Olemme poikaystäväni kanssa suunnitellut ottavamme koiran n. vuoden sisällä. Olemme muuttamassa kesällä luultavasti omakotitaloon (jokatapauksessa ei kerrostalo).
Molemmilla on kokemusta perheen koirasta, sekä tuttujen koirien hoidosta. Perheeni koiralle (bordercollie/sakemanni mix, rescue) olen opettanut joitain temppuja ja ollut suuressa osassa hoitoa. Poikaystävän perheellä on parsonrussel. Myös nyttemmin paljon hoitanut ja kouluttanut kaverin koiraa (ranskanbulldoggi).
Haluaisin koiran, jonka voisi ottaa esim. hölkkälenkille mukaan, muttei kuitenkaan räjähtäisi käsiin, jos ei joka päivä saa muita virikkeitä kuin perus lenkit (pari h yhteensä). Eli reipas, mutta osaisi kuitenkin ottaa rennosti.
Haluaisimme isohkon koiran. Paljon rotuja on ollut mietinnässä, mutta sitä oikeaa ei ole ihan vielä löytynyt.
Esim:
Pitbull - ei tule toisien koirien kanssa toimeen, en halua ottaa riskejä että vetää jonkun kanssa tappelut
Sk collie - aktiivisuus mietityttää, tarvitseeko oikeasti tosi paljon harrastuksia ja virikkeitä?
Tanskandoggi - lyhytikäisyys ja kuolaus..
Molemmilla on kokemusta perheen koirasta, sekä tuttujen koirien hoidosta. Perheeni koiralle (bordercollie/sakemanni mix, rescue) olen opettanut joitain temppuja ja ollut suuressa osassa hoitoa. Poikaystävän perheellä on parsonrussel. Myös nyttemmin paljon hoitanut ja kouluttanut kaverin koiraa (ranskanbulldoggi).
Haluaisin koiran, jonka voisi ottaa esim. hölkkälenkille mukaan, muttei kuitenkaan räjähtäisi käsiin, jos ei joka päivä saa muita virikkeitä kuin perus lenkit (pari h yhteensä). Eli reipas, mutta osaisi kuitenkin ottaa rennosti.
Haluaisimme isohkon koiran. Paljon rotuja on ollut mietinnässä, mutta sitä oikeaa ei ole ihan vielä löytynyt.
Esim:
Pitbull - ei tule toisien koirien kanssa toimeen, en halua ottaa riskejä että vetää jonkun kanssa tappelut
Sk collie - aktiivisuus mietityttää, tarvitseeko oikeasti tosi paljon harrastuksia ja virikkeitä?
Tanskandoggi - lyhytikäisyys ja kuolaus..
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei ole isohko (kuten ei pittikään :D), mutta miten ois whippet? Tai joku muu vinttikoira?
Whippetin luonteessa ei lähes lainkaan dominanssia tai aggressiivisuutta, terve rotu ja liikunnaksi riittää vapaanajuoksu pari krt vkossa normilenkkeily. Jaksaa kesälläkin mennä, vaikka ois kuuma kunhan saapi vettä tarpeeksi. Helppo turkki pituuden puolesta, mutta vaatii talvella pukemistä (kuten muutkin lyhytturkkiset/pohjavillattomat rodut).
Toinen kiva vaihtis on villakoira, niitä on monta eri kokoa olemassa toy-koosta isovillakoiraan :) näilläkin helppo luonne ja koulutettavuuskin hyvä.
Itse otan whippetin varmaan joskus, koska sillä on niin upea luonne ja on ihan nättikin vielä =) lisäks rakastaa olla laumassa, joten toinen koira tuskin tulee olemaan ongelma, jos toista halajaa...
Muuten vois olla hyvä, mut kumpikaan ei tykätä jostain syystä vinttikoirien ulkonäöstä, jotenkin se ruumiinrakenne on niin kumma. Villakoira taas on poissuljettu, kun poikaystävä haluaa edes vähän "äijämäisen" koiran :D kuulostetaanpa pinnallisilta..
Niin vähän kuulostattekin, mutta rotukoiramaailma ei mitään muuta olekaan kuin pinnallinen... mitenkäs sellainen rotu kuin continental bulldog eli mannermainen bulldoggi? Koira on jalostettu vanhaenglanninbulldoggeista ja englanninbulldoggeista ensimmäisen terveyttä ja jälkimmäisen luonnetta vaalien. Kyseessä on siis molossimainen, raskasrakenteinen, jämerä mutta hyväntahtoinen rotu. Terveysongelmiakaan ei ole, koska rodun alkuperämaa on Sveitsi, missä "kidutusjalostus" on kielletty :) Koiria on jokunen Suomessakin - facebookista voi etsiä keskusteluryhmiä - mutta todennäköisesti koiran joutuu hakemaan ulkomailta. Se on silti hintansa väärti.
https://www.facebook.com/groups/545583622275614/
Ainakin Laukaassa, Turussa, Savossa, Espoossa jne. asuu conteja, joita voi päästä moikkaamaan keskusteluryhmän kautta.
