Olen usein miettinyt, että ihmislajin mädännäisyydestä kertoo kyvyttömyys omistaa mitään yhteistä. Siitä seuraa se, että ostetaan kalliita harrastusvälineitä, joita käytetään vähän sen sijaan että ostettaisiin porukalla, jaettaisiin kulut ja käytettäisiin paljon.
Jos nyt vaikka kuvittelisi tämän tapaisen värkin neljälle perheelle maailmalla matkaamiseen (yhdessä ja/tai erikseen), niin millaisia ongelmia eteen tulisi?
http://www.naupar.nl/trouwlocatie-hoorn/trouwlocatie-lelystad/hval
Jos nyt vaikka kuvittelisi tämän tapaisen värkin neljälle perheelle maailmalla matkaamiseen (yhdessä ja/tai erikseen), niin millaisia ongelmia eteen tulisi?
http://www.naupar.nl/trouwlocatie-hoorn/trouwlocatie-lelystad/hval
Vastaukset 92
Vanhimmat
En tiedä mädännäisyydestä, mutta ihmisillä on tapana olla erilaisia joten hankaluudet syntyvät helposti huolloista, puhtaudesta, varustelusta yms. Toiselle riittää, että joku asia toimii ja toinen taas haluaa sen toimivan erinomaisesti. Esim. 20 vuotiaat purjeet kyllä hoitavat hommansa monelle retkipurjehtijalle jotka purjehtivat kevyessä kelissä, mutta vähänkin reippaammassa kelissä viihtyvälle ne ovat täyttä tuskaa.
Omistan kimppaveneen puolikkaan, mutta en missään tapauksessa huolisi enempää omistajia. Tähän mennessä kaikki sujunut aikalailla helposti, koska mieltymykset lähellä toisiaan.
Kimppaomistuksen ongelmat eivät rajoitu veneisiin vaan yhtälailla hankalaa on ollut vapaa-ajan mökin tai lentokoneen kimppaomistus. Ei taida maalaisilta onnistua puimurin tai kuivurin yhteisomistus tai käyttökään. Teoriassa fiksua ja käytönnössä onnistuu harvoin
Ei välttämättä ihmisten ominaisuuksista riippuva juttu. Venettähän tarvitaan Suomessa pääasiassa heinäkuussa ja puimuria elokuussa. Eikä puimurilla edes voi ajaa 24/7 koko sesongin, elokuussakin pääosan vuorokauden tunneista joutuu seisottamaan konetta kasteen vuoksi ellei suorastaan sada. Vene taasen pitää olla käytettävissä heinäkuun lisäksi koska tahansa jos ei muuhun niin siihen että lapioi guanon kannelta tarkistaa köydet.
harmittomampaa on vaikka pitää kimppa muijaa kuin kimppa venettä. Vene pitää omistaa yksin.
meillä on kimppa vene naapurin rouvan kanssa.seilataan päivät.ja yöt nautitaan toisistamme.ainakin molemmat on tydyväisiä olleet.en tiedä parempaa harrastusta kun tuo yö ja kuun katselu
kyllä on hyvä omistaa vene useamman kanssa,mutta täytyy olla sopuisa porukka.omistamme veneen jossa on iso makuuhuone.kaksi naista ja yksi mies.mikä on muavempaa kun saa jakaa miehen yö aikaan samassa sängyssä.saadaan nauttia laineen liplatusta yö aikaan.olemme myös nauttineet kovasti.alet ollaan viikonloppuisin yhdessä ja yöt ovatmehukkaita ilman venettäkin
Landelaisten ei kannata lainailla koneitaan kun saavat uudet, omat, tukiaisilla joka kolmas vuosi.
tyhmä sitä saa kaupungissa olla että vielä irti pidetään?
Eiköhän 21,5 metrisessä veneessä ole tilaa neljälle pariskunnalle! Ja neljässä miehessä on voimaa ja käsiä kunnostuksiinkin ja jakamaan kustannuksia. Nämä ja muutakin plussaa toteutuvat jos saat hyvän kimpan kasaan. Ei se ole mahdotonta mutta sen kokoamiseen tarvitaan paljon vaivannäköä.
