No nii,
tuli luvattua kaverille, että lopetetaan polttaminen yhdessä. Nyt on mennyt kolme tuntia viimeisestä savukkeesta. Ja tekee mieli niin pirusti! Miten tästä olis tarkotus selvitä!? viime kesänä onnistuin lopettamaan neljäksi kuukaudeksi...en vaan enää muista miten siihen kykenin. Ehkä sitä sillonkin oli nikkikset kuten nyt.
Haluan kyllä oikeasti lopettaa! Riippuvuus on kamala asia.
tuli luvattua kaverille, että lopetetaan polttaminen yhdessä. Nyt on mennyt kolme tuntia viimeisestä savukkeesta. Ja tekee mieli niin pirusti! Miten tästä olis tarkotus selvitä!? viime kesänä onnistuin lopettamaan neljäksi kuukaudeksi...en vaan enää muista miten siihen kykenin. Ehkä sitä sillonkin oli nikkikset kuten nyt.
Haluan kyllä oikeasti lopettaa! Riippuvuus on kamala asia.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Syöt niin paljon kun pystyt, nukut, jos ei mikään muu auta niin meet ulos juokseen itses säppiin ja tuijotat tietokoneen ruutua/ leffoja loppuillan (mieluiten sellasia missä ei kauheesti polteta =P). Mässäät karkkia, limua tms, ei alkoholia. Hanki jotain nikotiinivalmistetta jota voit vetää kun alkaa usko loppua (pelkkä laastari ei auta mut sekin voi helpottaa jos riippuvuus on kova).
Kun oot kolme päivää pakottanut itsesi olemaan ilman, on jo huomattavasti helpompaa ja alat vähitellen olemaan taas oma itsesi. Sit vaan opettelemaan uudenlaista arkielämää. Tsemppiä.
Muuten kuulostaa tosi hyvälle, mutta syöntiä on pakko rajottaa! Tiedän kyllä, että on huonoin mahdollinen yhdistelmä yrittää pitää painoa kurissa ja lopettaa röökaaminen, mutta näin se nyt vaan on tehtävä.
Reilu neljä tuntia takana jo.
Mun kädet kyllä edelleen haisee röökille. Mun mielestä se on aina ollut ihana tuoksu; röökinhaju käsissä meinaan.
Mutta tämä riippuvuus on kyllä p...stä. Ei saa antaa periksi.
minä en myöskään ole lopettanut minkään terveydellisen syyn takia(tietysti sekin on hyvä juttu).Mua laähinnä ärsytti itseäni,kun olen monet kerrat lopettanut ja epäonnistunut.Rupes pistää vihaks,et olenks mä niin saamarin heikko,etten pääse siitä tupakasta eroon.kun ei se enää parina viime vuotena edes maistunut hyvältä.Piti vaan posket kommollaan kiskoa.Sitten lisäks kun alkoi tulla näitä kaikenmaailman kieltoja,et tunsi ittensä melkein rikolliseksi,kun ei tiennyt saako missä polttaa vai ei.Sisuunnuin sen verran et nyt oon räpiköinyt 3 kuukautta savuttomana.En kyllä olis ilman apukeinoja selvinnyt.Aluksi söin Zybania ja jatkossa nikotiinipurkkaa.käytä vaan sinäkin kaikkia mahdollisia apukeinoj,et pääset alkuun,sit myöhemmin voi niitä korvikkeita jättää pois.Tuolla jossain toisella palstalla yksi lähipäivinä aloittanut kaveri kirjoitti hyvin:Mieluimmin syö torakoita kun rupee polttamaan.Tsemppiä vaan sulle.Terv yxs vaan
Kertokaa ihmiset mikä on saanut teidät pysymään erossa röökistä, kun on ollut vaikeinta?
Itselläni ei nämä kauhukuvat vaikuta, eikä terveys-pelottelu. Ehkä eniten auttaa se, kun pitää mielessään riippuvuuden. Ei anna itsensä unohtaa, ettei sellaista tilaa ole kuin "vain yksi rööki". En ikinä pysty polttamaan vain silloin kun haluan. Jos polttaa, on pakko polttaa vähintään puoli askia päivässä.
Muhun ei myöskään tehoa mitkään tervasten keuhkojen kuvat tai sellaset. Lähinnä ne terveysjutut mitä huomaa vähitellen itsessä motivoi, henki kulkee paremmin, kunto kohoaa ja liikkuminen on hauskempaa. Tänä talvena en o palellut kertaakaan kun varmaan ääreisverenkierto palaillut tai jotain.
Lisäks tupakkateollisuus itsessään on mun mielestä aika sairasta enkä halua olla siinä osallisena. Ja sitten tietenkin se helvetin riippuvuus, ja rahanmeno kanssa.
Aluksi toistelin melkein mantramaisesti päässäni, et "okei, mä en o enää se kova yläasteen kundi, kyllä tän pelleilyn vois nyt jo lopettaa", ja se tuntui ihan oikeesti auttavan :D Suggestoin itseni pitämään tupakointia niin naurettavana ja typerännäköisenä touhuna, että se vähitellen alkoi näyttää siltä oikeastikin...
No jaa, jokainen kai tavallaan, mutta tällaset jutut nyt mulla on auttanut pitämään motivaation kunnossa. Pian jo puol vuotta ;)
Toi itsesuggestio kuulosti hyvälle! Varmaan mullakin toimis. Aikakin viimesiä röökejä vetäessä ajattelin, että kamalaa on, pahaa ja oksettaa. Ja alkoihan se sitten oksettaa.
Onnea sulle, kun olet jo noin pitkällä :)
Minä aloitin lenkkeilyn samaan aikaan, kun lopetin tupakoinnin. Kolmelle ekapäivälle en keksi muuta apua kuin ulkoilun, kävelyä niin kauan että helpottaa. Kolmen päivän päästä homma hoituu jo helpommin. Sitten riittää, että olet siirtynyt savuttomien joukkoon. Se ei riitä, että kiellät itseltäsi tupakan. Kieltäjä joutuu erittäin lujille ja sortuu lopulta. Vain savuton selviää.
Edelleen savuttomana! Hah, eiköhän tämä tästä, kun jaksaa vaan marmattaa tänne sivuille.
Nyt aamulla kokeilin maran neuvoa itsensä ajattelemisesta savuttomana ihmisenä. Tuntuis toimivan, mutta ei ehkä ihan vielä. Pitänee ensin päästä fyysisestä riippuvuudesta.
25 tuntia siis takana. Ja elämä edessä :)