arvokas vanhuus kansalaisaloite 2

On yritetty jo niin monta kertaa. Ainoa tulos on ollut, että hoitajamitoitusta ei millään saatu nostettu, valtiovalta keksi: lopetetaan laitokset, sillähän siitä pulmasta eroon päästään.

Suomessakin on paperittomia siirtolaisia, joita yritykset palkkaavat muutaman euron päiväpalkalla, ja jotka tekevät töitä seitsemän päivää viikossa, kertoo paperittomia ihmisiä seurannut valokuvaaja Katja Tähjä.
–Helsingissä minusta tuli orja, Tähjän valokuvaama John Obidimma kertoo Poliittisen valokuvan näyttelyssä julkaistussa teoksessa.

Tähjä kuvasi Johnin yhdessä Kaisa Viitasen kanssa vuonna 2010 julkaisemaan kirjaan Paperittomat (HS-kirjat). Syksyllä he julkaisevat kirjan karkotetuista siirtolaisista. Ajatus uudesta kirjasta syntyi Paperittomat-kirjaa tehdessä.


Obidimma kertoo Uudelle Suomelle työskennelleensä vuonna 2009 helsinkiläisessä ravintolassa siivoojana alihankkijayrityksen kautta.

–Tiesin, että minua käytettiin hyväksi, mutta ei ollut vaihtoehtoja, hän sanoo.

Tunsitko itsesi silloin kuin orjaksi, kuten valokuvanäyttelyssä esitettiin?

– Kyllä, koska tiesin, miten paljon työstä pitäisi saada palkkaa, mutta maksetaan vain mitä milloinkin haluaa. Silloin ei tarvitse välttämättä maksaa mitään. Se kuulostaa minusta orjuudelta, Obidimma vastaa.

Paperittomat-kirjan kirjoittaja Kaisa Viitanen tapasi Obidimman sattumalta Joensuussa. Kävi ilmi, että hän on turvapaikanhakija. He vaihtoivat sähköpostiosoitteet. Vuosia myöhemmin Obidimma otti Viitaseen yhteyttä.

–Hän kertoi, että on tullut Helsinkiin. Hän ei ollut saanut turvapaikkaa, mutta jäi maahan piileskelemään. Oltiin juuri silloin suunnittelemassa tätä kirjaa. Hän suostui haastatteluun, Tähjä kertoo.

Hänen suomalainen tyttöystävänsä oli raskaana kun hänet karkotettiin. Hän pääsi Suomeen myöhemmin takaisin perheen yhdistämisellä, mutta siihen meni aikaa kaksi vuotta. Hänellä on nyt oleskelulupa Suomessa ja uusi työpaikka.

–Hänellä ei ollut asuntoa Helsingissä. Hän asui pomonsa kellaritoimistossa, ja pomo haki hänet aina töihin. Kun ihminen on paperittomana, pomolla on valta, eikä ole paljon mahdollisuutta valittaa, miten kohdellaan. Jotain rahaa tarvitsee, joten hyväksikäyttö ja vähäinen rahamäärä on parempi kuin ei ollenkaan, Tähjä kertoo.

–Paperittomat ovat helposti hyväksikäytettävä reservi täällä Euroopassa, hän lisää.

Kun Obidimma tuli Helsinkiin vuonna 2009, hän tapasi egyptiläisen miehen, joka palkkasi hänet siivousyritykseensä. Hän kertoo, että työsopimusta ei kirjoitettu, eikä veroja maksettu. Hän ei pysty täsmentämään, paljonko hänelle maksettiin palkkaa, koska maksaminen oli epäsäännöllistä.

–Kun sanoin, että tarvitsen rahaa, sain 20 euroa, 50 euroa, 100 euroa tai 200 euroa, riippuen siitä, mitä hän halusi maksaa. Palkkaa ei tullut päivittäin tai kuukausittain. Piti keksiä joku ongelma miksi tarvitsen rahaa, Obidimma kertoo.

Hän työskenteli melkein vuoden egyptiläisen miehen yrityksessä. Nyt hän asuu Helsingissä ja hänellä on parempi työpaikka.

–Nyt asiat ovat paremmin, Obidimma kertoo.

Tähjä arvioi, että paperittomien tilanne Suomessa pahenee entisestään. Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut, joten todennäköisesti myös käännytyspäätösten määrä kasvaa. Heinäkuussa voimaan tulleen ulkomaalaislain seurauksena paperittomien määrä lisääntyy, kun useampi saa negatiivisen turvapaikkapäätöksen, mutta heitä ei voida silti käännyttääkään.

–Viime kesästä lähtien ihmiset, jotka eivät saa turvapaikkaa, ja joita ei voida palauttaakaan, jäävät ilman mitään sosiaaliturvaa. Tämä tilanne tulee räjähtämään käsiin, eikä kukaan oikein tiedä miten tässä käy, Tähjä kertoo.

–Nämä ihmiset tulevat käytännössä menemään sossun luukulle, ja perusoikeuksien puitteissa pitäisi antaa, mutta miten käytännössä käy, on eri juttu, hän sanoo.

Hän arvioi, että paperittomien siirtolaisten huono asema voi vaikuttaa palkkoihin Suomessa, ja siihen, että tietyillä aloilla työpaikat menevät paperittomille ”hyväksikäytettäville” siirtolaisille.

Voihan tällaista aloitetta kerätä, mutta ei siitä mitään hyötyä ole.