Moi, pyrin kirjoittamaan lyhyesti ja hyvin.
Taustaa: Olin tammikuussa 3 viikkoa aika rajussa rauhaskuumeessa. Siinä samalla stressaa on/suoritin monta asiaa yhtaikaa: asunnon hankinta (näyttelyissä ja pankissa käyminen), suuri halu kuntosalille joka aiheutti stressiä, tautien googletellu ja analysointi ennenkuin selvisi että tämä oli rauhaskuume, testasin vasta taudin jälkeen.
Muuta taustaa taudin aikana: söin paljon särkylääkkeitä kipuihin ja sain myös panacodia jota kokeilin yhden pillerin verran. Tämä aiheutti rajun sappikohtauksen ja lievän paniikin samalla. Söin myös penisilliini kuurin nielun takia. Mainittakoon vielä että nukuin erittäin huonosti tämän kolmen viikon aikana.
Mitä sitten tapahtui: Taudin loppuvaiheessa nukuin kaksi yötä peräkkäin n. tunnin verran per yö johtuen mitä noina öinä tapahtui: Aivot oli jossain ylikierroksilla tai jotain ja kehossa ilmeni jatkuvaa lihaksien/kehon säpsähtelyä, kehon kihelmöintiä, päässä rajua vilinää ja tuntemuksia, tuntui että sekoan. Toisena yönä tuli myös polttavaa tunnetta rintaan ja raskasta hengitystä, ilmeisesti jotain paniikkia. Samana yönä iski takaraivoon/yläniskaan hyvin outo tuntemus joka veti aivot ns johonkin lukko tilaan. Nämä lihassäpsähtelyt yms hävisi viikossa mutta pää jäi lukkoon.
4 viikkoa tapahtumasta eli tähän päivään: Jatkuva otsikon mukainen tunne päässä/kehossa, fyysinen rasitus ja "heiluminen" pahentaa väliaikaisesti oloa. Kohdassa johon tuntemus iski ns humahtelee ja tuntuu pientä painetta, hankala selittää (niskai ei ole jumissa). Luulen kuitenkin että pahimmat sekavuudet on hävinnyt tässä kuukauden aikana, lievästi kuitenkin. Nukkuminen edelleen hankalaa, mutta parempaan päin menossa.
Olen 24v mies, harrastan kuntosalia tosin en ole siellä kahteen kk käynyt, myös lenkkeilyä, eli olen ihan OK kunnossa sekä syön terveellisesti. Persoonasta sen verran että olen jokseenkin erityisherkkä ja ahdistunut helposti. Tunteellinen persoona.
Pystyn toimimaan normaalisti kotona ja töissä yms, ja ajattelu, muisti, refleksit yms toimii normaalisti. Ei neurologisia vaivoja paitsi tämä "sekava" olo kehossa joka tosiaan raastaa henkisesti ja fyysisesti.
Perusvetikokeet OK, kilppari, maksa, munuaiset myös OK.
Elämä on siis lähes kuten ennen kipeäksi tulemista mutta aivot on jotenkin lukossa. Ihan kuin silmien ja aistien välinen yhteys ei toimi kunnolla. Ihan kun ei saisi "otetta" ympäröivään tilaan. Pystyn kuitenkin keskittymään mitä teen.
Diagnoosia kaivataan! Voin ilomielin kertoa lisää aiheesta!
Taustaa: Olin tammikuussa 3 viikkoa aika rajussa rauhaskuumeessa. Siinä samalla stressaa on/suoritin monta asiaa yhtaikaa: asunnon hankinta (näyttelyissä ja pankissa käyminen), suuri halu kuntosalille joka aiheutti stressiä, tautien googletellu ja analysointi ennenkuin selvisi että tämä oli rauhaskuume, testasin vasta taudin jälkeen.
Muuta taustaa taudin aikana: söin paljon särkylääkkeitä kipuihin ja sain myös panacodia jota kokeilin yhden pillerin verran. Tämä aiheutti rajun sappikohtauksen ja lievän paniikin samalla. Söin myös penisilliini kuurin nielun takia. Mainittakoon vielä että nukuin erittäin huonosti tämän kolmen viikon aikana.
Mitä sitten tapahtui: Taudin loppuvaiheessa nukuin kaksi yötä peräkkäin n. tunnin verran per yö johtuen mitä noina öinä tapahtui: Aivot oli jossain ylikierroksilla tai jotain ja kehossa ilmeni jatkuvaa lihaksien/kehon säpsähtelyä, kehon kihelmöintiä, päässä rajua vilinää ja tuntemuksia, tuntui että sekoan. Toisena yönä tuli myös polttavaa tunnetta rintaan ja raskasta hengitystä, ilmeisesti jotain paniikkia. Samana yönä iski takaraivoon/yläniskaan hyvin outo tuntemus joka veti aivot ns johonkin lukko tilaan. Nämä lihassäpsähtelyt yms hävisi viikossa mutta pää jäi lukkoon.
