Minulla on vanha 31 jalkainen pitkäkölinen lasikuitupurkkari. Veneessä on keulapotkuri ja jääkaappi keittiön läpiviennissä olevalla lauhduttimella. Potkurin päähän mahtuu vain pienehkö sinkki ja ptkän kölin vuoksi akseliin ei saa sinkkejä.
Tuntuu että potkurin ja jääkaapin sinkit kuluvat aika vauhdilla, potkuriin pitää uusia joka vuosi. Voisiko runkoon tai peräsimeen lisätä ylimääräisiä sinkkejä ja mitä niiden kiinnityksessä pitäisi ottaa huomioon? Ruuvilla vaan lasikuituun vai miten?
Tuntuu että potkurin ja jääkaapin sinkit kuluvat aika vauhdilla, potkuriin pitää uusia joka vuosi. Voisiko runkoon tai peräsimeen lisätä ylimääräisiä sinkkejä ja mitä niiden kiinnityksessä pitäisi ottaa huomioon? Ruuvilla vaan lasikuituun vai miten?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sinkkien pitää olla yhteydessä toisiinsa ja ruostumiselta suojattaviin metalliosiin jonkun metallin välityksellä, vaikka sähköjohdon avulla jos ei muuten
Tässä videossa näytetään miten peräsinakseliin on lisätty ylimääräinen sinkki.
https://www.youtube.com/watch?v=9upUBC2tu1c
Potkurisinkin kuluminen vuodessa on minusta ihan normaalia, erityisesti jos venettä pidetään säännöllisesti maasähkössä.
Molemmat sinkit ovat suoraan kiinni paljon jalommassa metallissa, joka on vielä täysin paljaana. Siksi sinkki syöpyy hurjaa vauhtia, vaikka kaikki olisikin kunnossa.
Googlasin mielenkiinnosta hieman lisää ja tässä artikkelissa:
http://www.cruisingworld.com/how/beware-unprotected-saildrive
viimeisessä kappaseessa kuvataan miten elektrolyysin määrää voisi mitata. Vaatii tosin jonkun "silver-chloride reference-cell" instrumentin, joka upotetaan veteen.
Onko ilmiön mittaaamiseen mitään muuta helpompaa keinoa? Olisi hauska katsoa esim. omassa veneessä mitä maasähkön kytkeminen oikeasti vaikuttaa.
Vene ei ole juurikaan kiinni maasähkössä. Mutta onko siis niin että sinkit per vuosi on ok ja tätä ei tarvitse ihmetellä? Varsinkin akselin sinkki on tosiaan aika pieni, koska tilaa akselin ja peräsimen välissä ei juuri ole.
Luulin että ns. näköyhteys lasikuituun kiinnitettyihin sinkkeihin auttaisi, mutta ilmeisesti siis peräsimeen ruuvatuista sinkeistä ei ole apua?
Ei näköyhteys mitään auta, ei sinkki mitään katsele.
Voit kiinnittää sinkkejä peräsimeen, jos haluat. Niistä sinkeistä sinun pitää kuitenkin saada sähköyhteys peräsinakseliin. Peräsinakselista pitää olla sähköyhteys potkuriakseliin. Eli hiukan mutkikkaaksi tuo homma menee. Sinkin ja suojattavan osan välillä pitää olla sähköinen yhteys, muuten sinkin uhrautuminen ei toteudu. Pääset ilmeisesti helpommalla, kun vaihdat sinkit vuosittain.
Ok, kiitos kaikille vinkeistä.
Keulapotkurin (Sidepower SE60) sinkki on ilmeisesti laitettu aikanaan Sikafelxillä tms. liimalla kiinni. Ei irtoa millään. Ykkösvaihtoehtona irtileikkely Dremelillä, yritin jo porata viime keväänä, mutta on hankalaa kun yrittää varoa keulapotkurin runkoa. Entä olisiko jostain CRC Gasket remover tyyppisestä aineesta apua? Millä liiman tai liimamassan voisi liuottaa irti?
Voi noita potentiaaleja mitata ilman referenssiäkin, varsinkin niiden muuttumista maasähkön takia. Esimerkiksi peräsinakseli on usein eristetty ja sitä voi käyttää referenssinä. Mittaa jännite peräsinakselin ja potkuriakselin/vetolaitteen välillä. Pitäisi olla eroa. Voit myös kokeilla mitata virran noiden välillä. Jos oli eroa, tulee myös virtaa. Sitten voit katsoa peräsinakselin materiaalin (aktiivinen ruostumaton teräs tai alumiini) mukaan mikä sen potentiaali on ja laskea sen perusteella potkuriakselin potentiaalin referenssitasoon nähden.
Ainakin tuoreemmissa VP:n vetolaitteissa vetolaite on eristetty moottorista ja siten koko sähkösysteemistä eli myös vetolaitteen ja moottorin välillä pitäisi olla potentiaaliero ko. tapauksessa.
Kokeile sitten kytkeä maasähkö ja mittaa samat uudestaan. Jos muuttuu, pitää ehkä huolestua.
Jos peräsinakseli on maadoitettu (silloin pitää olla hyvät sinkit!), voit tehdä itse referenssin jostain tunnetusta materiaalista, jolle löydät potentiaalin.
Huomaa, että noita galvaanisen sarjan potentiaaleja löytyy erilaisia. Osassa nollataso on tuo hopea-kloridi referenssi ja osassa SHE eli vetyelektrodi. Eroa on n. 0,230 V.
Kiitos Joakin, hyviä kommentteja ja konkreettisia ehdotuksia. Pitää ottaa yleismittari käteen kunhan saadaan taas paatit vesille.
Sen verran selvittelin vielä omia systeemejä, että CTEKin määsähkökeskuksessa on myös galvaaninen erotus. Eli sen pitäisi osaltaan pitää vuotovirtoja kurissa.
Virtaavassa venepaikassa - sinkit häviävät melkein silmissä, olipa maasähkössä tai ei.
Vedenvirtaustako tarkoitit?
Jeps!