

Silloin kun Trafi aloitti oli ensirekisteröinneissä useita 70-luvun merkkejä, mutta ei enää eli ne on siivottu pois.

Joakim1 kirjoitti:

Rekisterissä on tiedot käyttöönotto- ja valmistusvuodesta. Purjeveneitä löytyy 22 kpl käyttöönottovuodella 2015 ja noiden valmistusvuodet ovat 2015 (15), 2014 (4), 2013(1), 2010 (1) ja 1981(1). Ilmeisesti siis kaikki paitsi tuo 1981 valmistunut on laskettu ensirekisteröinteihin. Varmasti ulkomailta Suomeen on tullut useita vanhempia purjeveneitä, jotka on rekisteröity sitten ensimmäistä kertaa Suomesssa. Ne eivät siis näyttäisi tulevan ko. lukuihin.

Silloin kun Trafi aloitti oli ensirekisteröinneissä useita 70-luvun merkkejä, mutta ei enää eli ne on siivottu pois.

Lue lisää

Hmm, rekisterinpitäjän logiikkaa on rivikansalaisen vaikea arvottaa.

Mutta joo. 31.12.2014 rekisterissä oli 13 736 purjevenettä ja 31.12.2015 luku oli 13 916 eli nettolisäystä 180 venettä. Kaipa niitä poistettiinkin. Tällä vauhdilla purjevenekanta tuplaantuisi vajaassa 80 vuodessa.

Joakim1 kirjoitti:

Luultavasti ulkomailta tulee kuitenkin aika runsaasti käytettyjä veneitä, vaikka näppituntumalta sekin on selvästi laantunut 3-10 vuoden taikaisesta buumista. Lisäksi ei kai kovin runsaasti ole vielä käyttöiän loppu tulossa vastaan. Ennen 70-lukua käyttöönotettuja veneitä on rekisterissä alle 1000, 70-luvulta 3500, 80-luvulta 5400, 90-luvulta 1400, 00-luvulta 2100 ja 10-luvulta 500. 10-luvun purjevenemäärästä näyttää siis tulevan 60-luvun tasoa (500-venettä edelleen rekisterissä, mutta varmasti merkittävä osa jo poistunut käytöstä tai ei rekisterissä kilpaveneenä).

Tuosta 70-luvun rekisteröidystä kannasta taitaa jo hyvin suuri osa olla poissa satamia ruuhkauttamasta, sillä veneet ovat pääosin varsin pieniä ja ahtaita nykystandardein. Aika vähän vierassatamissa tai luonnonsatamissa näkyy enää H-veneitä, Guy 22:ia, Avance 24, Rockeja jne.

80-luvulta on sitten jo paljon enemmän edelleen aktiivisessä matkakäytössä olevia veneitä.

Lue lisää

Mutta missä ne ovat nyt? Voisi sanoa vanhaa saksalaista lastenkirjaa Maxia ja Moritzia lainaten "veneet joist' ei ollut hyviks' on nyt jauhettun jyviks'"
70-luvulla satamissa ei ollut juuri muuta kuin nuo edellä mainitut, jonit, pikku-antillat, shipmanit, folkkarit.
Esimerkiksi Avance 24:t, kuinka monta valmistunutta ja Suomeen myytyä on edelleen elävien kirjoissa ja minne loput on haudattu?

Meri-ropso kirjoitti:

Mutta missä ne ovat nyt? Voisi sanoa vanhaa saksalaista lastenkirjaa Maxia ja Moritzia lainaten "veneet joist' ei ollut hyviks' on nyt jauhettun jyviks'"
70-luvulla satamissa ei ollut juuri muuta kuin nuo edellä mainitut, jonit, pikku-antillat, shipmanit, folkkarit.
Esimerkiksi Avance 24:t, kuinka monta valmistunutta ja Suomeen myytyä on edelleen elävien kirjoissa ja minne loput on haudattu?

Lue lisää

Onhan niitä edelleen kotisatamissa runsaita määriä, mutta alkavat olla harvinaisia kauempana eli niillä ei enää tehdä kesälomareissuja läheskään samassa määrin kuin 80-luvun veneillä ja uudemmilla.

