RKP:n rahaa valuu poliittiseen voiteluun

heikki_tala

Eilinen Keski-Uusimaa uskaltaa tuoda julkisuuteen sellaista, mitä muu vanha media piilottelee. Suomenruotsalaisten verovapaiden säätiöiden miljoonia valuu myös muille puolueille pakkoruotsin pönkittämiseksi. Toiminta on niin härskiä, että esimerkiksi kepun ruotsinkielinen piirijärjestö jätti kylmän rauhallisesti kirjanpidon tekemättä kahdelta vuodelta eikä tilinpäätöksiä ollut allekirjoitettu.

Koko uutinen täällä:
http://www.simplesite.com/Tala/13312245

Oli todella korkea aika saada perussuomalaiset hallitukseen ja rkp sieltä ulos!
Johtava tilintarkastana Klaus Krokfors summaa: "Siellä (rkp) on hyvin varakas säätiörahasto taustalla. Omaisuusmassasta voidaan lahjoittaa miljoonia euroja näköjään!"

59

196

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • huusiann

      Pakkoruotsi perustuu korruptioon.

      • Saludos

        Rkp:n iskulause onkin: "Pengar talar."


    • jfk1967

      "Oli todella korkea aika saada perussuomalaiset hallitukseen ja rkp sieltä ulos!"

      Ja mitä on tapahtunut? Eikös pian ole vuosi kulunut? Luulisi sen pakkoruotsinkin olevan jo menneen talven lumia...ai nin, se salaliitto.

    • svekokratia

      Säätiölainsäädäntö mahdollistaa poliittisen korruption Suomessa. Siihen ei puututa, koska etuilupuolueen koko vaikutusvalta perustuu fondilahjontaan.

      • Ikävätapaus

        Ikävä tapaus paljastui
        Perussuomalaiset avusti puolueena omaa tukisäätiötään 28 000 eurolla kahteen otteeseen. Puoluelaki ei kiellä tätä, mutta tavallisesti puolueiden lähiyhteisöt antavat avustuksia puolueelle eikä päinvastoin, VTV:n raportissa lukee.
        Perussuomalaisten talouspäällikkö Auli Kangasmäki sanoo, ettei tukisäätiöllä ole rahaa, ja sinne haluttiin vähän elämää.
        - Tukisäätiö laittoi melkein saman rahan meidän opintokeskukselle, joka tukee jäseniämme.


    • Olipa taas paljastava avaus Talan "tyylistä"!! Otsikko täysin harhaanjohtava ja viestin sisältö täyttä paskapuhetta!!!

      Mikään Vaali- ja puoluerahoituksen tarkastuksissa ei viitannut voiteluun tai korruptioon! Huolimattomuutta ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntejä y.m. kummallisuuksia sen sijaan esiintyi monilla, esim. persuilla mutta EI RKP:llä!

      RKP:n "rikos"on että sillä on rahaa ja varakas säätiö taustalla. Varakkuus ei ole laitonta, rikollista eikä edes moraalitonta. Väite että RKP rahoittaisi muitakin puolueita on täysin päätön!!
      Tala satuilee että koska RKP on lahjoittanut rahaa Kepun ruotsinkieliselle piirille sillä oli hävyttömyyksissään varaa jättää tilinpäätös tekemättä ja allekirjoittamatta - Hei haloo!! Missä logiikka??? Tala on sekoamassa!
      Kepu törttöilee ja sekin on RKPn vika!!!

      "RKP:n murskaava ylivoima

      Viime vuonna puolueet, puolueyhdistykset ja lähiyhteisöt ilmoittivat tukia 3,2 miljoonalla, mikä on samaa tasoa kuin ennen. RKP:n kertoo saaneensa yli 1 500 euron tukia kuuden miljoonan euron edestä vuosina 2011-2015. Puolueen ylivoima on murskaava, sillä seuraavana tuleva kokoomus ilmoittaa saaneensa 3,7 miljoonaa.

      SDP on ilmoittanut yli 2,2 miljoonaa, keskusta lähes 1,3 miljoonaa, vasemmistoliitto 700 000 euroa, vihreät 440 000, perussuomalaiset 370 000 ja kristillisdemokraatit 200 000 euroa. Pienestä tuesta on ilmoittanut esimerkiksi sinivalkoinen rintama.

      Näin ollen RKP ilmoittaa saaneensa yli 600 000 euroa enemmän ilmoitusvelvollisuuden ylittävää tukea kuin hallituspuolueet kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset yhteensä neljässä vuodessa.

      - Siellä on hyvin varakas säätiörahasto taustalla. Omaisuusmassasta voidaan lahjoittaa miljoonia euroja näköjään, Krokfors kommentoi."

      http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2016/02/15/rkp-kertoo-saaneensa-enemman-tukea-kuin-hallituspuolueet-yhteensa-4-vuodessa---vtv-ikava-tapaus-paljastui

    • "Eilinen Keski-Uusimaa uskaltaa tuoda julkisuuteen sellaista, mitä muu vanha media piilottelee. Suomenruotsalaisten verovapaiden säätiöiden miljoonia valuu myös muille puolueille pakkoruotsin pönkittämiseksi."

      Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland on perustettu tukemaan kaksikielisyyttä Suomessa! Säätiö tukee kaksikielisyyteen myönteisesti suhtautuvia ja sitä tukevia politikkoja yli puolerajojen, ei sen asian toteamiseen mitään uskallusta tai rohkeutta vaadita!

      Tala taas nostaa, muka suurena uutisena, tikun nokkaan asian joka ei ole uutinen, eikä mitenkään muutenkaan kiinnostava. Hohhhoijaa!!

      Surupiirit tukevat kaksikielisyyttä yli puoluerajojen - WOW!!

      • ickepakko

        Nämä säätiöt eivät tue kaksikielisyyttä. Niille tärkeintä on tukea ruotsinkielisten instituutioiden YKSIKIELISYYTTÄ ja suomenkielisten PAKKORUOTSIA. Eli rahoja käytetään säätiön sääntöjen vastaisesti.


      • ickepakko kirjoitti:

        Nämä säätiöt eivät tue kaksikielisyyttä. Niille tärkeintä on tukea ruotsinkielisten instituutioiden YKSIKIELISYYTTÄ ja suomenkielisten PAKKORUOTSIA. Eli rahoja käytetään säätiön sääntöjen vastaisesti.

        Ketkä politikot ajavat ruotsinkielisten instituutioiden yksikielisyyttä? En edes ymmärrä mitä instituutioiden yksikielisyydellä tatkoitat.

        Pakkoruotsia sitä vastoin tukee aika moni politikko. Taannoisessa "pakkoruotsiäänestyksessä" äänet jakautuivat 134 - 48, joten aika moni istuva kansanedustaja tukee nykyistä peruskoulun pakollista ruotsin opetusta.

        Säätiön nimi kertoo selkeästi mikä sen tehtävä on, eli säilyttää Suomi kaksikielisenä, asiaa voi luonnollisesti tukea monella eri tavalla.


      • Trotjänare

        Taxellin paradoksi: kaksikielisiä ratkaisuja on vältettävä, koska ne johtavat tosiasialliseen yksikielisyyteen eli ruotsin kielen kuihtumiseen. Tämän mukaan ruotsin kielen edun mukaista on säilyttää pelkästään ruotsinkielisiä instituutioita.

        Instituutioita on monenlaisia. Wikipedian mukaan instituutiot ovat sosiaalisen järjestyksen ja yhteistyön rakenteita ja mekanismeja, jotka ohjaavat kahden tai useamman yksilön käyttäytymistä.

        Ei ole harvinaista, että samoja tarkoitusperiä ajamassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä yhteisöjä, yhdistyksiä, osuusliikkeitä, pankkeja tai muita instituutioita, jotka ovat toisistaan riippumattomia. Tämä jako kahteen kielen perusteella on vanhaa perua, mutta aivan samalla tavalla oli takavuosina hyvinkin selkeitä jakoja porvarillisiin ja vasemmistolaisiin instituutioihin. Kumpiakin on ollut sekä suomeksi että ruotsiksi, joten kansa on jakautunut ainakin neljään, ei ainoastaan kahtia niin kuin huolestuneet poliitikot voihkivat.

        Meillä on paljon instituutioita, jotka voivat tehdä suunnitelmia, "tiekarttoja" tulevaisuuden kielioloiksi. Kinastelu estää tehokkaan suunnittelun. Suomen kielen rinnalla ruotsi on erityisasemassa, mutta muita kieliä puhutaan maassamme jo enemmän kuin ruotsia. Mihin tämä johtaa? Think big.


      • asdfdfgdgds
        Ankdam kirjoitti:

        Ketkä politikot ajavat ruotsinkielisten instituutioiden yksikielisyyttä? En edes ymmärrä mitä instituutioiden yksikielisyydellä tatkoitat.

        Pakkoruotsia sitä vastoin tukee aika moni politikko. Taannoisessa "pakkoruotsiäänestyksessä" äänet jakautuivat 134 - 48, joten aika moni istuva kansanedustaja tukee nykyistä peruskoulun pakollista ruotsin opetusta.

