Muinaiselle

Huonolta näyttää jos et muuta tyyliäsi tytärtäsi kohtaan . Kai hän on yksinäinen kun mikään hänen ystävistään ei käy sinulle . Näet vain kaikissa huonoja puolia jotka eivät ole todellisia . Asia voi johtua itsestäsi jos olet nuoruudessasi liikunut väärissä- tai liian kilteissä porukoissa niin muodostat vääriä käsityksiä asioista. Anna sen tyttäresi itsenäistyä ,kyllä hän hakee oikean tien elämäänsä ilman jatkuvia neuvojasi .

Tuo ettei kukaan kelpaa minulle pelkkää pötypuhetta!!se että pitäisi antaa itsenäistyä rauhassa,sen kyllä allekirjoitan,välillä huolehdin ehkä liikaa.

Hei. Vastaan vielä minäkin, kun minulta kysyttiinkin. Äidin on luontaista huolehtia tyttärestään, mutta tietenkin mitä vanhemmaksi tyttäresi kasvaa niin myös sitä enemmän tulee oppia päästämään irti monessakin suhteessa. Silti huoli ja välittäminen jatkuvat usein läpi elämän.
Tyttäresi kannalta olisi tärkeä tiedostaa, että eri ihmiset vaativat eri määrän seuraa ollakseen tyytyväisiä. Toisille riittää vähempi, kun toiset vaativat enemmän. Jotkut ihmiset saavat energiaa ollessaan muiden ihmisten seurassa, kun taas toiset vaativat seuran jälkeen aikaa ladataseen energiaansa, jota seurassa olo kuluttaa. Tärkeää olisi, että tyttärelläsi olisi se määrä seuraa, jonka hän yksilönä vaatii. Tämä on ominaisuus jolla on tapana vahvistua ja tulla selkeämmin esille vanhetessa, vaikkakin jo nuorella iällä tämä on usein havaittavissa.
Meistä myös jokainen kokee yksinäisyyden eri tavalla, kuin myös esim seuran määrällisesti mitattuna. Toiselle riittää yksi tai kaksi ystävää, kun toinen kaipaa suurta ystäväpiiriä jne. Toinen voi haluta ikään kuin olla jatkuvasti menossa tai yhteydessä ystäviinsä, kun toiselle riittää taas vähempikin. Tyttäresi tiedostaa itse mikä on hänelle sopiva määrä seuraa ja mikä määrä yksinäisyyttä on hänelle hyvä. On kuitenkin hyvä muistaa, että harva huomaa syrjäytyvänsä vaan se tapahtuu ennemminkin ajan saatossa hyvin usein ja sen huomaa itse vasta, kun siitä on jo haittaa. Näin ei toki aina mene, mutta tämä on vaarana. Jos tyttäresi kokee itsensä yksinäiseksi niin niitä syitä siellä taustalla olisi hyvä selvitellä ja voiko niille tehdä jotakin. Myös sitä pystyt seuraamaan, että mikä on se kehityksen suunta tässä asiassa ja mikäli epäilet, että kaikki ei ole kunnossa niin asiasta voi jutella ja selvitellä. Harva ihminen on täydellinen erakko eikä kaipaa mitään seuraa, mutta toiset voivat nauttia paljonkin yksinolosta ja olla tyytyväisiä todella vähään seuraan. Tällöin siihen ei tarvitse puuttua mikäli hän ei itse koe asiaa ongelmaksi. Tällöin tosin huomioitavaa on, että ystäväsuhteet voivat helposti kadota ympäriltä ellei niistä pidä erityisesti huolta ja sen jälkeen voikin jo olla liikaa yksinäisyyttäkin.
Tässä olisi hieman ajateltavaa yksinäisyydestä ja siitä, että mitä sinä voit tehdä. Yksinäisyys on asia mihin kannattaa tarttua mielummin liian aikaisin, kuin liian myöhään, koska ajoissa asiat on helpompi korjata eivätkä ne aiheuta vielä elämälle niin paljon haittaa kuin myöhemmin.