Niin, Ruotsi voisi olla muuten hyvä markkina suomalaisille purjeveneille, mutta suomalaiset pienvalmistajat ei tarjoa sellaisia veneitä, joita sieltä puuttuisi omasta tarjonnasta. Norjasta en tiedä, sinnehän myydään paljon moottoriveneitä, mutta mistäköhän ne ostaa purjeveneensä?

Käsittääkseni Suomen moottoriveneteollisuudella menee hyvin. Onhan siellä tietysti joitain lajissaan huippua olevia, mutta ei kai Bellaa, AMT:tä, Yamariniä ja vastaavaa voi sellaisina pitää.

Erikoista myös tuossa Ruotsin tilastossa, ja taitaa Suomenkin olla vastaava, on se, että purjeveneiden myynti on täysin romahtanut, mutta moottoriveneiden on palautunut. Ruotsissa myytiin 2008 1000 purjevenettä ja 6000 moottorivenettä. 2009 luvut olivat 500 ja 1300. Tuon jälkeen moottorivenemyynti on elpynyt, mutta purjevenemyynti on tippunut ja viimevuosina siis luvut 60 ja 4000. Siis 2008->2013/14 purjevenemyynti on tippunut yli 90% ja moottorivenemyynti vain 30%. 2009->2013/14 purjevenemyynti on tippunut lähes 90%, mutta moottorivenemyynti on kasvanut yli 200%.

Mistä johtuu noin erilainen reagointi lamaan? Selitykseksi ei oikein kelpaa pienet mökkiveneet, sillä ruotsalaistilastossa on erikseen "småbåtar", joiden myynti on ollut suuruusluokkaa 10 000 koko ajan.

Joakim1 kirjoitti:

Käsittääkseni Suomen moottoriveneteollisuudella menee hyvin. Onhan siellä tietysti joitain lajissaan huippua olevia, mutta ei kai Bellaa, AMT:tä, Yamariniä ja vastaavaa voi sellaisina pitää.

Erikoista myös tuossa Ruotsin tilastossa, ja taitaa Suomenkin olla vastaava, on se, että purjeveneiden myynti on täysin romahtanut, mutta moottoriveneiden on palautunut. Ruotsissa myytiin 2008 1000 purjevenettä ja 6000 moottorivenettä. 2009 luvut olivat 500 ja 1300. Tuon jälkeen moottorivenemyynti on elpynyt, mutta purjevenemyynti on tippunut ja viimevuosina siis luvut 60 ja 4000. Siis 2008->2013/14 purjevenemyynti on tippunut yli 90% ja moottorivenemyynti vain 30%. 2009->2013/14 purjevenemyynti on tippunut lähes 90%, mutta moottorivenemyynti on kasvanut yli 200%.

Mistä johtuu noin erilainen reagointi lamaan? Selitykseksi ei oikein kelpaa pienet mökkiveneet, sillä ruotsalaistilastossa on erikseen "småbåtar", joiden myynti on ollut suuruusluokkaa 10 000 koko ajan.

Lue lisää

Todennäköisesti euromääräinen pudotus ei ole noin kova, vaan veneiden koot ja hinnat ovat verran nousseet. Mutta se ei selitä koko ilmiötä. Moottoriveneidenkin keskihinta ja -koko saattavat olla hiukan korkeammalla. Moottoriveneissä kyllä on tarjonta pysynyt hyvänä myös pienissä veneissä, kun taas purjeveneiden myynti keskittyy voimakkaasti hyvin isoihin veneisiin, joista tulee hyvä kate.

Joakim1 kirjoitti:

Käsittääkseni Suomen moottoriveneteollisuudella menee hyvin. Onhan siellä tietysti joitain lajissaan huippua olevia, mutta ei kai Bellaa, AMT:tä, Yamariniä ja vastaavaa voi sellaisina pitää.

Erikoista myös tuossa Ruotsin tilastossa, ja taitaa Suomenkin olla vastaava, on se, että purjeveneiden myynti on täysin romahtanut, mutta moottoriveneiden on palautunut. Ruotsissa myytiin 2008 1000 purjevenettä ja 6000 moottorivenettä. 2009 luvut olivat 500 ja 1300. Tuon jälkeen moottorivenemyynti on elpynyt, mutta purjevenemyynti on tippunut ja viimevuosina siis luvut 60 ja 4000. Siis 2008->2013/14 purjevenemyynti on tippunut yli 90% ja moottorivenemyynti vain 30%. 2009->2013/14 purjevenemyynti on tippunut lähes 90%, mutta moottorivenemyynti on kasvanut yli 200%.

