Onko täällä ketään rikkaita yh-äitejä kuulolla? Kiinnostaa tietää, että koskettaako nämä samat vaikeudet teitä ollenkaan? Paljonko rahalla on merkitystä, vai onko rahan merkitys pienempi kuin usein kuvitellaan. Tutun tuttu juuri erosi ja sai monta miljoonaa ex:ltä erossa. On se varmaan pikkasen eri kuin köyhän yh:n juosta niiden pikkusten kanssa sossuluukulla kerjäämässä ruokakuponkia.
Minkälaisia vaikeuksia rikkaat yhät kohtaa, vai kohtaako ollenkaan? Vai ovatko ongelmat luokkaa - kynteni katkesi - en löydä sopivia Cuccin farkkuja - ja suosikkiravintolassani ei ole lasten nurkkausta. Rikkaat yh-äidit, avatkaa sanainen arkkunne ja kertokaa, onko elämänne helpompaa (ja minkälaista se on), kuin meidän köyhien kanssasisarten?
Minkälaisia vaikeuksia rikkaat yhät kohtaa, vai kohtaako ollenkaan? Vai ovatko ongelmat luokkaa - kynteni katkesi - en löydä sopivia Cuccin farkkuja - ja suosikkiravintolassani ei ole lasten nurkkausta. Rikkaat yh-äidit, avatkaa sanainen arkkunne ja kertokaa, onko elämänne helpompaa (ja minkälaista se on), kuin meidän köyhien kanssasisarten?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Köyhä yh: Käydään kaupassa. Lapset lähtevät mielellään ja käytävät mielikuvitustaan kuinka saisivat äidin/isän ostamaan prinsessalehden jossa tiara mukana.
rikas yh: Lapset vaivalloisesti vääntäytyvät pukuihinsa ja toivovat äidin liukastuvan matkalla jolloin he saisivat leikkiä keskenään.
Köyhä yh: Mennään uimaan tänään! -Pirulainen taasko se käyttää noita kuponkeja, jonotetaan etäämmäällä.
Rikas yh: Mennään vain, se on kivaa, varsinkin kun jotkut luuserit käyvät niin harvoin...
Köyhä yh: isä lupasi antaa rahaa ensi kesänä uuteen polkupyörään.
Rikas yh: Äiskä ostaa pääomatuloilla uuden mönkijän kaikille ja bensat laitetaan verovähennyksiin.
Köyhän yh:n lapsi koulussa:"meillä on samat mahdolisuudet ja pidän opiskelusta"
Rikkaan yh:n lapsi koulussa:"Kuinka jaksat ottaa tuon opiskelun noin vakavasti?"
Rikkaan yh:n lapsi töissä: Olen johtaja, teette mitä minä haluan.
Köyhän yh:n lapsi töissä: Kyllä herra iso herra
AY-liikkeen sinkun kasvattama lapsi: Tämä ei käy päinsä! Lakko päälle!
Rikkaan yh:n kasvattama lapsi joutui puille paljaille kerjuulle ja köyhän yh:n kasvattama lapsi meni muualle töihin ja eli keskiluokkaisen elämän. Hänen lapsistaan tuli opettaja sekä trukkikuski.
AY-liikkeen pojasta tuli poliitikko, eduskunnan puheenjohtaja.
Olen rikas yh-äiti. Minulla on lapseni.
Saan antaa heille ennakkoperinnöksi esimerkilläni hyvät käytöstavat ja merkintäoikeuden ajatella omilla aivoillaan, joilla ruokkii ruhonsa, kun raha menettää arvonsa. Saan ammentaa heille tileiltäni käytännöntaitoja, jollaisia ei merkkiliikkeistä saa rahallakaan. Annan heille osinkoina kunnioituksen vanhempia kohtaan ja samalla palan arvokasta historiaa. Kultaisena kädenpuristuksena ojennan heille velvollisuuden pysyä totuudessa ja tiedon, että minä rakastan heitä sellaisena kuin he ovat.
Jos olisi tarkoitus, että olisimme merkatut Cuccin merkillä, se olisi liehunut persposkessamme syntymähetkellä ;)
Minua ihmetyttää, että vastako yksinhuoltajuuden myötä taloudellinen tilanteenne kurjistui vai oliko kaikki perheenne palkkatulot miehen ( useimmiten näin päin) tuloja? Olen itsekin eronnut, mutta mielestäni ei taloudellinen tilanteeni niin dramaattisesti muuttunut,että olisin mitään etuuksia joutunut yhteiskunnalta pyytelemään. Oma palkkani on riittänyt asuntoon, autoon, harrastuksiin ja vaatteisiin. Myöskään erossa en saanut omaisuuksia vaan yhteinen kotimme meni myyntiin ja siitä saadut rahat ( mitä velan maksun jälkeen jäi) jaettiin tasan, eli mieheni sai aivan yhtä paljon kuin minäkin.
Hei!