Työelämässä olevilla osaomistusveneen esteenä ainakin omalla kohdalla on aikataulu. Loma-ajankohdat ja vapaat viikonloput vaihtelee niin paljon ja niin nopealla aikataululla ettei tuollaisen osaomisteisen pitämisestä tulisi mitään. Oma vene on aina käytettävissä kun sattuu aikaa liikenemään.
Näen asian täsmälleen toisin päin: Työläisellä on rajallisesti lomaa. Jos lomaohjelmaan mahdutetaan muutakin kuin purjehdusta (esim talviurheilu, kilpapurjehdus, mökkeily, golf) niin oman veneen käyttöaste jää harmittavan alhaiseksi. Minulle riittää kahden viikon lomapurjehdus. Sellaisia jaksoja kalenteriin mahtuu hyvin kolmelle osakkaalle.
Pariutumisvietti muistuttaa olemassa olostaan ja ongelmia syntyy pariskuntien välille.
Aivan, mutta vahtivuorot pitää tehdä sillä ajatuksella...
Noissa isoissa on ongelmansa, kun joku kölin kolautus maksaa sen verran että voi tulla normaalituloisilla riitaa. Ja kuka on se riippumaton taso ja mikä on se aukoton sopimus joka kertoo, minkä kokoinen naarmu pitää korjauttaa ja minkälainen korjaus on riittävän hyvä. Hiton isoja summia. Auton hinta, yksiön hinta...
Minusta kaksi hyvää, tai vähän huonompaakin, kaverusta/kaveriperhettä voi mainiosti omistaa vaikka Jullen koska remontti ja varustus hoidetaan yhdessä ja kaikki kolhut hoidetaan yhdessä ja jos ei tule sopua niin maksaa toiselle tonnin osuudestaan, ystävyys säilyy. Pikkuveneissä voi tulla sillä tavalla kränää että jos toinen on kortistossa ja toisella on tilinpäätöspuristus silloin kun paatti pitäisi laskea vesille. Silloin on yleensä vaan sovittu että työtön puurtaa ja työllinen maksaa. Jälleen, reilu peli ja suurpiirteinen kun satasista puhutaan.
Kimppaveneet toimivat yleensä hyvin ja niitä on aika paljon. Esimerkiksi Välimerellä purjehtii ainakin tusinan verran suomalaisia kimppaveneitä, jotkut noista veneporukoista ovat olleet olemassa jo 1900-luvun puolelta.
En voisi missään tapauksessa kuvitella jakavani venettäni kenenkään toisen kanssa. Se veisi harrastuksesta sen vapaudentunteen, jonka takia purjehdin. Jos en voisi lähteä vesille ex-tempore, milloin vaan haluttaa, niin mieluummin olisin ilman venettä.
Mieluummin purjehdinkin 24-jalkaisella 70-luvun veneellä kuin jollain uudemmalla kimppaveneellä.
Joo vaihtoehtopursiseurassa vain yksi iso alus ja reissussa koko kesän
Noin tylppä keulaisella veneellä tulee merellä ongelmia ihan riippumatta omistajien määrästä. Vastaisessa hakkaa jokaiseen aaltoon vauhdin pois, ja myötäisellä ei muuten vaan kulje, koska vastusta on todella paljon.
Kyllä noin kallis vene pitäisi suunnitella kunnolla ennen rakentamista!
Menee tasan päinvastoin aallokkokäyttäytyminen. Suora terävä keula leikkaa aallot nätisti. Vinokeula nyökyttää venettä enemmän.
Opettele lukemaan, ei "realisuutta" vinosta keulasta puhunut. No toisaalta, jutullasi todistit juuri, että se tylppä (pyöreä) keula on huono.
Juu, pyydä anteeksi, en katsonut tuota ko. venettä. Tuollaisesta ei ole mitään kokemusta. Ei liene tarkoitettu luovimiseen.
Tuohon veneeseen mahtuu koko omistajakimppa yhtaikaakin, yhdelle omistajalle on liikaakin tilaa. Minkälainen se crew-osasto on, eikö siellä ole sänkyjä lainkaan?
kimpan uudemmat jäsenet opettelevat crew-osastossa
Ei crew-osastolla nukuta, siellä painetaan töitä 7/24.
Muuten olen sitä mieltä, että tuo vene soveltuu hyvin Hollannin sisämerelle ja kanaviin.