Mistä johtuu noin erilainen reagointi lamaan? Selitykseksi ei oikein kelpaa pienet mökkiveneet, sillä ruotsalaistilastossa on erikseen "småbåtar", joiden myynti on ollut suuruusluokkaa 10 000 koko ajan.

Lue lisää

Purjeveneet tuppaavat olemaan turhan pitkäikäisiä ja niitä viitsitään hakea nykyään vähän käytettynä kauempaakin. Myös ylläpidossa ja alkuperäislaadussa on usein eroja. Väittäisin että useimmilla 25 vuotta vanhoilla moottoriveneillä on aikamoinen ero useimpiin 25 vuotta vanhoihin purjeveneisiin.

Myös purkkarien muodit vaihtuvat hitaammin eikä mitään varsinaista kehitysloikkaa ole oikeastaan keskivertopurjehtijan näkökulmasta ole varmaan tapahtunut pitkään aikaan.

Nyt tullut Oolannista myyntiin FF36/ Nettivene:

Hyvin pitkälle rakennettu FF 36 Purjevene. Runko tehty Epoxilla alipainemenetelmällä ei vielä maalattu, kansi maalattu uretaanivärillä, kaukalossa lähes valmis Teakkansi. Teakkissiustus. Kaikki kaapin ovet löytyy valmiina vaikka ei kuvissa ole. Voit ostaa vene tällaisena ja jatkaa itse tai teemme sen valmiimmaksi toiveiden mukaisesti. Ota rohkeasti yhteyttä.

Myös vaihto, kuljetus vaikka kotiovelle. Meillä on täydellinen venetarvikeliike ja huoltopalvelu mistä löytyy paljon uusia sekä käytettyjä venevarusteita, veneitä, moottoreita hyvään hintaan.

Ammattitaitonen henkilökuntamme auttaa mielellään jos sinulla tulee ongelmia kesälomalla Ahvenamaanseudulla, 24H palvelu. Tervetullut ottamaan yhteyttä, www.finnflyer.fi

https://www.facebook.com/FinnFlyer/

Albinisti kirjoitti:

Purjeveneet tuppaavat olemaan turhan pitkäikäisiä ja niitä viitsitään hakea nykyään vähän käytettynä kauempaakin. Myös ylläpidossa ja alkuperäislaadussa on usein eroja. Väittäisin että useimmilla 25 vuotta vanhoilla moottoriveneillä on aikamoinen ero useimpiin 25 vuotta vanhoihin purjeveneisiin.

Myös purkkarien muodit vaihtuvat hitaammin eikä mitään varsinaista kehitysloikkaa ole oikeastaan keskivertopurjehtijan näkökulmasta ole varmaan tapahtunut pitkään aikaan.

Lue lisää

Purjeveneitäkin myytäisiin enemmän, jos messuilla ja muualla olisi tarjolla luokassa 6-8 metriä edullisia purjeveneitä. Moottoriveneidenkin myynti kyykkäisi pahasti, jos niiden valikoimista poistettaisiin tuon kokoiset veneet. Kuitenkin tuon kokoisia purjeveneitä myydään käytettyinä jopa 20 000 eurolla. Jos joku alkaisi Kiinassa teettää moderneja yksinkertaisia 7-metrisiä purjehdusvalmiita veneitä 25 - 30 000 eurolla, niin luulisi niitä menevän jokusia kaupaksi.

Bossu kirjoitti:

Purjeveneitäkin myytäisiin enemmän, jos messuilla ja muualla olisi tarjolla luokassa 6-8 metriä edullisia purjeveneitä. Moottoriveneidenkin myynti kyykkäisi pahasti, jos niiden valikoimista poistettaisiin tuon kokoiset veneet. Kuitenkin tuon kokoisia purjeveneitä myydään käytettyinä jopa 20 000 eurolla. Jos joku alkaisi Kiinassa teettää moderneja yksinkertaisia 7-metrisiä purjehdusvalmiita veneitä 25 - 30 000 eurolla, niin luulisi niitä menevän jokusia kaupaksi.

