Tuo helkutin lehmä on vastustamassa eläkeindeksin korjausta. Saatana et vielä nuo opiskelijatkin ovat syömässä pieneläkeläisten eläkkeiden korjauksia. Että silleen.
A-studio opiskelijat eläkeläisten kimpussa....
21
137
Vastaukset
- tumputahelpottaa
höpö höpö itsellesi eläkeindeksin vaihtaminen palkkaindeksiin ei anna rahaa lisää kuin Ilaskivelle ja Kiljuselle.
Nyt eläkkeelä olevat tehtaalaiset nuolisivat yhä näppejään 1100€/kk eläkkellään.- järjestelmäuusiksi
20% korjaus eläkkeisiin toisi aika paljon lisää talousmenoihin vaikka tuohon tonniinkin, toki suuriin eläkkeisiin paljon enemmän,
ellei niitä leikattauisi, sekin on tahtokysymys.
- opiskelijoille_tiedoksi
Kun itse opiskelin 70-luvulla, ei ollut tietoakaan mistään ilmaisista opintorahoista ja asumistuista, lainalla ja työnteolla sitä piti tulla toimeen. Vanhemmiltakaan ei paljon apua herunut. Ehdotankin, että nykyopiskelijat palautetaan heti 70-luvun oloihin.
- ytnuumimig
harva opiskelija millään asumistuilla ja opintorahoilla elää (yksin asuva saa maksimissaan vajaa viisisataa käteen). nostavat joko lainaa tai ovat töissä tai vaihtoehtoisesti vanhemmat maksaa.
- fjtfyjytj
opiskelijoille_tiedoksi
Täysin samaa mieltä!
70 luvulla opiskelin pelkällä opintotuella itekkin.
Jonka suuruus oli 80 Mk kuukaudessa.
Ja kotoa ei tullu apua rahallisesti kuin hyvin harvoin... - HupsistaKeikkaaHei
Itse sain 80-luvulla noin 300 mk opintrahaa, melkein maksoi opiskelijaluolan, lainaa oli pakko ottaa mutta toisaalta sillloin oli töitäkin paremmin tarjolla kuin nykyisin.
Itselle kuulosti aika hurjalta kun tuli opintoraha-uuditus ja periaatteessa nykyisellä opintorahalla oikeissa oloshteissa pystyy opisekelemaan ilman lainaa mutta onkohan tuo valtiontalouden kannalta oikein viisasta että se on kaikille mahdollista,
..noh sitä mieltä olen että köyhistä oloista olevalla Reiskalle pitää maksaa opiskelu valtion kustannuksella mahdollisimman pitkään sorvarioppiin mutta kaiken maailman kermaperseille rikkaitten kakaroille ei penninjeniä opintarahaa varsinkaan mihinkään hum.-, yht.kunt.- , sos. tai muuhun vastaavaan pseudotieteilyyn, eihän se ole muuta kuin tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille taas yhdessä muodossa, kyllä nyky-coccare päättäjät tämän osaa.
Sitäpaitsi vientiteollisuuden palveluksessa oleva Reiska on yhteiskunnan kannalta tärkeämpi kuin joku Ylen käyttämä kommari Vesa Puuronen, joka tutkimisellaan ajaa omaa agendaansa, monikulttuuria ja kommunismia :"hei työn orjan sorron yöstä.."- tuommoiset Puuroset pitäisi panna mustisairaiden perseitä pyyhkimään 3 vuodeksi 9 euron päiväpalakalla. - julkinenSektoriSuuri
TheUrbanLegends kirjoitti:
Opintorahaa sai ensimmäisen kerran vuonna 1972, asumislisää 1977.
Valtion takaama opintolaina tuli 1967. Laina ei riittänyt, joten piti tehdä ilta-ja viikonlopputöitä lisäksi. Ennen valtiontakausta pankkilaina ja/tai työn ohessa opiskelu oli ainoa mahdollisuus, jos kotoa ei saanut tukea.
- Ensin piti haalia vuokrarahat kasaan. Sitten ruokarahat, sen mitä pystyi opiskelun ohella. Siinä pysyi hoikkana ja harrastuksiin ei ollut aikaa. Opiskeluajat usein venyivät. Kesäaikana pystyi tekemään kokopäivätyötä, ja siitä saattoi säästyä hieman vaaterahaa syyslukukauden varalle.
Jos opinahjo oli kotipaikkakunnalla, moni pystyi asumaan kotona, ja pääsi taloudellisesti helpommalla kuin toispaikkakuntalaiset.
.