        Säätiön nimi kertoo selkeästi mikä sen tehtävä on, eli säilyttää Suomi kaksikielisenä, asiaa voi luonnollisesti tukea monella eri tavalla.

        Se oli häpeällinen äänestys. Mitä kannattaa vedota siihen, kun pakkoruotsin puolesta äänestäneet heti heittivät ehdotuksen, että pakon poistamisen sijaan järjestetään koko maahan kokeilu, jossa ruotsin voi vaihtaa johonkin toiseen kieleen. Kiuru Kokoomuksesta oli hankkeen alullepanijoita ja hän vielä tarkensi, ettei kyse todellakaan ole venäjäkokeilusta Itä-Suomessa vaan aidosta kielivapaudesta.

        Miksi oli niin vaikeaa äänestää pakon poistamisen puolesta, mutta "kokeilu" olikin sitten ok. Koska puoluejohdot olivat täysin RKP:n taskussa ja velvoittivat edustajia MUTTA edustajat eivät sitten voineet pyllistää kansalle niin täysin, että asia olisi ollut sillä hyvä. Kansan toive toteutettiin kokeilun muodossa, jota nyt sitten RKP:n nuorassa oleva opetusministeri yrittää hidastaa.


      • Saludos

        Tämä johtaa kielikiistoihin muiden vähemmistöjen kesken. Toistaiseksi on kuultu vasta yksittäisiä soraääniä. On todennäköistä, että muut kielelliset vähemmistöt alkavat tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen vedoten vaatia ruotsin kielelle vähemmistökielen statusta. Viisi prosenttia on todella vain viisi prosenttia.

        Kun muiden kielivähemmistöjen edustajat alkavat tuoda kielellisiä vaatimuksiaan voimakkaasti esiin, niin siinä vaiheessa Rkp:n kieli-intoilijoiden röyhkeys ja voitelurahat eivät enää auta.

        Mm. venäjää äidinkielenään puhuvien määrä kasvaa rajusti, ja jos kasvuvauhti jatkuu nykyistä tahtia, heidän määränsä ohittaa ruotsia äidinkielenään puhuvien määrän jo vuonna 2034.

        Kielikiistojen lopputulos on selvä: Englannin kieli pysyy lingua francana, pakkoruotsi häviää, ruotsin kieli saanee pitää kansalliskielen statuksensa, mutta senkin se voi menettää muunkielisten niin vaatiessa; ja koko kielten opetus uudistettaneen vastaamaan maapalloistumisen vaatimuksia. Peruskoulun, lukion ja kansalaisopiston välistä yhteistyötä tultaneen myös tiivistämään. Jo nyt peruskoulun tai lukion oppilas voi opiskella kansalaisopiston puolella esimerkiksi japanin kieltä ja saada siitä todistukseensa merkinnän.

        Kielellistä monimuotoisuutta tässä maassa tarvittaisiin jo nyt, mutta kun on näitä jarrumiehiä...


      • Saludos kirjoitti:

        Tämä johtaa kielikiistoihin muiden vähemmistöjen kesken. Toistaiseksi on kuultu vasta yksittäisiä soraääniä. On todennäköistä, että muut kielelliset vähemmistöt alkavat tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen vedoten vaatia ruotsin kielelle vähemmistökielen statusta. Viisi prosenttia on todella vain viisi prosenttia.

        Kun muiden kielivähemmistöjen edustajat alkavat tuoda kielellisiä vaatimuksiaan voimakkaasti esiin, niin siinä vaiheessa Rkp:n kieli-intoilijoiden röyhkeys ja voitelurahat eivät enää auta.

        Mm. venäjää äidinkielenään puhuvien määrä kasvaa rajusti, ja jos kasvuvauhti jatkuu nykyistä tahtia, heidän määränsä ohittaa ruotsia äidinkielenään puhuvien määrän jo vuonna 2034.

        Kielikiistojen lopputulos on selvä: Englannin kieli pysyy lingua francana, pakkoruotsi häviää, ruotsin kieli saanee pitää kansalliskielen statuksensa, mutta senkin se voi menettää muunkielisten niin vaatiessa; ja koko kielten opetus uudistettaneen vastaamaan maapalloistumisen vaatimuksia. Peruskoulun, lukion ja kansalaisopiston välistä yhteistyötä tultaneen myös tiivistämään. Jo nyt peruskoulun tai lukion oppilas voi opiskella kansalaisopiston puolella esimerkiksi japanin kieltä ja saada siitä todistukseensa merkinnän.

        Kielellistä monimuotoisuutta tässä maassa tarvittaisiin jo nyt, mutta kun on näitä jarrumiehiä...

        "Tämä johtaa kielikiistoihin muiden vähemmistöjen kesken. Toistaiseksi on kuultu vasta yksittäisiä soraääniä. On todennäköistä, että muut kielelliset vähemmistöt alkavat tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen vedoten vaatia ruotsin kielelle vähemmistökielen statusta. "

        ÄLÄ NAURATA!
        Että maahamuuttajat alkaisivat vaatia muutoksia kansalliskielten perustuslailliseen asemaan on niin absurdi että ihmettelen että edes kehtaat sellaista esittää!

        Mamut saavat tokia vaatia ihan mitä lystäävät, vaikka parannuksia tulkkauspalveluihinsa ja toki heidänkin kielelliset erityisolosuhteet otetaan mahdollisuuksien huomioon mutta mamukielten aseman vertaaminen kansalliskielten asemaan todistaa vain kuinka tyhmä neffe on!

        Saadakseen Suomen kansalaisuuden on mamun läpäistävä kielikoe joko suomen tai ruotsin kielessä.


      • enpäusko_
        Saludos kirjoitti:

        Tämä johtaa kielikiistoihin muiden vähemmistöjen kesken. Toistaiseksi on kuultu vasta yksittäisiä soraääniä. On todennäköistä, että muut kielelliset vähemmistöt alkavat tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen vedoten vaatia ruotsin kielelle vähemmistökielen statusta. Viisi prosenttia on todella vain viisi prosenttia.

        Kun muiden kielivähemmistöjen edustajat alkavat tuoda kielellisiä vaatimuksiaan voimakkaasti esiin, niin siinä vaiheessa Rkp:n kieli-intoilijoiden röyhkeys ja voitelurahat eivät enää auta.

        Mm. venäjää äidinkielenään puhuvien määrä kasvaa rajusti, ja jos kasvuvauhti jatkuu nykyistä tahtia, heidän määränsä ohittaa ruotsia äidinkielenään puhuvien määrän jo vuonna 2034.

        Kielikiistojen lopputulos on selvä: Englannin kieli pysyy lingua francana, pakkoruotsi häviää, ruotsin kieli saanee pitää kansalliskielen statuksensa, mutta senkin se voi menettää muunkielisten niin vaatiessa; ja koko kielten opetus uudistettaneen vastaamaan maapalloistumisen vaatimuksia. Peruskoulun, lukion ja kansalaisopiston välistä yhteistyötä tultaneen myös tiivistämään. Jo nyt peruskoulun tai lukion oppilas voi opiskella kansalaisopiston puolella esimerkiksi japanin kieltä ja saada siitä todistukseensa merkinnän.

        Kielellistä monimuotoisuutta tässä maassa tarvittaisiin jo nyt, mutta kun on näitä jarrumiehiä...

        Käypä tutusmassa kerran Euroopan maihin ja siihen miten siellä suojellaan vähemmistökieliä. Siellä eivät "maapalloistuminen" ja maahanmuutto sanele virallisten kielten asemaa.
        Oma veikkaukseni on, että globalisaatio tulee vain vahvistamaan vähemmistökielisten asemaa ja identiteettiä. Kun on hankalat ajat, tarve oman identiteetin vahvistumiselle kasvaa. Helppoina aikoina se ei ehkä ole niin suuressa roolissa.


      • Saludos
        Ankdam kirjoitti:

        "Tämä johtaa kielikiistoihin muiden vähemmistöjen kesken. Toistaiseksi on kuultu vasta yksittäisiä soraääniä. On todennäköistä, että muut kielelliset vähemmistöt alkavat tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen vedoten vaatia ruotsin kielelle vähemmistökielen statusta. "

        ÄLÄ NAURATA!
        Että maahamuuttajat alkaisivat vaatia muutoksia kansalliskielten perustuslailliseen asemaan on niin absurdi että ihmettelen että edes kehtaat sellaista esittää!

        Mamut saavat tokia vaatia ihan mitä lystäävät, vaikka parannuksia tulkkauspalveluihinsa ja toki heidänkin kielelliset erityisolosuhteet otetaan mahdollisuuksien huomioon mutta mamukielten aseman vertaaminen kansalliskielten asemaan todistaa vain kuinka tyhmä neffe on!

        Saadakseen Suomen kansalaisuuden on mamun läpäistävä kielikoe joko suomen tai ruotsin kielessä.

        Ruotsinkieliseksi voi tässä maassa sen sijaan rekrytoitua kuka tahansa laittamalla rastin ruutuun, eikä kukaan tule kyselemään kielitaidon perään! Ruotsinkielisisessä opetuksessa olevista oppilaista noin 40 prosentilla on vaikeuksia seurata ruotsinkielistä opetusta, koska heidän oikea äidinkielensä on suomi. Feikkiruotsinkielisiä on siis paljon.