Lue lisää

Kuitenkin yhä useammin se pullea pirttihirmu estää sellaisten hankinnan, ja näille kaikille potentiaalisille purjehtijoille jää vaihtoehdoksi vain talonkokoisen veneen hankinta tai sitten tyytyminen pelkästään asuntoonsa, eli käytännössä tähän jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

Bossu kirjoitti:

Purjeveneitäkin myytäisiin enemmän, jos messuilla ja muualla olisi tarjolla luokassa 6-8 metriä edullisia purjeveneitä. Moottoriveneidenkin myynti kyykkäisi pahasti, jos niiden valikoimista poistettaisiin tuon kokoiset veneet. Kuitenkin tuon kokoisia purjeveneitä myydään käytettyinä jopa 20 000 eurolla. Jos joku alkaisi Kiinassa teettää moderneja yksinkertaisia 7-metrisiä purjehdusvalmiita veneitä 25 - 30 000 eurolla, niin luulisi niitä menevän jokusia kaupaksi.

Lue lisää

Luulisi, että maailman ahkerat myyntihemmot eivät olisi jättäneet olemassa olevaa markkinarakoa täyttämättä.

Siispä jos kukaan ei myy 7 metristä purkkaria 25000 eurolla, niin voisi päätellä, että joko
1) Sellainen vene ei mene kaupaksi siihen hintaan
tai
2) Sellaista venettä ei saa kannattavasti teetettyä tuohon hintaan - siis niin että kaikille valmistus- ja myyntiketjun jäsenille jää mielestään riittävästi voittoa.

Bossu kirjoitti:

Purjeveneitäkin myytäisiin enemmän, jos messuilla ja muualla olisi tarjolla luokassa 6-8 metriä edullisia purjeveneitä. Moottoriveneidenkin myynti kyykkäisi pahasti, jos niiden valikoimista poistettaisiin tuon kokoiset veneet. Kuitenkin tuon kokoisia purjeveneitä myydään käytettyinä jopa 20 000 eurolla. Jos joku alkaisi Kiinassa teettää moderneja yksinkertaisia 7-metrisiä purjehdusvalmiita veneitä 25 - 30 000 eurolla, niin luulisi niitä menevän jokusia kaupaksi.

Lue lisää

Asuttavuusvaatimukset valitettavasti johtavat siihen että 7,5-8 metriä on minimi nykyään. Purjeveneessä oleskellaan keskimäärin pitempiä aikoja kuin moottoriveneessä, joten comfort-vaatimukset ovat kovemmat. Mutta kyllä, jos uusia saisi 30 000:lla, menekkiä luulisi olevan.

wwwwwwwwqw kirjoitti:

Luulisi, että maailman ahkerat myyntihemmot eivät olisi jättäneet olemassa olevaa markkinarakoa täyttämättä.

Siispä jos kukaan ei myy 7 metristä purkkaria 25000 eurolla, niin voisi päätellä, että joko
1) Sellainen vene ei mene kaupaksi siihen hintaan
tai
2) Sellaista venettä ei saa kannattavasti teetettyä tuohon hintaan - siis niin että kaikille valmistus- ja myyntiketjun jäsenille jää mielestään riittävästi voittoa.

Lue lisää

Kiinassa ne vasta harjoittelee lasikuituhommia.

Bossu kirjoitti:

Kiinassa ne vasta harjoittelee lasikuituhommia.

Kiinalaiset ovat edityneet ladikuituhommissa optimistijollasta esim. Far east 28R. Vai onko sekin harjoituskappale?

Bossu kirjoitti:

Kiinassa ne vasta harjoittelee lasikuituhommia.

http://m.alibaba.com/product/1723350249/Hison-manufacturing-brand-new-sail-boat.html?spm=a2706.7843667.1998817010.77.xmnmnB

Maksaa 29000-45000 euroa

applix kirjoitti:

Asuttavuusvaatimukset valitettavasti johtavat siihen että 7,5-8 metriä on minimi nykyään. Purjeveneessä oleskellaan keskimäärin pitempiä aikoja kuin moottoriveneessä, joten comfort-vaatimukset ovat kovemmat. Mutta kyllä, jos uusia saisi 30 000:lla, menekkiä luulisi olevan.