Pitbullia en suosittele kenellekään, sillä Suomessakin niiden myynnillä lähinnä rahoitetaan koiratappeluita (tästä oli iso juttu joku vuosi sitten). Jos olette huolissanne siitä, että sopiiko COLLIE teille, niin pitin aktiivisuustaso on siitä vielä potenssiin sata! Videolla pitit juoksevat suoraa seinää pitkin katolle, vetävät yli 2500 kilon taakkoja jne. - luuletteko todella voivanne tyydyttää tällaisen koiran liikunnantarpeen?:
https://www.youtube.com/watch?v=cc3QuldO2KY
Amstaffi on pitin näyttelyversio, jonka vietit eivät ole yhtä pinnassa ja joka ei ole kytköksissä nykypäivän koiratappeluihin. Lisäksi niiden aktiivisustaso on pittiä alhaisempi.
Peruslabbisten ja -kultsien suositteleminen on tullut tavaksi. Niitäkin kannattaa vilkaista. Lisäksi sakemannikasvattajistakin löytyy hyviä tyyppejä, kunhan tietää mistä etsiä. Onhan koiranet teille tuttu?
Amstaffi on ollut vahvana listalla, mutta siinäkin on mietityttänyt juurikin toisten koirien kanssa toimeen tuleminen... continental bulldogin voisi pistää mietintään. Saksanpaimenkoira myös mietinnässä.
Joo, koiranettiä kyyläilty jonkin verran :)
Lapinkoira tai mittelspitz,snautseri? Peruskoiria jotka hälyttää tarvitaessa,terveystilannekin on hyvä.
Kerro toki vähän lisää toiveistanne koiraa kohtaan. Esim. asuinolosuhteet, saako olla haukkuherkkyyttä, riistaviettiä, koirasosiaalisuutta, enemmän aivotyötä kaipaava vai mieluummin fyysistä aktiviteettia? Mitä toivotte kouluttavuudelta?
Sk collie on perushelppo koira, juurikin sellainen joka tykkää touhuta, siitä on moneen lajiin mutta ei ala pistelemään kämppää palasiksi sohvapäivinä. Plussana tietysti koirasosiaalisuus ja helppo motivointi.
Pitit sun muut kannattaa aiankin ensimmäiseksi unohtaa, ehkäpä sitten voisi harkita uudelleen kun kokemusta koirista on tarpeeksi. Miksi ottaa tietoinen riski, ottamalla ensimmäiseksi koiraksi joku rotu vaikeimmasta päästä, kun voisi aloittaa suhteellisen ongelmattomasti ja turvallisesti.
Ollaan siis muuttamassa vasta kesällä, joten asuinolosuhteista ei sillä tavalla tietoa. Omakotitalo/paritalo kuitenkin ensisijaisesti hakusessa, ja taajamassa asustellaan muttei keskellä kaupungin vilinää.
Haukkuherkkyys ja varsinkin riistavietti on suuria miinuksia, tahdomme kuitenkin pystyä pitämään koiraa vapaana esim. metsässä. Haukkuherkkyys on huonompi juttu, jos muutamme paritaloon tai rivitaloon.
Mielellään saisi tulla toimeen muiden koirien kanssa, sillä koirapuistossa ja ehkä joskus jossain harrastuksissa käyminen olisi kivaa. Mielellään juurikin enemmän fyysistä aktiviteettia kaipaava.
Pitti siis oli vain yksi esimerkeistä mitä olemme miettineet, se ei enää ole mietinnässä juurikin energian ja tappeluvietin vuoksi. :) enemmän ehkä kaukainen haave.
Sk collie todellakin kiinnostaa, jos tosiaan ei olekaan mikään hirveä energiapommi? (Tuntuu, että vähän kaikista roduista varoitellaan juurikin tätä, että rikkoo paikat ja tulee hulluksi jos ei saa viittä tuntia ulkoilua ja aivopelejä ja agilityä päivässä).
Kokemuksia sk collieista? Ja vielä toki saa ehdotella rotuja.
No tässä tapauksessa ehkä suosittelisin sk collieta, kerta sitä muutenkin olette miettineet. Se on eritoten hyvä harrastuskoira, muttei todellakaan niin työkoiratyyppinen kuin esim. bordercollie joka turhautuu todella helposti tekemisen puutteesta. Sk collie (tokihan kaikki riippuu myös yksilöstä, vanhemmista, linjasta...) sopii oikein hyvin kuvailemaasi elämään. Eritoten mielyttämishalunsa vuoksi nahka on helposti koulutettavissa, joka on myös irtipidon kannalta hyvä asia. Riistaviettiä ei ole ja haukkuherkkyyttä ei juurikaan. Kasvattajille juttelemalla saat taatusti hyvää tietoa ja varmuuden sopiiko (mikä tahansa miettimistänne roduista) teidän elämäänne. Kunhan rehellisesti kertoo millaiseen käyttöön tulossa ja mitä koiralta toivoo :)
Toinen hyvä vaihtoehto voisi omma suomenlapinkoira, vaikkei toki kovin miehekäs olekkaan, vaikka haukkuherkkyyttä on jonkinverran. Mutta lappareilla sitä kuitenkin sen verran vähän, että on aika pitkälti koulutettavissa pois. Pääasiassa lappari pärjää myös oikein mainiosti ilman virallisempaa tekemistä, eikä ryhdy jäystämään tuolinjalkoja jos joka päivä ei tunneiksi lenkille pääse. Edelleenkin painotan että monella tekijällä on osuutensa näihin ominaisuuksiin kaikissa roduissa.