Juu, ulos ei ole mitään asiaa!!
terveisin, merikarhun poika.
On ihan höpö-höpö puhetta, että kimppavene olisi hyvä ajatus. Pelkkää riitaa ja ainaista kinastelua jokaisesta pikku asiasta. Tyhmä ja tuhoon tuomittu ajatuksenakin.
Mielekiintoista. Kerro hiukan kokemuksiasi, kun tunnut olevan asiantuntija riitaisissa kimppaveneissä. Ei taida olla kovin tavallista, tunnen muutaman hyvin toimivan kimpan enkä yhtään riitaisaa.
Vai että Mielekiintoista.
Tässä on ilmiselvä pölynimuri/pesukonekauppias.
Minä en tiedä kuin kaksi kimppavenesydeemiä, mutta kumpikin on aivan mahdottomia. Kiistellään miten vuorot jaetaan, miten kustannuksista sovitaan. Yksi haluaa kalleinta, toiselle kelpaisi halvin vaihtoehto. Minne veneen saa jättää ja kuka maksaa hakemisesta syntyvät kustannukset, kun veneen joutuu hakemaan muuata, ei kotisatamasta. Miksi tankki on tyhjä, vaikka on sovittu, että jokaisen viikon loputtua on vene tankattu täyteen. Akut on tyhjiä ja roskia nurkat puolillaan. Petivaatteet kosteita ja jääkaappi haisee...
En ole myyntimies millään alalla. Olen eläkeläinen!
Ikävää, jos tuollaisia kimppoja ihan oikeasti on olemassa. Taitaa olla kimpan vetäjällä ja osakkailla peiliin katsomisen paikka. Onkohan kimpan säännöt huonot tai epäselvät?
Minulla on noin 15 vuotta kokemusta kimppaveneistä etelän vesiltä, kaikki on mennyt hyvin. Nyt on toinen vene ja kimppa meneillään, jo vuosia sitten ostettiin rinnalle isompi vene ja porukka jaettiin näihin molempia ulkoa täydentämällä. Nyt on kierretty Välimerta ja Atlanttia aina Turkista Karibialle. Kimppaveneellä tuo käy mukavasti pienin omin kustannuksin, silti on varaa pitää vene aina hyvässä kunnossa. Suosittelen.
Ai niin ne muut kimpat. Tunnen Välimereltä muutaman muunkin suomalaisperheiden venekimpan, en ole niistäkään ainakaan isompia ongelmia kuullut.
Viimeistään vaimoväen kälätykseen se kaatuu malliin meillä oli huonot lomasäät viime kesänä, täytyy päästä nyt, meidän ukko on tehnyt enemmän hommia siinä, ette ollut viimeksi siivonnut jne. Parempi oma vaikka vähän vaatimattomampikin.
Nimenomaan AKAT saatana alkaa tappelemaan keskenään ja silloin repeää totaalinen helvetti valloilleen.
Miehet kyllä pystyy sopimaan kiistat.
Olen nähnyt kahden kimppaveneen tuhoutuminen kun miesten vaimot ovat alkaneen sotajalalle josta loppua tule.
Aikoinaan kun muuan miesporukka hankki kimppaveneen ja kun sille sitten mentiin pankkiin avaamaan tili niin kassaneiti kysyi mitä laitetaan ehdoksi, niin yksi tokaisi: ei naisille.
Ja se porukka on pysynyt kasassa.
Miten ääööliötä voi kiinnostaa että mitä kenenkin pitäisi kimppaomistaa?! Minkä muun asian yksityisomistajuus kertoo mädännäisyydestä? Jos mulla ei olisi varaa pitää omaa venettä niin lopettaisin koko touhun! Kommunismihan toimi tosi hienosti neukuissakin aikoinaan kun kaikki oli yhteistä, kaikki oli onnellisia..
Ihmeellistä "mätiedänmitämuidenpitäisitehdä" -asennetta!!
Jos minulle ei kimppavene sovi, niin seuraako siitä aukottomasti , että se ei voi toimia kenelläkään? Eipä tietenkään, eikä myöskään päinvastoin!