        Ruotsia puhuvien suhteellinen osuus pienenee kaikesta huolimatta, ja siinä vaiheessa kun heitä on kaksi tai kolme prosenttia väestöstämme tuolla kansalliskieliasemalla ei ole käytännön merkitystä. Toki ruotsin kieltä saa vaalia, mutta sen käyttöarvo vähenee kaiken aikaa ja vastaavasti muiden kielten käyttöarvo lisääntyy. Paine muuttaa ruotsin kielen statusta tulee muiden vähemmistökieliryhmien kasvamisen kautta.

        Kun ruotsin kieli kirjattiin perustuslakiimme toiseksi kansalliskieleksemme, sitä edelsi kiivas kielipoliittinen väittely, ja se kielikiista jatkui aina sotavuosiin asti.

        Tuota käsitettä kansalliskieli ei ole edes kunnolla avattu, ja joka tapauksessa se on oman aikansa tuotos. Kaikki lait - myös perustuslaki - sopimukset ja käytänteet ovat muutettavissa, ja niitä pitääkin arvioida uudelleen aina silloin, kun yhteiskunta ympärillämme muuttuu. Nyt elämme ihan toisenlaisessa maailmassa kuin sata vuotta sitten.


      • kllöl
        Saludos kirjoitti:

        Ruotsinkieliseksi voi tässä maassa sen sijaan rekrytoitua kuka tahansa laittamalla rastin ruutuun, eikä kukaan tule kyselemään kielitaidon perään! Ruotsinkielisisessä opetuksessa olevista oppilaista noin 40 prosentilla on vaikeuksia seurata ruotsinkielistä opetusta, koska heidän oikea äidinkielensä on suomi. Feikkiruotsinkielisiä on siis paljon.

        Ruotsia puhuvien suhteellinen osuus pienenee kaikesta huolimatta, ja siinä vaiheessa kun heitä on kaksi tai kolme prosenttia väestöstämme tuolla kansalliskieliasemalla ei ole käytännön merkitystä. Toki ruotsin kieltä saa vaalia, mutta sen käyttöarvo vähenee kaiken aikaa ja vastaavasti muiden kielten käyttöarvo lisääntyy. Paine muuttaa ruotsin kielen statusta tulee muiden vähemmistökieliryhmien kasvamisen kautta.

        Kun ruotsin kieli kirjattiin perustuslakiimme toiseksi kansalliskieleksemme, sitä edelsi kiivas kielipoliittinen väittely, ja se kielikiista jatkui aina sotavuosiin asti.

        Tuota käsitettä kansalliskieli ei ole edes kunnolla avattu, ja joka tapauksessa se on oman aikansa tuotos. Kaikki lait - myös perustuslaki - sopimukset ja käytänteet ovat muutettavissa, ja niitä pitääkin arvioida uudelleen aina silloin, kun yhteiskunta ympärillämme muuttuu. Nyt elämme ihan toisenlaisessa maailmassa kuin sata vuotta sitten.

        Elämme toisenlaisessa maailmassa kuin sata vuotta sitten, totta. Mutta jos ajattelee vähemmistökielten aseman kehittymistä Suomessa, niin kehitys ei menekään kuvaamallasi tavalla: Esim. romanikieltä osasi joskus yleisesti koko romanivähemmistö, nyt enää kourallinen ihmisiä. Ja romanikielestä tuli kuin tulikin vähemmistökieli siinä vaiheessa, kun kielen puhujia sai etsimällä etsiä!


      • Saludos
        enpäusko_ kirjoitti:

        Käypä tutusmassa kerran Euroopan maihin ja siihen miten siellä suojellaan vähemmistökieliä. Siellä eivät "maapalloistuminen" ja maahanmuutto sanele virallisten kielten asemaa.
        Oma veikkaukseni on, että globalisaatio tulee vain vahvistamaan vähemmistökielisten asemaa ja identiteettiä. Kun on hankalat ajat, tarve oman identiteetin vahvistumiselle kasvaa. Helppoina aikoina se ei ehkä ole niin suuressa roolissa.

        En ole vaatinut ruotsin kielen poistamista. Ruotsin kieli on Suomessa kuitenkin väistyvä kieli, joten sen statusta on syytä tarkistaa.

        Olen asunut viisi vuotta ulkomailla, joten ymmärrän pientenkin kielten merkityksen.
        Ruotsin kieli ei kuitenkaan kuulu suomensuomalaisten omaan kansalliseen identiteettiin, joten se tuputtaminen väkisin on lopetettava. Vapaaehtoista ruotsia saa lukea ken tahtoo.


      • tunarit

        Feikkiruotsinkielisiä on siis paljon.

        Niin eikös Yle Leaksin Peter Smörön perhe ollut tällainen "feikkiruotsinkielinen"?


        Keskustan ruotsinkieliseltä piirijärjestöltä puuttui kirjanpito kahden vuoden ajalta, eikä sen tilinpäätöksiä ollut allekirjoitettu.

        - Tämä on ikävä tapaus.

        RKP:n murskaava ylivoima

        Viime vuonna puolueet, puolueyhdistykset ja lähiyhteisöt ilmoittivat tukia 3,2 miljoonalla, mikä on samaa tasoa kuin ennen. RKP:n kertoo saaneensa yli 1 500 euron tukia kuuden miljoonan euron edestä vuosina 2011-2015. Puolueen ylivoima on murskaava, sillä seuraavana tuleva kokoomus ilmoittaa saaneensa 3,7 miljoonaa.

        SDP on ilmoittanut yli 2,2 miljoonaa, keskusta lähes 1,3 miljoonaa, vasemmistoliitto 700 000 euroa, vihreät 440 000, perussuomalaiset 370 000 ja kristillisdemokraatit 200 000 euroa. Pienestä tuesta on ilmoittanut esimerkiksi sinivalkoinen rintama.

        Näin ollen RKP ilmoittaa saaneensa yli 600 000 euroa enemmän ilmoitusvelvollisuuden ylittävää tukea kuin hallituspuolueet kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset yhteensä neljässä vuodessa.

        - Siellä on hyvin varakas säätiörahasto taustalla. Omaisuusmassasta voidaan lahjoittaa miljoonia euroja näköjään, Krokfors kommentoi.



        Aaro Virolainen


      • enpäusko_ kirjoitti:

        Käypä tutusmassa kerran Euroopan maihin ja siihen miten siellä suojellaan vähemmistökieliä. Siellä eivät "maapalloistuminen" ja maahanmuutto sanele virallisten kielten asemaa.
        Oma veikkaukseni on, että globalisaatio tulee vain vahvistamaan vähemmistökielisten asemaa ja identiteettiä. Kun on hankalat ajat, tarve oman identiteetin vahvistumiselle kasvaa. Helppoina aikoina se ei ehkä ole niin suuressa roolissa.

        Vähemmistökieliä suojellaan ja tuleekin suojella mutta kyse on maan omista alkuperäisistä kielistä, ei tuoreista mamukielistä!
        Ongelmia syntyy myös sotien, sisällissotien ja rajamuutosten yhteydessä mutta edelleenkään ne eivät johdu maahanmuuttajien kielistä vaan alueiden alkuperäisten asukkaiden oikeuksista ja kielistä!

        Toki tuoreiden maahanmuuttajien kielille ja niiden puhujille voidaan myöntää oikeuksia mutta vihjailusi siitä että uudet kielet mahdollisesti tulevat oleman uhka ruotsille, ja saattaisi syrjäyttää ruotsin, eli maan toisen perustuslaissa vahvistetun kansalliskielen on täysin absurdi.

        Laissa ei tehdä mitään eroa suomen ja ruotsin kielten välillä!
        On se vain neffen niin vaikea hyväksyä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.


      • Saludos kirjoitti:

        Ruotsinkieliseksi voi tässä maassa sen sijaan rekrytoitua kuka tahansa laittamalla rastin ruutuun, eikä kukaan tule kyselemään kielitaidon perään! Ruotsinkielisisessä opetuksessa olevista oppilaista noin 40 prosentilla on vaikeuksia seurata ruotsinkielistä opetusta, koska heidän oikea äidinkielensä on suomi. Feikkiruotsinkielisiä on siis paljon.

        Ruotsia puhuvien suhteellinen osuus pienenee kaikesta huolimatta, ja siinä vaiheessa kun heitä on kaksi tai kolme prosenttia väestöstämme tuolla kansalliskieliasemalla ei ole käytännön merkitystä. Toki ruotsin kieltä saa vaalia, mutta sen käyttöarvo vähenee kaiken aikaa ja vastaavasti muiden kielten käyttöarvo lisääntyy. Paine muuttaa ruotsin kielen statusta tulee muiden vähemmistökieliryhmien kasvamisen kautta.

        Kun ruotsin kieli kirjattiin perustuslakiimme toiseksi kansalliskieleksemme, sitä edelsi kiivas kielipoliittinen väittely, ja se kielikiista jatkui aina sotavuosiin asti.