En tiedä mikä on rikas tai mikä sitten on köyhä - ja eikö yksi perustotuus kuitenkin ole "ei ne suuret tulot, vaan pienet menot".
Itse on YH ja aina sitä ollut, kaiketi olen naiseksi hyvin tienaava - mutta ei niiden tarpeellisten perusmenojen jälkeen säästöön jää, tai ehkä vähän voisi jäädäkin mutta olen päättänyt että voin/saan minä kerran kuukaudessa lapsille jonkin kirjan tai muun kivan jutut hankkia. Tai mikä sitten itse kullekin on tarpeellista - meillä syödään hyvin ei siis pelkkiä kaupan puolivalmistetita vaan ihan oikeaa itse tehtyä ruokaa, ja lapsilla aina ehjät puhtaat vaatteet yllä - ei meillä etelän matkoilla tai pohjoisen laskettelu retkillä käydä (näitä jotkut jopa sosiaali toimistosta käyvät itselleen vaatimassa) vaan eletään ihan tavallista rauhallista elämää. Leikitään, ulkoillaan, luetaan satuja, hiihdetään, luistellaan tai mitä tahansa nyt lasten kanssa vain voi puuhata.
Olen joskus ollut siinä tilanteessa että juristin ehdotuksesta (melkeimpä vaatimuksesta) itselleni testamentin tein - oli todella hankala ja jopa poliisien tuntema etä vastapelurina. Ja kun ei ikinä tiedä koska mahdollisesti oma vuoro lähteä tuonne pilven reunalle tätä maailmaa katselemaan, noudatin juristin neuvoja ja testamentti tehtiin.
Juristi silloin opasti kysyen -oletko ikinä ajatellut kuka sinut perii jos vaikka joutuisit auto onnettomuuteen lasten kanssa ja kuolisit itse ensin ja lapset esimerkiksi muutamia minuutteja, tunteja tai päiviä sinun jälkeesi. Tätä kannattaisi ehkä muidenkin yh-äitien ja miksei myös isien joskus ajatella.
Eli testamentti tehtiin ja silloin tuli laskettua että jos todella sinne pilven raunalle siirtyisin ja "minut" silloin rahaksi muutettaisiin - niin silloin olisi lapsille tullut perinnöksi noin 800-900tmk siis niitä vanhoja kunnon mummon markkoja - siinä toivoakseni olisi sellainen summa että lapset (2kpl) voisivat itselleen huolettomasti itselleen koulutuksen ja ammatin hankkia - jos minä en olisi silloin heitä täällä maanpäällä enää auttamassa ja neuvomassa.
Että olenko sitten rikas vai en, en minä tiedä ei tuo raha kuitenkaan missään käteisessä muodossa minulla ole - eikä sen käteiseksi muuttaminen kovin helppoakaan yht'äkkiä olisi. Tarkoitus on vain ollut pyrkiä takaamaan se että lapset edes pääsisivät taloudellisesti jonkinlaiseen alkuun - jos minusta aika yllättäen jättäisi.
Rikkaasta on kai monenlaisia käsityksiä, omasta mielestäni en todellakaan ole sellainen. Sitä vastoin olen hyvintoimeentuleva, hyvässä työpaikalla ok palkalla, omistan ison tilavan rivitalokodin ja uuden auton. Meillä oli ex-puolison kanssa avioehto, ja olin se varakkaampi osapuoli. Kumpikin otti mukaansa oman osuutensa ja raha-asioista ei kinattu.
Isä maksaa hieman yli minimisumman elatusmaksuja, tapaa lapsia säännöllisesti ja on osa heidän elämäänsä edelleen. Olemme korrekteissa väleissä, lasten paras on molempien tavoite.
Raha-asiat eivät ole tuottaneet minkäänlaista ongelmaa eron jälkeen, ihan samalla mallilla eletään kuin tähänkin asti. Rahaa menee meillä reippaasti paitsi ruokaan, niin meidän kaikkien vaatteisiin, ja lomareissuunkin ollaan joka kesä päästy. Joka toinen vuosi olen yksin, joka toinen vuosi lasten kanssa. Kulutustottumuksiani en ole joutunut eron jälkeen muuttamaan yhtään, meiltä ei puutu aineellisesti mitään.
Arki pyörii samalla kaavalla kuin kaikilla työssäkäyvillä lapsiperheillä, töihin, kouluun, kotiaskareisiin, lenkille, opiskelutehtävien pariin jne. Vapaina viikonloppuina tapaan omia ystäviäni ja hoidan kuntoani, sekä opiskelen. Mielestäni elämäni ei eroa yhtään siitä edellisestä rouvan elämästä, vain se mies puuttuu.
Miehen löytäminen ei olekaan minun elämässäni se itsetarkoitus, nykyisenkaltaisessakin elämässä on hyvä olla.
Sen verran rahalla on merkitystä, että mahdollisella miehellä pitää olla oma elämä myös samanlaisessa tasapainossa kuin itselläni- niin henkisesti kuin talodellisestikin.