Äitiysloma kolme kuukautta 1970-luvulla ja sitä rataa. Päiväkotioikeus tuli kaikille vasta 1980-luvun puolivälin jälkeen, mikä verotti työeläkettä kartuttavia vuosia.
Jo oppikoulu oli maksullinen kirjoineen, samoin kouluruokailu oli maksullinen. Myös koulumatkat piti maksaa itse, jos oppikoulu oli toisella paikkakunnalla.
.
Työeläkettä alkoi karttua vasta 23 vuoden iästä, vaikka töitä opiskelijatkin paiskivat monta vuotta sitä ennen. Työeläkeindeksien leikkaukset on toteutettu kauemmin kuin laman jälkeen "säästösyistä" oli tarkoitus. Niitäkään ei aina ole maksettu sovitusti.
.
Suuret ikäluokat kustansivat omat ja vanhempiensa eläkkeet, lastensa ja usein lastenlastensa ilmaiset peruskoulut, opintorahat, asumistuet ym. - HYVILLÄ MIELIN. julkinenSektoriSuuri kirjoitti:
Valtion takaama opintolaina tuli 1967. Laina ei riittänyt, joten piti tehdä ilta-ja viikonlopputöitä lisäksi. Ennen valtiontakausta pankkilaina ja/tai työn ohessa opiskelu oli ainoa mahdollisuus, jos kotoa ei saanut tukea.
- Ensin piti haalia vuokrarahat kasaan. Sitten ruokarahat, sen mitä pystyi opiskelun ohella. Siinä pysyi hoikkana ja harrastuksiin ei ollut aikaa. Opiskeluajat usein venyivät. Kesäaikana pystyi tekemään kokopäivätyötä, ja siitä saattoi säästyä hieman vaaterahaa syyslukukauden varalle.
Jos opinahjo oli kotipaikkakunnalla, moni pystyi asumaan kotona, ja pääsi taloudellisesti helpommalla kuin toispaikkakuntalaiset.
.
Äitiysloma kolme kuukautta 1970-luvulla ja sitä rataa. Päiväkotioikeus tuli kaikille vasta 1980-luvun puolivälin jälkeen, mikä verotti työeläkettä kartuttavia vuosia.
Jo oppikoulu oli maksullinen kirjoineen, samoin kouluruokailu oli maksullinen. Myös koulumatkat piti maksaa itse, jos oppikoulu oli toisella paikkakunnalla.
.
Työeläkettä alkoi karttua vasta 23 vuoden iästä, vaikka töitä opiskelijatkin paiskivat monta vuotta sitä ennen. Työeläkeindeksien leikkaukset on toteutettu kauemmin kuin laman jälkeen "säästösyistä" oli tarkoitus. Niitäkään ei aina ole maksettu sovitusti.
.
Suuret ikäluokat kustansivat omat ja vanhempiensa eläkkeet, lastensa ja usein lastenlastensa ilmaiset peruskoulut, opintorahat, asumistuet ym. - HYVILLÄ MIELIN.Näin se on vähitellen hyvinvointiyhteiskuntamme kehittynyt. Usein ihmettelen, miten kaiken tämän saatuaan nykysukupolvet jaksavat valittaa, jos mistään leikataan. Päinvastoin pitäisi saada yhteiskunnan rahoilla enemmän ja parempaa. Kun hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin, tuskin oli ajatuksena, että siitä ei osattaisi olla kiitollisia.
Ja vielä kaiken päätteeksi kuulee niitä juttuja, miten paska maa koko Suomi on ja että otetaan kaikki irti ja sitten ulkomaille, ettei vain veroja tarvitse tänne maksaa.- tituio
julkinenSektoriSuuri kirjoitti:
Valtion takaama opintolaina tuli 1967. Laina ei riittänyt, joten piti tehdä ilta-ja viikonlopputöitä lisäksi. Ennen valtiontakausta pankkilaina ja/tai työn ohessa opiskelu oli ainoa mahdollisuus, jos kotoa ei saanut tukea.
- Ensin piti haalia vuokrarahat kasaan. Sitten ruokarahat, sen mitä pystyi opiskelun ohella. Siinä pysyi hoikkana ja harrastuksiin ei ollut aikaa. Opiskeluajat usein venyivät. Kesäaikana pystyi tekemään kokopäivätyötä, ja siitä saattoi säästyä hieman vaaterahaa syyslukukauden varalle.
Jos opinahjo oli kotipaikkakunnalla, moni pystyi asumaan kotona, ja pääsi taloudellisesti helpommalla kuin toispaikkakuntalaiset.
.
Äitiysloma kolme kuukautta 1970-luvulla ja sitä rataa. Päiväkotioikeus tuli kaikille vasta 1980-luvun puolivälin jälkeen, mikä verotti työeläkettä kartuttavia vuosia.