Lue lisää

Tuossa hintaluokassa kannattaa katsella puolalaisia veneitä. Tarjontaa on riittävästi

Bossu kirjoitti:

http://m.alibaba.com/product/1723350249/Hison-manufacturing-brand-new-sail-boat.html?spm=a2706.7843667.1998817010.77.xmnmnB

Maksaa 29000-45000 euroa

Lue lisää

Tuohonkin on pitänyt tunkea monimutkainen rattiohjaus. Pinnaohjaus olisi parempi, halvempi ja varmempi.

kinkistä kirjoitti:

Tuohonkin on pitänyt tunkea monimutkainen rattiohjaus. Pinnaohjaus olisi parempi, halvempi ja varmempi.

Tuo on MacGregorin 26-jalkaisen suora kopio. Hintaa tulisi lisää ainakin alv ~7000, rahti tulli, yht. varmaan kymppitonni, joten ei olisi kovin edullinen. Ehkä ne kiinalaisetkaan ei saa noita rakennettua halvasti.

Bossu kirjoitti:

Tuo on MacGregorin 26-jalkaisen suora kopio. Hintaa tulisi lisää ainakin alv ~7000, rahti tulli, yht. varmaan kymppitonni, joten ei olisi kovin edullinen. Ehkä ne kiinalaisetkaan ei saa noita rakennettua halvasti.

Lue lisää

Katsoin itsekin, että ihan MacGregorilta näytti.

Arvelisin, että 15 000 euroa olisi lähempänä ALV, rahtikustannusten ja tullimaksujen yhteisvaikutusta. Lämppäriä tuskin on vakiona eikä välttämättä edes lisävarusteena, pohjaprimerit ja myrkyt yms. Jos tuon alle 50 000 euron saa veteen, niin hyvä on.

Bossu kirjoitti:

Kiinassa ne vasta harjoittelee lasikuituhommia.

Kunhan nyt kiinalaiset keksivät nopean koneen joka syytää ulos pikatahtia valmiita lasikuiturunkoja, mutta veneitä pitää tehdä paljon ja myydä ympäri maailmaa.

Autotehdasmaisesti kirjoitti:

Kunhan nyt kiinalaiset keksivät nopean koneen joka syytää ulos pikatahtia valmiita lasikuiturunkoja, mutta veneitä pitää tehdä paljon ja myydä ympäri maailmaa.

Ajatuksenakin pelottava, kaikilla samanlainen kiulu. Persoonatonta veneilyä kloonipulkilla.

MarineMan kirjoitti:

Ajatuksenakin pelottava, kaikilla samanlainen kiulu. Persoonatonta veneilyä kloonipulkilla.

Persoonatonta veneilyä, mutta sitten jos tuollaista samanlaista venettä valmistettaisiin vähän ja kalliilla hinnalla niin se olisikin kelpo ja persoonallinen vene :D

Autotehdasmaisesti kirjoitti:

Kunhan nyt kiinalaiset keksivät nopean koneen joka syytää ulos pikatahtia valmiita lasikuiturunkoja, mutta veneitä pitää tehdä paljon ja myydä ympäri maailmaa.

Kiinalaiset eivät ole venetuotannosta kiinnostuneita, kysyntä määrältään liian pientä maailmanlaajuisesti. Sellainen venemalli joita tehtäisiin tuhansien veneiden kuukausimäärinä, ei ole ihan helppo kehittää. Siksi ei ole Kiinalaisille kiinnostava tuotantolinja.

MarineMan kirjoitti:

Ajatuksenakin pelottava, kaikilla samanlainen kiulu. Persoonatonta veneilyä kloonipulkilla.

Mitä väliä sillä on, että kaikilla sattuisi olemaan samanlainen vene? Miten se muka vaikuttaisi mihinkään? (No, ehkä siihen, että vierassatamissa pitäisi katsoa tarkemmin, että varmasti kiipeää omaan veneeseensä?)

10-14 kirjoitti:

Mitä väliä sillä on, että kaikilla sattuisi olemaan samanlainen vene? Miten se muka vaikuttaisi mihinkään? (No, ehkä siihen, että vierassatamissa pitäisi katsoa tarkemmin, että varmasti kiipeää omaan veneeseensä?)

Lue lisää

Eihän siinä mitään, jos sellaisesta tykkää.

MarineMan kirjoitti:

Eihän siinä mitään, jos sellaisesta tykkää.