        Tuota käsitettä kansalliskieli ei ole edes kunnolla avattu, ja joka tapauksessa se on oman aikansa tuotos. Kaikki lait - myös perustuslaki - sopimukset ja käytänteet ovat muutettavissa, ja niitä pitääkin arvioida uudelleen aina silloin, kun yhteiskunta ympärillämme muuttuu. Nyt elämme ihan toisenlaisessa maailmassa kuin sata vuotta sitten.

        "Kun ruotsin kieli kirjattiin perustuslakiimme toiseksi kansalliskieleksemme, sitä edelsi kiivas kielipoliittinen väittely, ja se kielikiista jatkui aina sotavuosiin asti."

        Äläs yritä bluffata! Ruotsin kieltä ei kirjattu perustuslakiimme toiseksi kansalliskieleksi, vaan suomen kieli! Suomen kielestä tuli virallinen kieli Suomessa vasta vuoden 1919 valtiosäännössä. Huom! Vasta 2 vuotta itsenäistymisen jälkeen.

        Ruotsi on ollut Suomen virallinen hallinnon kieli kätännössä aina, suomi vasta vajaa sata vuotta!
        Asiasta on toki riidelty ja te neffethän haastatte aiheesta riitaa edelleen mutta todellisuus ei riitelystä ja valehtelemisesta muuksi muutu.

        Minäpä avaan sinulle käsitteen "kansalliskieli".
        Se että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi tarkoittaa sitä että valtio, eli virallinen Suomi toimii sekä suomen että ruotsin kiellellä, yhtä lailla, ja että sekä suomen että ruotsin puhujilla on yhtäläiset oikeudet Suomen kansalaisina.

        Lakeja voi toki muuttaa, sopii yrittää.


      • Saludos
        Ankdam kirjoitti:

        Vähemmistökieliä suojellaan ja tuleekin suojella mutta kyse on maan omista alkuperäisistä kielistä, ei tuoreista mamukielistä!
        Ongelmia syntyy myös sotien, sisällissotien ja rajamuutosten yhteydessä mutta edelleenkään ne eivät johdu maahanmuuttajien kielistä vaan alueiden alkuperäisten asukkaiden oikeuksista ja kielistä!

        Toki tuoreiden maahanmuuttajien kielille ja niiden puhujille voidaan myöntää oikeuksia mutta vihjailusi siitä että uudet kielet mahdollisesti tulevat oleman uhka ruotsille, ja saattaisi syrjäyttää ruotsin, eli maan toisen perustuslaissa vahvistetun kansalliskielen on täysin absurdi.

        Laissa ei tehdä mitään eroa suomen ja ruotsin kielten välillä!
        On se vain neffen niin vaikea hyväksyä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

        Kun oikein tiukasti tulkitaan, niin nykyisen Ruotsin alueelta kristinuskon varjolla Suomeen tunkeutuneet - tai mahdollisesti sieltä karkoitetut - ovat yhtä lailla mamuja kuin nykymamutkin.

        Kielikiistojen kylkiäisenä tulee myös suomensuomalaisten näkökulmasta kirjoitettuja tulkintoja historiastamme, ja niistä saamme lukea mitä maamme alueella on tosiasiassa tapahtunut viimeisen tuhannen vuoden aikana.


      • asdgdfgdfg
        enpäusko_ kirjoitti:

        Käypä tutusmassa kerran Euroopan maihin ja siihen miten siellä suojellaan vähemmistökieliä. Siellä eivät "maapalloistuminen" ja maahanmuutto sanele virallisten kielten asemaa.
        Oma veikkaukseni on, että globalisaatio tulee vain vahvistamaan vähemmistökielisten asemaa ja identiteettiä. Kun on hankalat ajat, tarve oman identiteetin vahvistumiselle kasvaa. Helppoina aikoina se ei ehkä ole niin suuressa roolissa.

        Ei Euroopassa eikä muualla maailmassa ole mitään pakkoruotsimme kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon.

        Käy sinä tutustumassa Euroopan ja muun maailman kielipolitiikkaan ja luovu pakkoruotsittamisesta sinäkin!


      • asdfgsdgfg
        Ankdam kirjoitti:

        "Kun ruotsin kieli kirjattiin perustuslakiimme toiseksi kansalliskieleksemme, sitä edelsi kiivas kielipoliittinen väittely, ja se kielikiista jatkui aina sotavuosiin asti."

        Äläs yritä bluffata! Ruotsin kieltä ei kirjattu perustuslakiimme toiseksi kansalliskieleksi, vaan suomen kieli! Suomen kielestä tuli virallinen kieli Suomessa vasta vuoden 1919 valtiosäännössä. Huom! Vasta 2 vuotta itsenäistymisen jälkeen.

        Ruotsi on ollut Suomen virallinen hallinnon kieli kätännössä aina, suomi vasta vajaa sata vuotta!
        Asiasta on toki riidelty ja te neffethän haastatte aiheesta riitaa edelleen mutta todellisuus ei riitelystä ja valehtelemisesta muuksi muutu.

        Minäpä avaan sinulle käsitteen "kansalliskieli".
        Se että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi tarkoittaa sitä että valtio, eli virallinen Suomi toimii sekä suomen että ruotsin kiellellä, yhtä lailla, ja että sekä suomen että ruotsin puhujilla on yhtäläiset oikeudet Suomen kansalaisina.

        Lakeja voi toki muuttaa, sopii yrittää.

        Kyllä Ankdam ruotsi kirjattiin toiseksi kansalliskieleksi riitelyn jälkeen, nimittäin ensimmäisissä perustuslakiluonnoksissa oli vain suomi.

        Se että Ruotsi oli aikanaan valloittanut nykyisin Suomeksi kutsutut alueet ja tehnyt ruotsista hallintokielen täällä, ei mitenkään seuraa se, että ruotsi olisi jotenkin kansalle läheinen kieli - päinvastoin.


      • asdfgsdgfg kirjoitti:

        Kyllä Ankdam ruotsi kirjattiin toiseksi kansalliskieleksi riitelyn jälkeen, nimittäin ensimmäisissä perustuslakiluonnoksissa oli vain suomi.

        Se että Ruotsi oli aikanaan valloittanut nykyisin Suomeksi kutsutut alueet ja tehnyt ruotsista hallintokielen täällä, ei mitenkään seuraa se, että ruotsi olisi jotenkin kansalle läheinen kieli - päinvastoin.

        Toki riideltiin ja luonnoksia rustattiin mutta meinaamista ei kuitenkaan lasketa.
        Vuoden 1919 valtiosäännössä, siinä ensimmäisessä, suomen kieli ensimmäistä kertaa nostettiin ruotsin kielen rinnalle virallisena hallinnon kielenä. Älä yritä asiaa muuksi muuttaa!
        Emme me ruotsinkieliset ole mitään saaneet, armonpullia varsinkaan, vaan te suomenkieliset nousitte valtakunnallisella arvoasteikolla ja kielenne asema vahvistettiin.


      • asdgdfgdfg kirjoitti:

        Ei Euroopassa eikä muualla maailmassa ole mitään pakkoruotsimme kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon.

        Käy sinä tutustumassa Euroopan ja muun maailman kielipolitiikkaan ja luovu pakkoruotsittamisesta sinäkin!

        Entä sitten? Suomi on Suomi ja Suomen (ja Ruotsin) historia on Suomen historia. Ei menneisyytta voi kopioida eikä liioin luoda uudelleen.


      • ilmapuntari
        Ankdam kirjoitti:

        Vähemmistökieliä suojellaan ja tuleekin suojella mutta kyse on maan omista alkuperäisistä kielistä, ei tuoreista mamukielistä!
        Ongelmia syntyy myös sotien, sisällissotien ja rajamuutosten yhteydessä mutta edelleenkään ne eivät johdu maahanmuuttajien kielistä vaan alueiden alkuperäisten asukkaiden oikeuksista ja kielistä!

        Toki tuoreiden maahanmuuttajien kielille ja niiden puhujille voidaan myöntää oikeuksia mutta vihjailusi siitä että uudet kielet mahdollisesti tulevat oleman uhka ruotsille, ja saattaisi syrjäyttää ruotsin, eli maan toisen perustuslaissa vahvistetun kansalliskielen on täysin absurdi.

        Laissa ei tehdä mitään eroa suomen ja ruotsin kielten välillä!
        On se vain neffen niin vaikea hyväksyä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

        Miksi kirjoitat vähemmistökielistä,jonkalainen toki ruotsi on on Suomessa mutta
        kun sen asema on kuitenkin laissa tasavertainen suomen kanssa.
        Kannattaisi jo vähitellen päättää kumman aseman haluatte sillä nythän te pidätte
        oikeutettuna asemaa,jossa on noukittu rusinat pullasta eli kaikki hyödyt molemmista.


      • siiiistjäähhh
        ilmapuntari kirjoitti:

        Miksi kirjoitat vähemmistökielistä,jonkalainen toki ruotsi on on Suomessa mutta
        kun sen asema on kuitenkin laissa tasavertainen suomen kanssa.
        Kannattaisi jo vähitellen päättää kumman aseman haluatte sillä nythän te pidätte
        oikeutettuna asemaa,jossa on noukittu rusinat pullasta eli kaikki hyödyt molemmista.