Yksi "kimppaveneen" muoto on puhdas osakkuusvene viikkovuokraperiaatteella, kuten esim. lomaosakkeissa. Toki toimii helpommin tuolla lämpimillä vesillä jossa kausi pitempi ja riski saada kylmää sadetta niskaan pienempi kuin Suomen vesillä.
toisille voi sopia kimppavene, mutta minulle ei. Mieluummin vanha homeskandi, kuin uusi kimppavene. En jaa asuntoani ja kesämökiänikään kenenkään kanssa, joten ei tulisi mieleenkään jakaa venettä. Minusta kimppavenettä parempi vaihtoehto on veneen vuokraaminen, jos veneelle ei ole käyttöä koko kesäksi.
Joukkoon voi osua joku joka pitäisi muita mädänneisyyteen taipuvina S24 sekopäinä, niin siinä olis ikävä omistaa venettä yhdessä näin häiriintyneen kaverin kanssa.
Kerran, yli kaksi vuosikymmentä sitten, olin mieheni kanssa omistajina kolmen pariskunnan kimpassa yhdessä veneessä. Uutena ostettiin ja oletus oli, että kunnossa ja siistinä pidetään. Vuorot jaettiin pääsääntöisesti viikoksi kerrallaan kiertävällä systeemillä. Lisäksi sovittiin, että kukin huolehtii tiettyjen perustarvikkeiden (esim. suola, sokeri, kahvi, tee vessapaperi) riittävyydestä seuraavaksi vuoroon tulevalle.
Ei onnistunut. Kaksi muuta pariskuntaa ajelivat miten sattuu, kolhivat ja suttasivat venettä. Edes likaisia lakanoitaan eivät saaneet vuoronsa päätteeksi punkista pois. Tyhjien pullojen ja tölkkien pois viennistä puhumattakaan.
Meidän vuorot kuluivat korjaus-, huolto- ja siivoustöissä.
Isompaa meteliä nostamatta tunnustimme valinneemme kumppanimme huonosti ja luovuimme osuudestamme ensimmäisen kesän jälkeen. Hankimme oman veneen ja siihen ratkaisuun olemme olleet enemmän kuin tyytyväisiä.
Juuri kuvaamallasi tavalla käy jos on epäsopivat kaverit. Kiinnostaa sen verran että kysyn, yllättivätkö tutut vai teittekö kimpan ihan tuntemattomien kanssa?
Kysyikö ostaja syytä miksi halusitte myydä osuutenne toimimattomassa kimpassa? Hyvin toimivastakin kimpasta lähdetään ja tilalle tulee myyjälle parhaan tarjouksen tehnyt tuntematon.
Kimpan säännöissä kannattaa määritellä osuuden myyntiprotokolla. Tyypillisesti muilla osakkailla on aina myytävän osuuteen etuosto-oikeus. Lisäksi voi olla määritelty veto-oikeus, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että vanhojen osakkaiden pitää hyväksyä uusi osakas. Vanhat ja motivoituneet osakkaat osaavat kyllä arvioida mikä on paras ratkaisu kun joku osakas haluaa kimpasta pois.
Kaksi 50% osuutta on hankala kimpan koko. Jos tulee jostain asiasta erimielisyys niin se päättyy helposti ratkaisemattomaan. Suomen olosuhteissa yli kolme osuutta on liikaa. Loppuu kohtuullisen hyvät lomaviikot suomen kesästä kesken. Olen vakuuttunut, että kolmen tasajakokimppa on optimaali.
Olisitte parikertaa jättäneet saman siivon ja katsoa mitä tapahtuu kun ne kaksi muuta osakasta tulee sotkuiseen veneeseen. Jos itse olisin tuollaisessa kimppaveneessä ja vene olisi sotkuinen niin soittaisin heti huomattuani sille kuka on viimeksi venettä käyttänyt ja sanonut että tuleppa siivoomaan jälkesi niin olisi voinut tulla ryhtiä tai sitten ei mutta toisen jälkiä ei kannata ruveta korjaamaan ja heti älämölö jos jokin mättää. Kimppaomistus toimii jos kaikki huolehtivat asioista niinkun on sovittu.