4 viikkoa tapahtumasta eli tähän päivään: Jatkuva otsikon mukainen tunne päässä/kehossa, fyysinen rasitus ja "heiluminen" pahentaa väliaikaisesti oloa. Kohdassa johon tuntemus iski ns humahtelee ja tuntuu pientä painetta, hankala selittää (niskai ei ole jumissa). Luulen kuitenkin että pahimmat sekavuudet on hävinnyt tässä kuukauden aikana, lievästi kuitenkin. Nukkuminen edelleen hankalaa, mutta parempaan päin menossa.
Olen 24v mies, harrastan kuntosalia tosin en ole siellä kahteen kk käynyt, myös lenkkeilyä, eli olen ihan OK kunnossa sekä syön terveellisesti. Persoonasta sen verran että olen jokseenkin erityisherkkä ja ahdistunut helposti. Tunteellinen persoona.
Pystyn toimimaan normaalisti kotona ja töissä yms, ja ajattelu, muisti, refleksit yms toimii normaalisti. Ei neurologisia vaivoja paitsi tämä "sekava" olo kehossa joka tosiaan raastaa henkisesti ja fyysisesti.
Perusvetikokeet OK, kilppari, maksa, munuaiset myös OK.
Elämä on siis lähes kuten ennen kipeäksi tulemista mutta aivot on jotenkin lukossa. Ihan kuin silmien ja aistien välinen yhteys ei toimi kunnolla. Ihan kun ei saisi "otetta" ympäröivään tilaan. Pystyn kuitenkin keskittymään mitä teen.
Diagnoosia kaivataan! Voin ilomielin kertoa lisää aiheesta!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hmm... Aika mielenkiintoinen stoori. Oletko käyttänyt jotain mielialalääkkeitä?
Voi olla että sairastamasi tauti yhdistettynä lääkkeisiin on jotenkin laukaissut sinulla tuollaisen tilan stressi. Itsellä oli vastaavanlainen tila, mutta silloin kun lopetin masislääkkeet ja olin muutenkin ylikuormittanut itseni. Sairastelin flunssaa, nukuin huonosti ja keho ja mieli oli ylivirittyneessä tilassa, ja olin tosi ahdistunut ja panikoin. Paikat tuntui vieraalta, oli sumuinen olo enkä saanut edes tunteita miestäni kohtaan. Elämä oli ihan kamalaa muuttuen hetkessä.
Voi olla että kärsit depersonalisaatiosta tai derealisaatiosta ja paniikkihäiriöstä. Paniikki kun voi aiheuttaa vaikka jos minkäsorttisia tuntemuksia kehossa/mielessä. Itsellä paniikkihäiriöisenä on ollut vaikka jos mitä oireita.
Tuo derealisaatio ainakin omalle kohdalle osuu aika hyvin, mitä nyt asiasta lukasin. Itse on kuitenkin vaikea lähtee diagnoosia arpomaan, voi vain arvailla. Joskus 6-7v nuorempana iski jokin paniikkihäiriö sen takia kun kynä upposi kämmeneen, josta laukesi n. puolen vuoden ajaksi aivan järkyttävän outo olo, johon liitty silloin kaikkea muutakin oiretta todennäköisesti ahdistuksen/masennuksen piikkiin. Olo pikkuhiljaa hävisi itsekseen.
Toivon mukaan tämäkin menisi ohi ilman että joudun lääkkeitä aloittaa syömään. Ajattelin kuukauden päästä jos ei ole paranemisen merkkejä tullut niin käydä lääkärillä puhumassa asiasta, ehkä jopa neurologilla tai psykiatrilla.
Hyvää kevättä!
Moi, en käytä mitään lääkkeitä ja en tiedosta ainakaan kärsiväni mistään mielenterveyden häiriöstä. Toki minun kaltaiseni persoona ja vaihtelevat mielialat yms, niin kyllä se on psyke peräistä. Paniikkihäiriöö jos sairastan, niin hyvin lievänä tai siten että ilmenee juuri tuolla tavalla kuten kirjoitin. Voi olla että tauti unettomuus ylivirittyneisyys/panikointi olisi aiheuttanut tämän olon.
Niin ja kiitos vastauksesta. Jännää nämä oireet ja hyvinkin inhottavia. Toivo elää että nämä lähtisi käpälämäkeen ja tuntisin taas normaalisti! Muuttokin kuukauden päästä.
Vastaan mielelläni lisää!
Syö B-vitamiinia. Osta apteekista melatoniinia. Tutustu meditaatioon.
Kiitos vastauksesta.
Melatoniinia löytyy jo ennestään. B-vitamiinii voisi käyä ostamassa kun sitä ei erikseen löydy. B12 suihketta on kyllä tullut otettua ja jotain multivitaa. Akupunktioo olen saanut, mutta pitää tutustua tuohon meditaation vielä.
Onko mitään muita diagnooseja? Edelleen ollut päällä.