        Jos osaa molmepia kieliä hyvin, miksi ei saisi nauttia tämän ominaisuuden tuomista "eduista"?!?
        Tunnen monia suomenkielisiä, jotka ovat opiskelleet Hankenilla. Pitäisikö heiltä viedä mahdollisuus pyrkiä sinne vain siksi, että esim. sinä et osaa ruotsia?!?


      • ilmapuntari kirjoitti:

        Miksi kirjoitat vähemmistökielistä,jonkalainen toki ruotsi on on Suomessa mutta
        kun sen asema on kuitenkin laissa tasavertainen suomen kanssa.
        Kannattaisi jo vähitellen päättää kumman aseman haluatte sillä nythän te pidätte
        oikeutettuna asemaa,jossa on noukittu rusinat pullasta eli kaikki hyödyt molemmista.

        Koska vähemmistökieli on myös matemaattinen termi ja se siinä yhteydessä tarkoittaa että suomenkielisiä on paljon enemmän kuin meikäläisiä. Me surut olemme siis vähemmistössä.

        Vähemmistökieli ei kuitenkaan ole mikään automaattista arvolatausta sisältävä juriidinen termi. Vaikka olemme vähemmistö me olemme kielen aseman suhteen yhdenvertaisia suomenkielisten kanssa.

        Ihan turha neffen leikkiä tyhmää ja saivarrella vähemmistö-sanalla sen merkityksestä. Merkitys riippuu siitä mitä sillä kulloin tarkoitetaan.

        Olemme vähemmistö, ei siinä ole mitään päätettävää mutta kielemme asema on yhdenvertainen maan enemmistön kielen kanssa. Asia kunnossa, ei siis siinäkään ole mitään uutta päätettävää.
        Näin on hyvä!!

        Rusinat syntyvät yhteisöllisyydestämme, paremmasta kielitaidostamme ja paremmista sosiaalisista taidoistamme. Ne eivät ole sinulta pois koska sinulla ei niitä koskaan ole ollutkaan. Opettele!!


    • AxelOlof

      "Kaksikielinen Suomi" on pelkkä aivopieru ja uutisankka. Kouluissa pakko-opetettu ruotsi ei tee suomenkielisistä kaksikielisiä, eikä myöskään (palveluihin riittämätön) virkamiesruotsi tee Suomea institutionaalisella tasolla kaksikieliseksi. Siis rahasto, mikä tukee "kaksikielistä Suomea", tukee ilmiötä, mitä ei ole olemassakaan.

      • ""Kaksikielinen Suomi" on pelkkä aivopieru ja uutisankka. Kouluissa pakko-opetettu ruotsi ei tee suomenkielisistä kaksikielisiä.."

        Ei tee koulussa opetettu englantikaan ketään kaksikieliseksi vaikka sitä opetetaan paljon enemmän ja pitempäänkuin ruotsia. Ei liioin tee koulun matematiikan opetus kenestäkään matemaatikkoa.
        Ei koulun tehtävä olekaan muuta kuin jakaa tietoa ja valmistaa, ei suinkaan ammattiin vaan elämän ja jatko-opintojen varalle.

        Maan toista kansalliskieltä joutaa jokainen osata edes vähän


      • asdfdfg
        Ankdam kirjoitti:

        ""Kaksikielinen Suomi" on pelkkä aivopieru ja uutisankka. Kouluissa pakko-opetettu ruotsi ei tee suomenkielisistä kaksikielisiä.."

        Ei tee koulussa opetettu englantikaan ketään kaksikieliseksi vaikka sitä opetetaan paljon enemmän ja pitempäänkuin ruotsia. Ei liioin tee koulun matematiikan opetus kenestäkään matemaatikkoa.
        Ei koulun tehtävä olekaan muuta kuin jakaa tietoa ja valmistaa, ei suinkaan ammattiin vaan elämän ja jatko-opintojen varalle.

        Maan toista kansalliskieltä joutaa jokainen osata edes vähän

        Viiden prosentin vähemmistökieltä, joka itsessäänkin on pieni kieli, luetaan meillä alakoulusta yliopistoon, tunneissa kutakuinkin yhtä paljon kuin hyötyenglantia. Sinä Ankdam voit hurrata tälle, mutta kaikille järkeville ihmisille tämä on vain osoitus siitä, etteivät päättäjämme ole tolkun ihmisiä.


      • asdfdfg kirjoitti:

        Viiden prosentin vähemmistökieltä, joka itsessäänkin on pieni kieli, luetaan meillä alakoulusta yliopistoon, tunneissa kutakuinkin yhtä paljon kuin hyötyenglantia. Sinä Ankdam voit hurrata tälle, mutta kaikille järkeville ihmisille tämä on vain osoitus siitä, etteivät päättäjämme ole tolkun ihmisiä.

        Vähemmistö on merkitykseltään kokoaan suurempi. Ruotsin kieli sitoo meidät Pohjoismaihin ja pohjoismaiseen kulttuuriin.

        Minä olen nin työssäni kuin yksityielämässäni puhunut sekä suomea että ruotsia ihan joka ikinen elämäni päivä,en ymmärrä väitettä ettei sitä "tarvitse". Ei tietenkään tarvitse jos ei osaa mutta jos haluaa hoitaa työnsä hyvin ja palvella asiakkaita niin ainakin Etelä-Suomessa ruotsin puhumiseen tarjoutuu mahdolisuus päivittäin.

        Mutta minulle aivan sama mitä sinä osaat, kiitän mahdollisuudesta kuoria kermat päältä.


      • asdgfdfg
        Ankdam kirjoitti:

        Vähemmistö on merkitykseltään kokoaan suurempi. Ruotsin kieli sitoo meidät Pohjoismaihin ja pohjoismaiseen kulttuuriin.

        Minä olen nin työssäni kuin yksityielämässäni puhunut sekä suomea että ruotsia ihan joka ikinen elämäni päivä,en ymmärrä väitettä ettei sitä "tarvitse". Ei tietenkään tarvitse jos ei osaa mutta jos haluaa hoitaa työnsä hyvin ja palvella asiakkaita niin ainakin Etelä-Suomessa ruotsin puhumiseen tarjoutuu mahdolisuus päivittäin.

        Mutta minulle aivan sama mitä sinä osaat, kiitän mahdollisuudesta kuoria kermat päältä.

        Venäläisvähemmistö sitoo siis meidät slaavilaiseen kulttuuriin, muslimivähemmistö arabiankieliseen kulttuuriin?

        Kuule nyt, sinä voit olla sidoksissa sellaiseen pohjoismaisuuteen, joka toimii vain ruotsiksi, mutta useimmat meistä muista eivät ole sellaisen pohjoismaisuuden tarpeessa. On pohjoismaisuutta, eurooppalaisuutta, kristillisyyttä, ammatillisuutta ja maailmankansalaisuutta monilla eri kielillä ja monin eri kontaktein.

        Vähemmistö voi itselleen merkitä vaikka kuinka paljon, ok, mutta ei meillä suomenkielisillä tai uussuomalaisilla ole mitään erityistehtävää teille ruotsinkielisille - saatte elää ihan rauhassa omaa elämäänne ja täyttää omia unelmianne.

        Jättäkää meidät muut rauhaan!


    • AxelOlof

      Ankdam! Ei ole olemassa velvoitetta, että "Maan toista kansalliskieltä joutaa jokainen osata edes vähän". Matematiikka on universaali aine, josta on jokaiselle hyötyä esimerkiksi arkielämässä ja englanti on lingua franca, millä pärjää erinomaisesti (vaikka työelämässä) Pohjoismaissa ja myös isossa maailmassa. Jos vertaa ruotsia ja suomea keskenään, niin molemmat ovat marginaalikieliä. Ruotsia puhuu n. 8 miljoonaa henkilöä äidinkielenään ja suomea n. 5 miljoonaa. Kaikki tanskalaiset ja norjalaiset ohjelmat ovat tekstitettyjä ruotsiksi Ruotsissa, jotta ruotsalaiset ymmärtäisivät ohjelmien sisältöä. Ruotsi on täysin hyödytön kieli n. viidelle miljoonalle suomenkieliselle.

      • "Ankdam! Ei ole olemassa velvoitetta, että "Maan toista kansalliskieltä joutaa jokainen osata edes vähän"."

        Ei varsinaista velvoitetta osata, kuten ei mitään muutakaan ole velvoitetta osata mutta velvoite jokaisen opiskella sitä toista kotimaista peruskoulussa on kyll kirjattu lakiin.

        Mitä taas tuohon väitteeseesi, että matematiikkasta universaalisena aineena olisi arkielämässä enemmän hyötyä kuin kielten osaamisesta niin se on kyllä pazkapuhetta.
        Korkeampaa matematiikkaa tarvitsee vain harva, taskulaskimella pärjää arjessa vaikkei päässä laskua osaisikaan. Kerro minulle kuka tavis tarvitsee arjessaan muuta kuin yksinkertaista aritmetiikkaa?
        Sen sijaan kielitaitoa pystyy jokainen hyödyntämään vaikka joka ikinen päivä.
        Minkä alan työhaastattelussa kysytään laskutaidon perään?
        Vaikka olisit insinööri niin kielitaito saattaa ratkaista valituksi tulemisen.
        Englantia osaavat kaikki, tai ainakin pitäisi osata, se on itsestäänselvyys, vähän kuin fillarilla ajaminen, hyvä ruotsi sen sijaan on jo lisäarvo.