Kyllä siinä kävi niin, että tutut yllättivät. Meillä oli muutakin yhteistä jo ennen venekimppaa. Mm. jokunen sijoitusasunto. Niiden yhteisomistus sujui (ja sujuu edelleen) hyvin, mutta eihän meistä kukaan niissä itse asunutkaan ja kulut oli helppo jakaa laskujen mukaan. Tosin rahasta ei tullut riitaa venehommissakaan.
Osuutemme myimme kahdelle jäljelle jäävälle osakkaalle, eli ulkopuolisia ei tilallemme tullut.
Säännöt oli ihan kirjallisesti etukäteen sovittu, mutta minkäs teet kun toiset eivät niitä noudattaneet. Olimme jo silloin kaikki lähes nelikymppisiä. Mistään nuoruusiän avuttomuudesta ei ollut kyse.
En halunnut alkaa riitelemään tai sanomaan mistään, koska olimme muutenkin tekemisissä. Luovuimme suosiolla ja välit ovat kaikkien kesken ok tänä päivänäkin.
Miten siivoaminen jatkossa tapahtui ko. kimppaveneessä?
Kerran kävin jälkeenpäin kyseissä veneessä. Likaista oli sisällä ja ulkona, eli siivousta ei ilmeisesti tapahtunut juuri lainkaan. :) Suurimman osan aikaa vene näytti olevan kaupungin laiturissa enempikin juhlimispaikkana, kunnes joitakin vuosia myöhemmin myytiin eteenpäin. Hyvä niin.
Kimppaveneily on köyhien harrastus.
Kimppavene sopii kolhoosimielisille. Kaikki eivät nauti vapaa-ajan kolhoosista. Vapaa-ajassa on paino vapaudella itse päättää ja itse huolehtia omasta veneestään, vaikka pienestä vanhasta. Se on oma vapaaehtoinen valintani. Sama malli ei tietenkään sovi jokaiselle. Miksi siitäkin pitää kinata?
En ymmärrä kyllä niitä kapitalistejakaan jotka makuuttuvat soutuveneitään kaupungin maisemia pilaamassa. Hyvin harvoin niitä kukaan käyttää.
Tiedän kun tästä on hyvät näkymät ikkunoista ja parvekkeelta rannoille.
Sinne ne veneet lahoavat eikä niistä huolehti kuin pitkäkyntiset aina joskus.
Mitä ihmeen soutuveneitä?
Nyt tarvitaan sitä joustavaa ajattelua. Pointti oli siis se, että venettä tarvitaan hyvin vähän ja kannattaako ostaa ollenkaan omaksi. Sitä on hyvä ajatella.
Missä kaupungissa lojuu kapitalistien soutuveneitä?
Täytynee olla Suomen kommunistisin kaupunki
se on ihan ok jos kaikki osaa vaihtaa hanoja ja korjata penkoneita ja perämoottoreita
Kimppaveneeseen tai mihinkään muuhunkaan kimppaan (hmm, tai no..) en ryhtyisi. Tällaiseen törmäsin viime kesänä Oravissa, voisi toimiakin http://www.saimaaboating.fi/fi/veneosake
Toi voi toimia kun firma myy osakkuuksia mutta kallis vastike ja onko jälleenmyyntiarvoa ettei käy kuten lomaosakkeille jotka arvottomia kun halua luopua osakkeesta niin kukaan ei ole valmis maksamaan mitään tuotteesta.
Talvella homma voi toimiakin...
Siis kimppavene... Kuka käyttää ja milloin ? Jos esim. karilleajo niin kuka maksaa... Jos kone/purjeet hajoaa ,kuka maksaa...Jos laituripaikka maksamatta kuka vastaa... On syytä tehdä kunnon soppari kuka vastaa ja mistä ja missä vaiheessa. Kahden kimppa voi vielä onnistua mutta useampi ?????? Mukavia veneilykelejä....
Kahden kimppa on nimenomaan hankala. Moni asia joka pitäisi ratkaista tavalla tai toisella päätyy ratkaisemattomaan ja asiat jäävät hoitamatta. Kolme on hyvä määrä, aina syntyy päätös määräenemmistöllä.
Luonnollisesti asiat ja toimintamallit pitää sopia riittävän yksiselitteisesti etukäteen ja kirjallisesti.