Jo oppikoulu oli maksullinen kirjoineen, samoin kouluruokailu oli maksullinen. Myös koulumatkat piti maksaa itse, jos oppikoulu oli toisella paikkakunnalla.
.
Työeläkettä alkoi karttua vasta 23 vuoden iästä, vaikka töitä opiskelijatkin paiskivat monta vuotta sitä ennen. Työeläkeindeksien leikkaukset on toteutettu kauemmin kuin laman jälkeen "säästösyistä" oli tarkoitus. Niitäkään ei aina ole maksettu sovitusti.
.
Suuret ikäluokat kustansivat omat ja vanhempiensa eläkkeet, lastensa ja usein lastenlastensa ilmaiset peruskoulut, opintorahat, asumistuet ym. - HYVILLÄ MIELIN."Jo oppikoulu oli maksullinen kirjoineen, samoin kouluruokailu oli maksullinen. Myös koulumatkat piti maksaa itse, jos oppikoulu oli toisella paikkakunnalla."
Nämä tulivat ilmaisiksi kun oppikoulujärjestelmä loppui n. -75 ja tilalle tuli peruskoulu.
- haisette.pahalle
Kuolkaa eläkeläisapinat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Ahtisaari#/media/File:Martti_Ahtisaari_at_the_World_Economic_Forum.jpg- ifeweofjwa
Sinun jälkeen!
- persut
sitä saa mitä tilaa...
- jkhhjnhnj
höpöhöpö kirjoitti:
Se loppui nyt opiskelijoiden kaikenlainen avustaminen. Että silleen.
ei suomessa kannata tuhlata miljoonia korkeakoulutettuihin insinööreihin. somaliasta saa valmiin paperin omaavia mm koneinsinöörejä eikä koulutukseen ole mennyt penniäkään.
- turhaa_onkin
höpöhöpö kirjoitti:
Se loppui nyt opiskelijoiden kaikenlainen avustaminen. Että silleen.
Ei 10 vuotta yliopistossa laiskiintunut hum.kandi mihinkään kelpaakaan töihin, ongelmajätettä.
- seniili.tollo.olet
höpöhöpö kirjoitti:
Se loppui nyt opiskelijoiden kaikenlainen avustaminen. Että silleen.
Miten sinä vanha toope olet muka auttanut opsikelijoita?
- miten_on
Oletko sinäkin opsikelija?
- pikkuhommilla_lisää
Eikö eläkeläisetkin saa tehdä pieniä viraabelihommia siinä joutoaikojensa sivussa? Lumenluontia, mainospostin jakoa, naapurin mummon ulkoilutusta ja muuta pientä kevyttä hommaa, jolloin itsekin pysyy fyysisesti ja henkisesti kunnossa.
Jatkuva valittaminen syö enemmän eläkeläistä kuin toimeen tarttuminen! - Sampoa.ei.ole
seniili.tollo.olet , mitä luulet, kuka on maksanut kaikki opiskelutuet, ne tulee ihan samasta Sammosta, kuin turvisten kustannukset, verorahoista.
Niin kuin usea täällä, olen kustantanut velkarahalla opiskeluni, en edes opintorahaa saanut yhtään. Kyllä vaikuttaa siltä, että "mulle kaikki heti" sukupolvi ei ole kartalla. Nykyeläkeläiset ovat kyllä eläkkeensä ansainneet, tulevista en tiedä, teettekö töitä vai elättekö vaan komiasti yhteiskunnan rahoilla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Paskakaivo Kuhmo
Moniko teki uuden saostuskaivon, joka erittelee paskan ja nesteet imeytyskenttineen maassa taloissa. Kaikkien talojen pi684501Uskotko yliluonnolliseen?
Mitä jos tämä ns. kaivattusi on loitsunut sinut? Olettekos sitä ajatelleet, niinpä. Ette todellakaan. :D1004008- 523532
Mitä kuuluu?
Toivottavasti sulla oli hyvä päivä tänään. Täällä on taas ollut niin negatiivista juttua. Oli pakko tulla sanomaan sinul292791Keilahalli
Onneksi rakennettiin aikoinaan se keilahalli, se pelastaa eläinpuistoyhtiöiden sekä koko Ähtärin kaupungin talouden!252572Uskallatko katsoa pitkään silmiin
kaivattuasi, jos olette samassa tilassa? Alkaako sydän jyskyttää, jos katseet jumittuvat? Pelkäätkö ulkopuolisten huomaa592481- 462364
- 391917
- 471898
- 301656