      • Nettisuomal-nettifenno

        Ankdam: "Minä olen nin työssäni kuin yksityielämässäni puhunut sekä suomea että ruotsia ihan joka ikinen elämäni päivä,en ymmärrä väitettä ettei sitä "tarvitse"."

        Yleistät itsestäsi lähtien. Itsestä yleistäminen on argumentointivirhe.

        Etelä-Suomen ruotsintaidon tarpeesta suurin osa johtuu kielitaitolaista, joka todellisesta kysynnästä välittämättä vaatii kaikilta korkeakoulutetuilta jonkinasteista ruotsia ainakin hakupapereissa näkyvänä tietona.

        Tavoite on, että kielitaito asetetan vain viranomaiselle laitoksena, instituutiona nykyisen koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta. Sen seurauksena ruotsin vaatiminen asettuu todellisen tarpeen mukaiseksi. Sen tarpeen ruotsinkieliset itse pääsääntöisesti ja kokopäivätoimisesti täyttävät omakielisiään palvellen. On vain järjestelykysymys, kuten Helsingissä tiettyjen ruotsinkielisten teveyspalvelujen tuottaminen kolmessa yksikössä parinkymmenen sijasta. Niinpä pakkoruotsi on summatonta tuhlausta suhteessa pieneen kielivähemmistöön.

        Ankdam: "Vaikka olisit insinööri niin kielitaito saattaa ratkaista valituksi tulemisen."

        Ruotsin taitaminen kielitaitona kävelee lain vaatimuksissa kohtuuttomasti insinööritaitojen yli. Sellainen ylikävely voidaan estää asettamalla kielitaito laitokselle koko henkilöstön sijasta, jolloin yksikin kielitaitoinen hoitaa kielipalvelun tarpeen.


      • Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

        Ankdam: "Minä olen nin työssäni kuin yksityielämässäni puhunut sekä suomea että ruotsia ihan joka ikinen elämäni päivä,en ymmärrä väitettä ettei sitä "tarvitse"."

        Yleistät itsestäsi lähtien. Itsestä yleistäminen on argumentointivirhe.

        Etelä-Suomen ruotsintaidon tarpeesta suurin osa johtuu kielitaitolaista, joka todellisesta kysynnästä välittämättä vaatii kaikilta korkeakoulutetuilta jonkinasteista ruotsia ainakin hakupapereissa näkyvänä tietona.

        Tavoite on, että kielitaito asetetan vain viranomaiselle laitoksena, instituutiona nykyisen koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta. Sen seurauksena ruotsin vaatiminen asettuu todellisen tarpeen mukaiseksi. Sen tarpeen ruotsinkieliset itse pääsääntöisesti ja kokopäivätoimisesti täyttävät omakielisiään palvellen. On vain järjestelykysymys, kuten Helsingissä tiettyjen ruotsinkielisten teveyspalvelujen tuottaminen kolmessa yksikössä parinkymmenen sijasta. Niinpä pakkoruotsi on summatonta tuhlausta suhteessa pieneen kielivähemmistöön.

        Ankdam: "Vaikka olisit insinööri niin kielitaito saattaa ratkaista valituksi tulemisen."

        Ruotsin taitaminen kielitaitona kävelee lain vaatimuksissa kohtuuttomasti insinööritaitojen yli. Sellainen ylikävely voidaan estää asettamalla kielitaito laitokselle koko henkilöstön sijasta, jolloin yksikin kielitaitoinen hoitaa kielipalvelun tarpeen.

        Enpä ole huomannut sinunkaan esittävän tieteellisiä faktoja ja tilastoja ruotsin osaamisen turhuudesta. Minun oma kokemukseni on yhtä pitävä peruste kuin sinun mielipiteesi.

        Mitä taas tuohon vaatimukseen kielitaitovaatimusten asettamisesta laitokselle eikä yksilölle tulee, niin täsmälleen juuri niin toimitaankin.
        Tässä Etelä-Suomen suurimman "laitoksen", eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sisäiset kielitaitovaatimukset. Ohjeistuksen pohjana on kielilain vaatimusten noudattaminen ja näin ne toteutetaan HUS:ssä.

        Henkilökunnan kielitaidosta on siis vastuussa työnantaja jonka velvollisuus on huolehtia siitä että henkilökunta kykenee antamaan sellaista palvelua jota laki edellyttä. Mainittakoon että terveydenhoitohenkilökunnan ammatinharjoittamisesta määrää ja sitä säätelee monta muutakin lakia ja myös niiden lakien noudattamisesta vastaa suurelta osin työnantaja.

        http://www.hus.fi/tyopaikat/toissa-hus_ssa/Documents/Kielitaitovaatimukset.pdf


      • Nettisuomal-nettifenno
        Ankdam kirjoitti:

        Enpä ole huomannut sinunkaan esittävän tieteellisiä faktoja ja tilastoja ruotsin osaamisen turhuudesta. Minun oma kokemukseni on yhtä pitävä peruste kuin sinun mielipiteesi.

        Mitä taas tuohon vaatimukseen kielitaitovaatimusten asettamisesta laitokselle eikä yksilölle tulee, niin täsmälleen juuri niin toimitaankin.
        Tässä Etelä-Suomen suurimman "laitoksen", eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sisäiset kielitaitovaatimukset. Ohjeistuksen pohjana on kielilain vaatimusten noudattaminen ja näin ne toteutetaan HUS:ssä.

        Henkilökunnan kielitaidosta on siis vastuussa työnantaja jonka velvollisuus on huolehtia siitä että henkilökunta kykenee antamaan sellaista palvelua jota laki edellyttä. Mainittakoon että terveydenhoitohenkilökunnan ammatinharjoittamisesta määrää ja sitä säätelee monta muutakin lakia ja myös niiden lakien noudattamisesta vastaa suurelta osin työnantaja.

        http://www.hus.fi/tyopaikat/toissa-hus_ssa/Documents/Kielitaitovaatimukset.pdf

        Ankdam: "Mitä taas tuohon vaatimukseen kielitaitovaatimusten asettamisesta laitokselle eikä yksilölle tulee, niin täsmälleen juuri niin toimitaankin."

        Niinpä kielitaitolaki on muutettava vastaamaan jo omaksuttuja käytäntöjä. Kun se tapahtuu, pakollista ruotsin opiskelua ei voi enää perustella kaikkia korkeakoulutettuja koskevalla kielitaitolailla, jolla opiskelijoita pelotellaan ja vikitellään kakistelematta nielemään pakkoruotsin opiskelunsa.

        Käytäntö on siis osoittanut, että pakkoruotivaatimukset voidaan poistaa peruskoulu-, lukio- ja yliopistolaista yhtä näppärästi ja RKP:n kellokkaiden yllätykseksi kuin yo-kirjoitusten pakkoruotsin poistaminen.


      • Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

        Ankdam: "Mitä taas tuohon vaatimukseen kielitaitovaatimusten asettamisesta laitokselle eikä yksilölle tulee, niin täsmälleen juuri niin toimitaankin."

        Niinpä kielitaitolaki on muutettava vastaamaan jo omaksuttuja käytäntöjä. Kun se tapahtuu, pakollista ruotsin opiskelua ei voi enää perustella kaikkia korkeakoulutettuja koskevalla kielitaitolailla, jolla opiskelijoita pelotellaan ja vikitellään kakistelematta nielemään pakkoruotsin opiskelunsa.

        Käytäntö on siis osoittanut, että pakkoruotivaatimukset voidaan poistaa peruskoulu-, lukio- ja yliopistolaista yhtä näppärästi ja RKP:n kellokkaiden yllätykseksi kuin yo-kirjoitusten pakkoruotsin poistaminen.

        "Käytäntö on siis osoittanut, että pakkoruotivaatimukset voidaan poistaa peruskoulu-, lukio- ja yliopistolaista yhtä näppärästi ja RKP:n kellokkaiden yllätykseksi kuin yo-kirjoitusten pakkoruotsin poistaminen."

        Anteeksi mutta mikä käytäntö on sellaista osoittanut? Ruotsin kielen taitoa vaaditaan kaksikielisissä kunnissa laajalti, huom! työnantaja vaatii! Voidaanhan sitä poistaa vaikka mitä aineita mutta tietojen ja taitojen poistaminen vaikuttaa merkittävästi tulevaan työllistymiseen.
        Työelämässä vaaditaan Suomessa todellisuudessa merkittävästi enemmän ruotsin kielen osaamista kuin englannin osaamista.
        Neffen väite että ruotsi on turhaa osata tuskin uppoaa työhaastattelussa.


      • Ankdam kirjoitti:

        "Käytäntö on siis osoittanut, että pakkoruotivaatimukset voidaan poistaa peruskoulu-, lukio- ja yliopistolaista yhtä näppärästi ja RKP:n kellokkaiden yllätykseksi kuin yo-kirjoitusten pakkoruotsin poistaminen."