Kimppavene on pieni demokraattinen instituutio. Kimppa toimii jos osalliset kunnioittaa ja noudattaa yhteisiä sääntöjä. Toimiessaan antaa huomattaasti enemmän kuin ottaa. Jos sääntöjen kunnioittaminen ja noudattaminen tuntuu epämiellyttävältä, niin ei kannata edes kokeilla.
En pahoita mieltäni siitä jos jonkun mielestä kimppavene on kolhoosi/kommari -meininkiä. Minulle tämä sopii loistavasti. Kaikille ei, se on selvä.
Yhteisomistuksessa ei tehdä päätöksiä äänienemmistöllä vaan yksimielisesti. Ellei ole yksimielisyyttä ei ole päätöstä vaan ongelma.
On sinisilmäistä kuvitella, että kaikista asioista vallitsisi kimpassa aina yksimielisyys. Ei vallitse ja asiat on silti ratkaistava ja hommat hoidettava. Tämä on yksi tärkeimmistä etukäteen sovittavista jutuista. Sinisilmäisyys on yksi helpoista tavoista tuhota muuten toimivan kimpan toimintaedellytykset. Siinä olet oikeassa, että mitä paremmin kimppa toimii ja mitä paremmin osakkaat oppivat tuntemaan toisensa, sitä harvemmin tehdään päätöksiä muuten kuin yksimielisesti.
Se on vähän sama asia kuin jos on yhteinen vessanpönttö ja molemmilla yhtäaikaa paha ripuli. Kumpi sit pesee pöntön ja korjaa viat. Vene on kuitenkin silloin erittäin tarpellinen kun on hyvä sää ja vapaata aikaa.. Jos se sattuu aina molemmille samaan aikaan, niin yhdessä vesille??? Pöntöllähän on vaikeaa istua yhtäaikaa ....
Jos pönttö maksaa 100 000, niin ei kaikkien kannata ostaa omaa.
Kimppavene on loistava keksintö. Eteenkin daycruiserin kohdalla, jolla nimensä mukaan tehdään yleensä vain päiväreissuja. Olen ollut kolmen kimpassa mukana, kiinteet kulut jakaantuu, mutta pääsi ajeleen niin paljon kun halus.
Tulihan siinä alussa kiehnäystä siitä halutaanko pitää homma ihan halpana, pitää kunto entisellään, vai parantaa sitä. noi pitäisi selvitellä huolella etukäteen ja sopia kipparikokouksia, joissa pitäis kertoo jos alkaa joku juttu ärsyttää.
Purjevene on astetta haastavampi sen vuoksi että sitä käytetään pidemmillä reissuilla jolloin tulee pahaa mieltä siitä että jollakin on hyvä säkä sään kanssa. Vuorot pitää sopia etukäteen ja tehdä korjaussuunnitelma (kuten taloyhtiöissä, kimppaomistushan sekin on). Sanomista tulee usein korjausten/parannusten järjestyksestä, joku haluu uudet purjeet joku jääkaapin tai lämpimän hanaveden. Uuden veneen, tai pari vuotta käytetyn veneen kanssa kimppa on helpompaa..
kinaa tulee usein miten pitää köysiä, rullalla vai mytyssä, onko pullot palautettu, kenen jugurtti jäi jääkaappiin ym yllättävän pienistä asioista.
mutta kannatan kimppaomistusta, olen omistanut paljon kimpassa ja se on ollut hyvä juttu, mahdollistanut paljon ja ehkä vähän jalostanut ihmistäkin sivussa.
love and peace.. ;)
No ei onnistu jos ei heti ongelmia niin myöhemmin.
Joo, tässä vähän samanlainen ongelma, tosin kyseessä on tilustie jolla kahdella omistajalla käyttöoikeus ja menee toisen maiden läpi.
Yhdessä tehtiin ja kunnostettiin tietä n. 200 m mutta sitten alkoi metsäosuus ja tästä nyt alkanut tulla kitkaa. Tie kulkee meidän maiden läpi ja toinen osapuoli on alkanut vaatia ojitusta (vedet pitäis johtaa meidän taimikkoon tai sitten mennä sinne kaivelemaan ojia ja tuhota samalla taimet), tienparannusta, puomia ym. yksipuolisesti. Meillä ei tarvetta mutta yksi diktaattori määräilee yksipuolisesti kaikesta, ei hyvä. Jos kaveri auraa itselleen tietä talvella, sitä ei me saataisi kuulemma sitten käyttää!