Sinä maksaisit samasta veneestä mieluummin paljon, eikä samanlaisia olisi kuin harvoilla. Tuntisit itsesi tärkeäksi ja vene tuntuisi paremmalta, kuin että saisit ihan saman veneen halvalla ja samanlaisia olisi monilla muillakin :D

Linjett kirjoitti:

Kiinalaiset eivät ole venetuotannosta kiinnostuneita, kysyntä määrältään liian pientä maailmanlaajuisesti. Sellainen venemalli joita tehtäisiin tuhansien veneiden kuukausimäärinä, ei ole ihan helppo kehittää. Siksi ei ole Kiinalaisille kiinnostava tuotantolinja.

Lue lisää

Nyt ei taida olla ihan ajantasaista tietoa: otetaan nyt vaikka yksi kuuluisimmista kisaveneiden tekijöistä, Australialainen McConaghy :

http://www.mcconaghyboats.com/

Työntekijöitä Kiinassa noin 200 ja ulos tulee mitä kovimpia high-tech veneitä....

elänytvilosofia kirjoitti:

Sinä maksaisit samasta veneestä mieluummin paljon, eikä samanlaisia olisi kuin harvoilla. Tuntisit itsesi tärkeäksi ja vene tuntuisi paremmalta, kuin että saisit ihan saman veneen halvalla ja samanlaisia olisi monilla muillakin :D

Lue lisää

Tai sitten voi maksaa vähemmän juuri sen takia, ettei vene ole samanlainen kuin naapurilla. Vaatii nimittäin tietynlaista rohkeutta ostaa one-offeja tai muuten harvinaisia tyyppejä ja se näkyy hinnoissa. Omalla veneellä on vain yksi sisarvene ja se on vain yksi veneen monista hyvistä ominaisuuksista.

tai.vähemmän kirjoitti:

Tai sitten voi maksaa vähemmän juuri sen takia, ettei vene ole samanlainen kuin naapurilla. Vaatii nimittäin tietynlaista rohkeutta ostaa one-offeja tai muuten harvinaisia tyyppejä ja se näkyy hinnoissa. Omalla veneellä on vain yksi sisarvene ja se on vain yksi veneen monista hyvistä ominaisuuksista.

Lue lisää

One offilla ei voi olla sisarvenettä

elänytvilosofia kirjoitti:

Sinä maksaisit samasta veneestä mieluummin paljon, eikä samanlaisia olisi kuin harvoilla. Tuntisit itsesi tärkeäksi ja vene tuntuisi paremmalta, kuin että saisit ihan saman veneen halvalla ja samanlaisia olisi monilla muillakin :D

Lue lisää

Noinko siinä luki ?

Seglare2 kirjoitti:

Nyt ei taida olla ihan ajantasaista tietoa: otetaan nyt vaikka yksi kuuluisimmista kisaveneiden tekijöistä, Australialainen McConaghy :

http://www.mcconaghyboats.com/

Työntekijöitä Kiinassa noin 200 ja ulos tulee mitä kovimpia high-tech veneitä....

Lue lisää

Joskus se vaan on niin vaikeaa, ja joku vaan ei haluakaan ymmärtää tai jostain syystä haluaa ymmärtää väärin. Tyhmyyttä vai tahallisuutta, vai ehkäpä molempia.

Pari sataa veneentekijää Kiinassa, tekemässä One Off veneitä - ei todellakaan ole kiinnostusta veneteollisuuteen.

Ssppss kirjoitti:

One offilla ei voi olla sisarvenettä

Miksei voi? Minulla on one off-vene, jolla on ehkä 15 sisarvenettä.

Minullakin on one-off vene. Saksassa tehty ja noin 3200 sisarvenettä.

Bossu kirjoitti:

Miksei voi? Minulla on one off-vene, jolla on ehkä 15 sisarvenettä.

One = 1

one.of.a.kind kirjoitti:

One = 1

One off tarkoittaa yhden mittaista sarjaa. Samoista piirustuksista voidaan myöhemmin tehdä lisää sisarveneitä. Miten sitten kutsuisit tilannetta, jossa tehdään yksi vene eli one off, ja 20 vuoden päästä toinen. Pitääkö sitä ekaa venettä alkaa sitten kutsua muuksi kuin one offiksi?

Korjattu linkki
https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=2484492&tarkiste=58673E24889E3B250BC0D00EA7AB2BF8059F060C