        Anteeksi mutta mikä käytäntö on sellaista osoittanut? Ruotsin kielen taitoa vaaditaan kaksikielisissä kunnissa laajalti, huom! työnantaja vaatii! Voidaanhan sitä poistaa vaikka mitä aineita mutta tietojen ja taitojen poistaminen vaikuttaa merkittävästi tulevaan työllistymiseen.
        Työelämässä vaaditaan Suomessa todellisuudessa merkittävästi enemmän ruotsin kielen osaamista kuin englannin osaamista.
        Neffen väite että ruotsi on turhaa osata tuskin uppoaa työhaastattelussa.

        Työvoimaviranomaisten hakukoneelta poimittu:

        Avoimia työpaikkoja, kaikki 15 697
        - 1131 työpaikan hakukriteereissä mainittiin ruotsin

        - 264 työpaikan hakukriteereissä mainittiin englanti


      • Nettisuomal-nettifenno
        Ankdam kirjoitti:

        "Käytäntö on siis osoittanut, että pakkoruotivaatimukset voidaan poistaa peruskoulu-, lukio- ja yliopistolaista yhtä näppärästi ja RKP:n kellokkaiden yllätykseksi kuin yo-kirjoitusten pakkoruotsin poistaminen."

        Anteeksi mutta mikä käytäntö on sellaista osoittanut? Ruotsin kielen taitoa vaaditaan kaksikielisissä kunnissa laajalti, huom! työnantaja vaatii! Voidaanhan sitä poistaa vaikka mitä aineita mutta tietojen ja taitojen poistaminen vaikuttaa merkittävästi tulevaan työllistymiseen.
        Työelämässä vaaditaan Suomessa todellisuudessa merkittävästi enemmän ruotsin kielen osaamista kuin englannin osaamista.
        Neffen väite että ruotsi on turhaa osata tuskin uppoaa työhaastattelussa.

        Ankdam "Anteeksi mutta mikä käytäntö on sellaista osoittanut?"

        Hussin kielitaitovaatimusten erityisvapaus ja oikeusministeriön ohjeet siitä, että kaikkien korkeakoulutettujen ei tarvitse osata ruotsia minkään tasoisesti huolimatta kielitaitolain vaatimuksesta, kunhan virastossa on joku tai joitakin, jotka osaavat ruotsia (tai vain harvoissa junnissa suomea).

        Oikeusministeriön ohje merkitsee juuri sitä, että kielitaitovaatimus voidaan asettaa viranomaiselle kollektiivina. Valitettavasti tämä käytäntö ei vielä näy kielitaitolaissa, jossa kaikilta korkeakoulutetuilta vaaditaan jonkin tasoista ruotsin kielen taitoa.

        Kielitaitovaatimukset ja erityisvapaus kielitaitovaatimuksista.
        Henkilöstöltä vaadittava kielitaito muodostuu neljstä luokasta. http://www.hus.fi/tyopaikat/toissa-hus_ssa/Documents/Kielitaitovaatimukset.pdf


      • Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

        Ankdam "Anteeksi mutta mikä käytäntö on sellaista osoittanut?"

        Hussin kielitaitovaatimusten erityisvapaus ja oikeusministeriön ohjeet siitä, että kaikkien korkeakoulutettujen ei tarvitse osata ruotsia minkään tasoisesti huolimatta kielitaitolain vaatimuksesta, kunhan virastossa on joku tai joitakin, jotka osaavat ruotsia (tai vain harvoissa junnissa suomea).

        Oikeusministeriön ohje merkitsee juuri sitä, että kielitaitovaatimus voidaan asettaa viranomaiselle kollektiivina. Valitettavasti tämä käytäntö ei vielä näy kielitaitolaissa, jossa kaikilta korkeakoulutetuilta vaaditaan jonkin tasoista ruotsin kielen taitoa.

        Kielitaitovaatimukset ja erityisvapaus kielitaitovaatimuksista.
        Henkilöstöltä vaadittava kielitaito muodostuu neljstä luokasta. http://www.hus.fi/tyopaikat/toissa-hus_ssa/Documents/Kielitaitovaatimukset.pdf

        En nyt menisi väittämään että mahdollinen poikkeuksena myönnetty erivapaus olisi rutiinia ja sen perusteella tulisi jopa lakia muuttaa.

        HUS kielitaito-ohje:
        "Kielilaki velvoittaa kaksikielisen kunnan/kuntayhtymän antamaan palvelut potilaalle omalla kielellään (suomi ja ruotsi). Tästä syystä erivapauden tai lievennyksen myöntämiseen on ryhdyttävä perusteellisen harkinnan jälkeen. Erityisesti potilashoidossa työskentelevien on osattava molempia kotimaisia kieliä kielitaitoluokituksen edellyttämällä tavalla, jotta sekä kommunikointi että potilasasiakirjojen kirjaamismenettely voi tapahtua asianmukaisella tavalla. Sairaanhoitoalueen enemmistön kielestä ei tule myöntää erivapautta tai lievennystä. Muu kielitaito on lisäansio, muttei peruste enemmistön kielenä olevan kotimaisen kielen taidon lievennykseen."


    • Lukiolaislikka

      Pakkoruotsin vastustamista tulee tiivistää. Ruotsin kielisten fondien rahaa on hyvä saada kierrätykseen. Tuntuu, että he auliisti sitä jakavat.
      Li Andersson sai rahaa, vaikkei omien sanojensa mukaan edes pyytänyt.

      Pakkoruotsiin liittyy ongelmia, joita kenenkään politiikon ei omaa etua tavoitellessaan soisi jättävän huomioimatta.

      Kaksi kielinen hallinto rapauttaa valtakunnan talouden. Menemme vararikkoon kahdella kielellä. Pakkoruotsin lukeneet eivät tosin omaa riittävää kielitaitoa kommentoimaan sitä. Ihmeellistä on, että politiikot kannattavat pakkoruotsia, vaikkeivät itse kieltä hallitse.
      Juha Sipilä, Matti Vanhanen, Anneli Jäättenmäki, Jyrki Katainen ja Paula Risikko olkoon esimerkkejä. Oma kokemus kertoo, ettei motivaatio riitä turhan kielen opiskeluun, eikä käyttöä ole. Poliittista kannatusta kuitenkin riittää, kun euroja tupsahtaa tilille.

      Mahdollisuus lukea venäjää puuttuu. Varmaa on, että itänaapuri puuttuu tähän syrjintään jossain kohtaa.

      Kansa vastustaa pakkoruotsia. Koululaiset vihaavat sitä.

      Ruotsin varjolla Ahvenanmaalle ajetaan riihikuivaa rahaa rekoilla.

      Ruotsi on rikas maa. Siellä ei kaksikielisyyttä katsota suopeasti.
      Suomi on hölmöläisten maa.

      • Feez

        Tässä tiivistyy tämän palstan hyvin tyypillinen ja ongelmallinen ajattelu:

        "Pakkoruotsin lukeneet eivät tosin omaa riittävää kielitaitoa kommentoimaan sitä. Ihmeellistä on, että politiikot kannattavat pakkoruotsia, vaikkeivät itse kieltä hallitse."

        Eli jos kaikki ihmiset tosiaan ajattelisivat näin - "kun minä en tätä osaa osaa, eivät muutkaan sitä tarvitse" - niin menisimme metsään oikein kunnolla. Onneksi on niin fiksuja poliitikkoja, että he kannattavat niidenkin kielten osaamista ja opiskelua, joita eivät itse osaa.


    • 2112

      Matematiikka kehittää ajattelua ja päättelykykyä. Kaavat ja teoreemat voivat unohtua vuosien mittaan, mutta niiden muistaminen ei ole itsetarkoitus. Päämääränä on looginen ajattelu ja kyky ratkaista probleemeja.

      • kielten_puolesta

        Aivan samalla tavalla kielellinen kompetenssi kasvaa, vaikka myöhemmin elämässä ei käyttäisikään tietyjä kieliä. Kielten opiskelu ei mene koskaan hukkaan. Kielissä on vieläpä se hyvä puoli, että niitä voi elvyttää vielä vanhempanakin. Tämä parantaa muistia, ja ennen kaikkea - kielistä on hyvötyä koko elämän ajan!


      • afgsdfgfghf
        kielten_puolesta kirjoitti:

        Aivan samalla tavalla kielellinen kompetenssi kasvaa, vaikka myöhemmin elämässä ei käyttäisikään tietyjä kieliä. Kielten opiskelu ei mene koskaan hukkaan. Kielissä on vieläpä se hyvä puoli, että niitä voi elvyttää vielä vanhempanakin. Tämä parantaa muistia, ja ennen kaikkea - kielistä on hyvötyä koko elämän ajan!

        Ei turhaa kieltä opiskella siksi, että se kehittäisi ajattelua. Muutenhan maailmalla yleisesti opiskeltaisiin latinaa ihan vain ajatteluntaitojen vuoksi.

        Kielet ovat nimenomaan kommunikaatiovälineitä. Ihminen voi osata vain yhtä kieltä ja olla huippukirjailija, tai osata viittä kieltä kykenemättä välittää niillä mitään syvällistä.