Ei ole päästy edes sopuun käyttö- ja maksuosuuksista.
Oma tie paras vaihtoehto mutta valitettavasti pakon edessä kimppatie. Tietysti jos homma toimii niin sitten voi harkita kimppaa mutta oma aina parempi, maksaahan se vähän enemmän mut on hintansa väärtti kun ei tule turhia riitoja.
Pikkusen eri homma tommonen kimppatie missä osakasta ei pääse valitsemaan.
Omalla kohdalla mökkikimppa on toiminu ihan ok kun kyseessä on samanhenkinen kaveri.
Viikot jaettu parilliset/parittomat ja se siitä, ei ongelmia.
Ei siellä mökillä tule joka viikonloppu kuitenkaan oltua ja ollaan sen verran hyviä ystäviä että voidaan jopa olla samaankin aikaan perheiden kanssa mökillä.
Molemmat osallistuu kaikkeen, ei olla mitään uusavuttomia vatuloita....
Tulee ensimmäinen kiista, kuka seilaa juhannuksena ja kuka kesän muutamina aurinkoisina päivinä? Itse seilaan jatkossakin omalla veneellä piste
Koko homman peruskysymys on se, että miksi pitäisi olla kimppaomistus?
Suurin tekijä on kustannukset. Yksin omistetun veneen käyttöaste jää heikoksi ja purjehdittua mailia tai päivää kohden kustannus on korkea. Osuusveneessä käyttöaste parempi ja kustannukset per purjehdittu yksikkö sitä myötä oleellisesti pienemmät.
Mutta kustannukset ei ole ainoa syy miksi venekimppoja on. Ylläpitotyöt ovat mukavampia tehdä porukalla. Itse pidän arvokkaimpana sitä, että muiden osakkaiden kanssa voi vaihtaa miehistöä pelipaikoilla, esim Eestissä, Ruotsissa, Ahvenanmaalla tai vähintäänkin Saaristomerellä. Sillä eliminoituu (joskus, ei aina tylsä) siirtopurjehdus ainakin toiseen suuntaan. Tämä on erittäin olennainen juttu jos kotisatama kaukana lomapurjehduksen kohdealueesta ja lomaa käytettävissä rajallisesti. Meillä kotisatama H:ngin itäpuolella ja lomareissu suuntautuu lähes poikkeuksetta länteen. Parin viikon loman aikana ehtisi ja jaksaisi yksin juuri ja juuri purjehtia Maarianhaminaan ja takaisin kotiin.
Niinpä!
Onhan tuo jo nähty esim. Neuvostoliitossa, mitä kaikkea hyvää yhteisomistus tuo tullessaan.
Kun itse tai perhekunnittain omistellaan omat vapaa-ajan resurssit, niin voidaan niitä myös ylläpitää omien mieltymysten mukaisella tasolla ja rahalla.
Perhekunta on sosialismia myös, se on jaettu omistajuus. Parempi on omistaa oma vene ilman liittoa. Ainoa oikea.
Minusta näyttä siltä että tällä osastolla jokaiselle on ehdottomasti sopivin kimppa. VENÄLÄINEN HUORA. KIITOS.
Häh? Miksi otat niin henkilökohtaisesti? Onko vain yksi ainoa oikea mielipide?
Taidatkin olla Putinin kannattaja. Älä tapa eri mieltä olevia, kiitos.
Trollaaksä..?
Jutuista päätellen parempi että omistatte kaarnaveneen. Ei rahtuakaan enempää.
Nopea ja helppo tapa päästä ystävistä eroon.
On varmaan hyvinkin riippuvainen porukasta..
Jos on joustava ennakkoluuloton porukka niin antaa mennä vaan..
Muuten ei kannata lähteä mukaan..
Näin purjehtijan näkökulma..!
Tein remppaa kimppaveneeseen. Remonti kustannus arvio oli n.500th euroa, osakkaita oli 12 tuntui aika riitaiselta porukalta. Joku olisi kelpuuttanut halvimman mahdollisen vaihto ehdon ja toinen oisi halunut sen kalleimman vaihto ehdon!
ongelmia voi tulla myös silloin jos toinen haluaa myydä ja toinen ei. Meillä auton yhteisomistajuus mennyt hyvin mutta nyt toinen haluaisi jo vaihtaa uudempaan kun taas minulla ei opiskelijana ole siihen mitenkäään rahaa.