Sosiaalinen ja mielyttämishaluinen rotu, eikä se tuuhea turkkikaan kovin työläs ole. Lappareita saa myös melko vähäisessä karvassa esim:
http://www.erimoone.com/varma2.jpg
Molempien terveystilanne aika hyvä, lapparilla vähemmän perinnöllisiä sairauksia, nahkoilla taitaa nykyään silmäsairaudet olla melko yleisiä. Kunhan vain katsoo sellaisen kasvattajan, suvun ja yhdistelmän jotka ovat hyvin terveystutkittuja, riski sairaalle koiralle on toki peinempi.
Saksanpaimenkoira myös saattaa sopia ensikoiraksi, vaikka onkin pääsääntöisesti aktiivisempi kuin esimerkiksi lappari. Esimerkiksi ystäväni otti ensikoirakseen sakun sekalinjasta, käyttää koiraa vapaana pihalla n. 6x10min päivässä, eikä tee koiran kanssa oikein muuta. Huomaa että koira on turhautunut, jatkuvasti sisällä piippaa, ponnahtaa ylös vinkumaan ja pyörimään jos joku liikahtaakin ulko-oven suuntaan. Mutta hyvin on tämäkin ihminen pärjännyt koiransa kanssa, vaikka aikaisempaa kokemusta koirista ei ollutkaan. Toki nuorempana koiran kanssa oli ongelmia, ärähteli ja näykki aika herkästi ihmisiä, karkaili jatkuvasti ja yhä nykyään haukkuu kuullessaan ulkoa ääniä, eikä tule muiden urosten kanssa toimeen. Kotona ihan kiva (mitä nyt stressaa ja piippaa) mutta ihmisen ilmoilla ei tuon kanssa pärjää, kun eipä ole häävimmin enää jaksanut yrittää kouluttaakkaan. Eli tässäkin tapauksessa koira on oikein hyväluonteinen yksilö, mutta koulutuksella olisi saanut paljon aikaan. Niinjuu, lonkat ja selkä tällä toistaiseksi hyväkuntoiset, mutta allergia todettu viljalle ja naudalle, sekä korvat tulehtuvat heti jos niihin pääsee vähänkään vettä.
Jos jokin mietityttää, saa kysyä. Minulla on henkilökohtaista kokemusta melko useista koiraroduista, joten voin koettaa pohdiskella sopivia rotuja parhaani mukaan :)
Kannattaa googlata myös sellainen rotu kuin lapinporokoira. Suomalainen rotu, jolla ei ole sk collien tapaan silmäsairauksia ja aktiivisuustaso vastaa sk collieta :)
Totta on että lapinporokoirat ovat melko terveitä. Mutta aika suurella osalla yksilöistä voi esiintyä vahvaakin riistaviettiä ja koulutettavuudeltaan varsinkin urokset saattavat olla todella kovapäisiä. Porokoirille on myös melko ominaista ettei niistä välttämättä koskaan tule järin sosiaalisia muita koiria kohtaan. Lapinporokoira ei ole niin helposti motivoitavissa kuin esim. sk collie, joten koulutus saattaa olla jopa haastavaa. Aktiivisuustaso on kohtalaisen samaa luokkaa, mutta aika pääsääntöisesti lapinporokoira vaatii säänöllistä fyysistä ja henkistö aktivointia. Mutta lapinporokoirastakin on oikein mainioksi kaveriksi, jos koulutus menee nappiin.
Lapinporokoirasta minulla vain hyviä kokemuksia. Täysin terveenä elänyt 12 vuotta, ikä ei näy edes naamasta. Vauhti hidastunut vähäsen. Luustoltaan edelleen priimaa. Tätä rotua en vaihtaisi pois.
Kokkaa jotain noi rajaa.
Ne on rauhallisia, mutta vauhtiakin riittää. Lenkillä paras mahdollinen.
ottakaa mäyräkoira.siitä on naapureille vähiten häiriöö ja juostakin voi sen kanssa.monethan nykyään juoksee jo kaupasta ulos sen kanssa.siitä on seuraa joka tilanteessa ja jos ei ollutkaan hyvä,niin sen voi palauttaa ja saa vielä rahaakin!