        Matematiikka on ongelmanratkaisun opiskeluun sopiva ympäristö, kieliopinnot eivät tätä korvaa.

        Millaiset ajattelun taidot on ihmisellä, joka puolustaa tarpeettoman kielen pakko-opiskelua alakoulusta yliopistoon maailmassa, jossa on tarpeellisia ja lukijalleen mielekkäitä kieliä pilvin pimein?


      • voimooses

        "Millaiset ajattelun taidot on ihmisellä, joka puolustaa tarpeettoman kielen pakko-opiskelua alakoulusta yliopistoon maailmassa, jossa on tarpeellisia ja lukijalleen mielekkäitä kieliä pilvin pimein?"

        Totta, näilla "pakkoruotsi kehittää kielellistä kompetenssia vaikkei siitä mitään hyötyä olekaan" -.ajattelijoilla on vaikeuksia ymmärtää todellisuutta.

        Jos jotain kieltä pitää lukea alakoulusta yliopistoon, totta hemmetissä kielen tulee olla lukijalleen tarpeellinen. Ei sellaista satsausta tehdä minkään "kielikompetenssin" kehittämiseksi,

        Voi Mooses!


      • faktoille
        voimooses kirjoitti:

        "Millaiset ajattelun taidot on ihmisellä, joka puolustaa tarpeettoman kielen pakko-opiskelua alakoulusta yliopistoon maailmassa, jossa on tarpeellisia ja lukijalleen mielekkäitä kieliä pilvin pimein?"

        Totta, näilla "pakkoruotsi kehittää kielellistä kompetenssia vaikkei siitä mitään hyötyä olekaan" -.ajattelijoilla on vaikeuksia ymmärtää todellisuutta.

        Jos jotain kieltä pitää lukea alakoulusta yliopistoon, totta hemmetissä kielen tulee olla lukijalleen tarpeellinen. Ei sellaista satsausta tehdä minkään "kielikompetenssin" kehittämiseksi,

        Voi Mooses!

        Instrumentin soiton opiskelu kehittää lapsen aivoja, vaikkei hän myöhemmin elämässään soittaisi mitään ja unohtaisi koko taidon. Ihan samalla tavalla vieraat kielet, olivat ne mitä tahansa, kehittävät lapsen aivoja. Miksiköhän meillä on myös käsityöt kouluaineena? Samasta syystä.
        Eli te kielifanaatikot ette yksinkertaisesti voi päättää, että ruotsi on se kieli joka ei kehitä aivoja ja muut kielet kehittävät. Faktoille ette voi mitään.


    • Evakonpoika

      Ankka väittää, että Etelä Suomessa voi päivittäin käyttää ruotsia.
      Miksi käyttää, kun suomella pärjää paremmin.
      Minä olen syntynyt ja asunut PK-seudulla. Hyvin huonosti on ruotsia voinut missään käyttää. Ainakaan missään ei ole tarvinnut.

      Ankan kuvailema illuusio oli, kun menin hotelliin töihin.
      Aloin preppaamaan ruotsiani tilaamalla höplän ja kuuntelemalla TV-nytt.
      Ruotsin kielisten kollegoiden kanssa pyrin puhumaan ruotsia.
      No asiakkaina ruotsalaiset puhuivat poikkeuksetta englantia ja suomenruotsalaiset suomea. Ruotsista ei ollut mitään hyötyä.
      Venäjästä sen sijaan olisi ollut merkittävästi hyötyä.
      Pakkoruotsi on poistettava, ei pelkästään hyödyttömänä, vaan kalliina ja haitallisena. Monen koululaisen opiskelumotivaation tappajana.

    • Hörnipådetta

      Kokoomusksen holhoojuus, ganska lustig

    • LerppaKulli

      Kannattaisi Talan keskittyä mielipuuhaansa eli paneskeluun, jossa hän kehuskelee olevansa kova tekijä. Vai onko vanhalla ukolla lerpahtanut?

      • nbmbmb

        Kas siinä taas tyypillinen nettisveko siirtyy alapääjuttuihin, kun ei enää pysty vastaamaan asiallisesti. Te palstan surut olette varmaan ylpeitä tuosta teidä edustavasta LerppaKullista ja hänen kommentistaan?


    • Todellisuudessa puolueiden vaalirahatarkastuksessa taisivat kärvähtää kaikki muut paitsi RKP. Jopa persut vaikkei heillä ole edes rahaa!!

      "Sdp:n paikallisyhdistykset jättivät 145 000 euron edestä Turun Työväensäätiön lahjoituksia ilmoittamatta. Ilmoitukset tehtiin vasta sen jälkeen kun viranomainen oli tarkastanut Turun Työväensäätiön kirjanpidon."
      http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/849589/Sdp jai kiinni tarkastuksessa

      Tala tosin sairaaloisessa suruvihassaan ja kieroudessaan, kun ei mitään muuta pahaa löydy, kuin että RKP:llä on roppakaupalla ihan laillista omaa rahaa, yrittää väkisin vääntää kepulaisten kirjanpitorikoksen RKP:n syyksi! Töks töks!!

      • asdfgdgfs

        RKP:n taustalla olevien säätiöiden tapa ostaa/palkita ehdokkaita vaalirahoituksella on aivan selvää korruptiota kielipolitiikassa.

        RKP:n tapa tehdä lehmänkauppoja, joissa hintana on pakkoruotsin säilyminen tai jopa varhaistaminen, on hävytöntä - ja riemulla kohta Ankdam todistaa, että se on vain "hyvää pelisilmää ja lobbaustaitoa" hänen omiltaan.

        Kerro Ankdam omillesi, että vääryys ei muutu oikeaksi, vaikkei laki siihen pystyisikään puuttumaan.


      • asdfgdgfs kirjoitti:

        RKP:n taustalla olevien säätiöiden tapa ostaa/palkita ehdokkaita vaalirahoituksella on aivan selvää korruptiota kielipolitiikassa.

        RKP:n tapa tehdä lehmänkauppoja, joissa hintana on pakkoruotsin säilyminen tai jopa varhaistaminen, on hävytöntä - ja riemulla kohta Ankdam todistaa, että se on vain "hyvää pelisilmää ja lobbaustaitoa" hänen omiltaan.

        Kerro Ankdam omillesi, että vääryys ei muutu oikeaksi, vaikkei laki siihen pystyisikään puuttumaan.

        Ihan jokainen suomalainen yksityishenkilö, säätiö tai muu taho voi taloudellisesti osallistua suosikkiehdokkaansa vaalityöhön täysin laillisesti lahjoittamalla rahaa tai vaikkapa vain työpanostaan . Siitä kuinka paljon saa lahjoittaa on säädetty laissa, samoin kun että ehdokkaan on julkistava tukijoidensa nimet ja summat jotka ylittävät 1500€.
        Myös puolueita voi tukea suoraan rahallisesti.

        Voitte neffet lopettaa nuo höpinänne korruptiosta. Jokainen ehdokas edustaa jotain sekä erityisesti äänestäjiään, totta kai äänestäjät ja kannattajat saavat osallistua suosikkinsa siivittämiseen eduskuntaan.


      • Ankdam kirjoitti:

        Ihan jokainen suomalainen yksityishenkilö, säätiö tai muu taho voi taloudellisesti osallistua suosikkiehdokkaansa vaalityöhön täysin laillisesti lahjoittamalla rahaa tai vaikkapa vain työpanostaan . Siitä kuinka paljon saa lahjoittaa on säädetty laissa, samoin kun että ehdokkaan on julkistava tukijoidensa nimet ja summat jotka ylittävät 1500€.
        Myös puolueita voi tukea suoraan rahallisesti.

        Voitte neffet lopettaa nuo höpinänne korruptiosta. Jokainen ehdokas edustaa jotain sekä erityisesti äänestäjiään, totta kai äänestäjät ja kannattajat saavat osallistua suosikkinsa siivittämiseen eduskuntaan.

        Tästä voitte tarkistaa valitukien ehdot.

        http://www.vaalirahoitus.fi


    • Det här en neffe-rasismen i sin prydno. Det är helt OK att man i andra partier lämnar falska uppgifter om sin valfinansiering medan SFP gör något olagligt när de redovisar som man skall. Det är fel att de finlandssvenska fonderna inom ramen för sina stadgar stöder de kandidater som vill jobba för att de båda nationalspråken bevaras i Finland medan det är helt rätt att finska fonder mot sina stadgar stöder något parti för att de skall arbeta för större byggrätter för affärscentra.

    • Hallaahon.äänestäjä7

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      98
      1906
    2. Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle

      Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti
      Maailman menoa
      238
      1552
    3. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      256
      1030
    4. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      78
      925
    5. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      83
      857
    6. Taas kuoli kuortaneella

      Mitä tapahtui kuhinoilla kun auton alle jäi ja kuoli 66.
      Kuortane
      7
      815
    7. Kalateltta fiasko

      Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
      Kuhmo
      10
      755
    8. Rakastan sinua

      Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
      Ikävä
      28
      741
    9. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      55
      714
    10. IS Viikonloppu 20.-21.7.2024

      Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
      Sanaristikot
      38
      709
    Aihe