Itse auton ylläpito jne on sujunut ongelmitta. Olemme pattitilanteessa. Opiskeluni jatkuvat vielä 2 v ajanf
Tyypillinen yhteisomistajuuteen liittyvä tilanne sulla. Siihen on olemassa helppo ratkaisu. - Yhteisomistajuuden purku.
Eli auto myyntiin ja saadut rahat puoliksi. Kumpikin voi sitten tehdä rahoillaan, mitä haluaa.
Joo kimpasta pääsee eroon tuollain mutta sitten kummallakaan ei ole enää kimpan tuomaa hyödykettä, ainakaan semmoista jonka haluaisi! Eli paska tilanne jälleen jos autoa tarvii...
Ainoastaan jos jotain kimpassa niin kimppa kivaa...muuta en kannata ja sanon tän omasta kokemuksesta.
Jaa ....meidän perhe omistaa puolet isosta ja vanhasta veneestä. Mieheni valittaa kun toinen omistaja ei osaa tehdä mitään muuta kuin hioa ja maalata venettä. Minä valitan aina kun siellä yllättäen poikkean että kun on kaikki tavarat jätetty esim. maalauksen jälkeen levälleen.
Jos vene olisi yksin meidän olisi se paremmassa kunnossa ja paremmin varustettu. Ei viitsi ostaa esim. uutta jääkaappia kun toisella ei ole varaa kustannuksiin.
Onneksi käyttö ollaan saatu sovittua hyvin....
Mikähän on se teidän todellinen ongelma? Veikkaan omistamisenhalua.
Luulisi että olette hyvin tyytyväisiä, kun joku hioo ja maalaa vanhaa ja isoa venettä. Sitä työtä nimittäin riittää.
Veikkasit kyllä aivan väärin...
Niin veneemme ei ole puuta joten sitä ei koko ajan maalata....Mieheni hoitaa kaiken hiukankin teknisemmän puolen akseliston, koneen, elektroniikan....joka kesä/kevät on hommaa riittänyt varsinkaan kun uutta ei paljon voida ostaa koska toisen omistajan rahavarat ovat hyvin rajoitetut.
Jos teillä on toi rahotus noin hyvässä kunnossa niin miksi ette osta sitä toista osakasta pois tai myy koko venettä ja hanki omaa?
volvo on hyvä auto
Sama tilanne jos olisi yhteinen vaimo/muija. Kaikki haluaa käyttää samaan aikaan ja riitahan siitä tulee. Ei se sosialismi toimi kuin unelmissa. Saharaan perustivat aikoinaan laboratorion jossa testattiin sosialismia mutta koe meni mönkään koska hiekka loppui kesken.
Ainoa takuulla toimiva osaomistussuhde on 1/1 tai 2/2. Eli omistat joko yksin tai vaimosi kanssa veneen. Jälkimmäisessäkin on jo riskejä.
Aikanaan omistin 1/3 mökistä. Eka vuosi, ehkä toinenkin meni vielä OK kun jaksoin joustaa. Sitten huomasin, et mökillä oli tasan yksi hlö joka teki polttopuut ja kiinnitteli listoja ja ruuveja ym.
Kolmantena vuonna möin osuuteni pois. Ratkaiseva tekijä eivät olleet polttopuut, vaan erilainen käsitys siisteydestä ja hygieniasta mökissä. Ja kyllä muut 2/3 olivat ennestään tuttuja. Ilman riitoja erottiin.
Vene on minulle harrastusväline ja symboloi vapautta. Voin lähteä veneellä puuhailemaan silloin kun haluan. Aina en edes tee siellä muuta kuin istun kannella ja juon oluen. Sään ja mielialan mukaan lähden matkaan. Yhtä tärkeää kuin veneellä purjehtiminen on sen omistaminen. Talvi-iltoina voin suunnitella minkä veneen seuraavaksi hankkisin.
yhtähankala yhtälöhän tuo on kuten yhteinen rakastajatar/rakastaja.